Esi- ja perusopetuksen koulukuljetukset

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Kuinka kauan oppilaiden koulumatkat kestävät ja mitkä ovat pitkien matka-aikojen syyt?

Koulumatkan kesto ajallisesti

Itä-Suomessa koulumatkat kestivät pitempään kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Manner-Suomessa yli tunnin matkoja oli 52,6 % kaikista oppilaista, Itä-Suomessa 64,0 % kaikista oppilaista. Lain määräaikojen ylitykset olivat yleisempiä Itä-Suomessa kuin Manner-Suomessa keskimäärin.

Perusopetuslain mukaan oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Yläkouluikäisellä, lukuvuoden alussa yli 13 vuotta täyttäneellä koulumatka saa kestää enintään kolme tuntia. Kysymällä koulumatkojen kestoa odotuksineen etsittiin tietoa, kuinka kauan koulumatkat oikeasti kestivät ja miksi kunnan käsityksen mukaan matka-ajat olivat niin pitkiä.

Kuljetusta odottaville on lain mukaan järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan.

Ellei matkaa voida järjestää perusopetuslaissa säädetyllä tavalla, on oppilaalla oikeus maksuttomaan majoitukseen ja täysihoitoon.

Koulumatkan kesto ajallisesti esiopetuksessa

Esiopetuksen oppilaiden koulumatkan on kestettävä päivittäin odotuksineen alle kaksi ja puoli tuntia, muutoin oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. 

Esiopetusoppilaiden matka kesti odotuksineen suurimmalla osalla itäsuomalaisia esiopetusoppilaita alle tunnin. Itä-Suomessa oli kuitenkin huomiota herättävän paljon lapsia, jotka matkustivat esiopetukseen tunnista kahteen ja puoleen tuntiin. Jos Manner-Suomessa 36,2 prosentilla kuljetusoikeuden saaneista esiopetusoppilailla koulumatka kestää tunnista kahteen ja puoleen tuntiin, Itä-Suomessa pitkiä matkoja kulkee 45,2 prosenttia esiopetuksen kuljetusoppilaista.

Erityisen tuen päätöksen saaneista itäsuomalaisista esiopetusoppilaista yli puolet (54,2 %) matkusti esiopetukseen tunnista kahteen ja puoleen tuntiin, kun Manner-Suomessa vastaava luku oli 39,0 %. (Taulukko 3.8.2.1.)

Koulumatkan kesto ajallisesti alakoulussa

Alakoulussa, luokilla 1.-6. koulumatka odotuksineen saa kestää korkeintaan kaksi ja puoli tuntia. Kyselyn vastausten mukaan alakoululaisten koulumatkan kesto ajallisesti oli suurimmalla osalla tunnista kahteen ja puoleen tuntiin. Noin kolme viidestä itäsuomalaisesta alakoululaisesta matkusti tunnista kahteen ja puoleen tuntiin ja kaksi viidestä alle tunnin. Tämä on hyvin erisuuntainen luku kuin Manner-Suomessa yleensä, jossa juuri yli puolet kuljetusedun saaneista alakoululaisista matkusti kouluun alle tunnin.

Erityisen tuen saaneiden alakoululaisten koulumatka kesti yleensä myös tunnista kahteen ja puoleen tuntiin samaan tapaan kuin muillakin kuljetusoikeuden saaneilla alakouluikäisillä.

Itä-Suomessa kuljetusoikeuden saaneiden alakoululaisten koulumatkan kesto ylittää lain sallimat rajat huomattavasti useammin kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Itä-Suomessa yhteensä 37 alakoululaista käytti koulumatkoihin odotuksineen yli 2,5 tuntia. (Taulukko 3.8.2.2.)

Koulumatkan kesto ajallisesti yläkoulussa

Yläkouluikäinen, joka on täyttänyt 13 vuotta ennen lukuvuoden alkua, on oikeutettu maksuttomaan kuljetukseen, jos päivittäinen koulumatka kestää yli kolme tuntia.

Kyselyn mukaan suurimmalla osalla yläkoululaisten matka kestää 1-2,5 tuntia, myös erityisen tuen päätöksen saaneilla. Yli kolmen tunnin kestäviä koulumatkoja ei teknisistä syistä voitu selvittää, sillä asteikko oli kyselylomakkeessa valitettavasti sama kuin alakoululaisten kohdalla. (Taulukko 3.8.2.3.)

Yli 2,5 tunnin koulumatkan ylitykset

Yli kahden ja puolen tunnin matka-aikoja ei kertynyt itäsuomalaisille kuljetusoikeuden saaneille esiopetusoppilaille. Sen sijaan 37 alakoululaista käytti koulumatkoihin odotuksineen yli 2,5 tuntia, mikä oli Itä-Suomessa yli kaksi kertaa useampi kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Yläkoululaisten osalta koulumatka saa kestää yli kolme tuntia, eikä tässä kyselyssä voitu valitettavasti selvittää lakiylityksiä heidän osaltaan teknisen virheen vuoksi. Yli 2,5 tunnin koulumatkoja oli kuitenkin huomattavan usealla itäsuomalaisella yläkoululaisella. Yhteensä 5 323 yläkoululaista matkusti yli 2,5 tuntia, eli joka kymmenes kuljetettava. Määrä oli yli kaksinkertainen Manner-Suomeen verrattuna.

Pitkien matka-aikojen syyt

Kyselyssä (kysymykset 2.9.1-2.9.4) annettiin kunnille viisi väittämää koulumatka-aikojen ylitysten syiksi, joiden suhteen kunnan oli arvioitava, oliko se ei lainkaan tärkeä tekijä, jonkin verran tärkeä tekijä vai erittäin tärkeä tekijä. Väittämät olivat: yhteiskuljetuksesta johtuva odotus, kilometreissä pitkä koulumatka, hankalat liikenneolosuhteet, ongelmallinen kuljetusreitti ja jokin muu, mikä -syy. Tuloksissa erottuivat useille kunnille erittäin tärkeät tekijät.

Esiopetusoppilaiden pitkien matkojen tärkeimmiksi syiksi ilmenivät yhteiskuljetuksesta johtuva odotus sekä kilometreissä pitkä matka. Etenkin Pohjois-Savossa suurin syy koulumatkan kestoon oli yhteiskuljetuksesta johtuva odotus. Itä-Suomessa myös ongelmallinen kuljetusreitti, hankalat liikenneolosuhteet sekä muut, erittelemättömiksi jääneet syyt saivat runsaasti mainintoja.

Erityisen tuen päätöksen saaneilla esiopetusoppilailla tärkeimpiä olivat muut, erittelemättömät syyt, ja muutoin kilometreissä pitkä matka ja yhteiskuljetuksesta johtuva odotus.

Perusopetuksen oppilaiden pitkien matkojen selkeästi tärkein syy oli kilometreissä pitkä matka. Toisen sijan jakoivat tasaisesti yhteiskuljetuksesta johtuva odotus ja ongelmallinen kuljetusreitti. Myös hankalat liikenneolosuhteet ja muut, erittelemättömät syyt saivat paljon mainintoja.

Taulukko 3.8.2.1. Kuljetusoikeuden saaneiden esiopetusoppilaiden päivittäisen koulumatkan kesto odotuksineen, (väh. 3 pv/viikko)

Taulukko 3.8.2.2. Kuljetusoikeuden saaneiden perusopetusoppilaiden päivittäisen koulumatkan kesto odotuksineen, luookata 1-6, (väh. 3 pv/viikko)

Taulukko 3.8.2.3. Kuljetusoikeuden saaneiden perusopetusoppilaiden päivittäisen koulumatkan kesto odotuksineen, luokat 7-10, (väh. 3 pv/viikko)