Nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmä

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Onko nuorille luotu kattava osallistumis- ja kuulemisjärjestelmä?

Itä-Suomessa nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen tavat ovat monipuolistuneet verrattuna vuoden 2010 tilanteeseen.

Edustuksellisen demokratian vaikuttamiskanavista nuorten kohdalla Itä-Suomessa toteutuu parhaiten nuorisovaltuustotoiminta. Alueen kaikissa 45 kunnassa toimi nuorisovaltuusto. 84 prosentissa kuntia se oli virallisesti kunnanhallituksen asettama. (Kartta 6.6.2.1) Vuonna 2010 nuorten vaikuttajaryhmiä oli 69 prosentissa Itä-Suomen kunnista (Peruspalvelujen tila 2010, Itä-Suomi). Viimeisimmät nuorisovaltuustot Itä-Suomen alueella oli asetettu kuntalain tullessa voimaan vuonna 2017.

Muita nuorten omia edustuksellisia vaikuttamiskanavia oli käytössä vähän. Viidessä kunnassa toimi lapsiparlamentti ja 3 kunnassa jokin muu nuorten toimintaryhmä. Edustuksellisen demokratian toteutumista nuorten kohdalla tarkasteltiin myös vuoden 2017 kunnallisvaalien tulosten näkökulmasta. Kunnallisvaalien heikoimmat äänestysprosentit olivat Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen vaalipiireissä. Peruspalveluarvioinnin vastausten mukaan alle 29-vuotiaita ehdokkaita oli 89 prosentissa Itä-Suomen kunnista ja 62 prosentissa kunnista valittiin alle 29-vuotiaita ehdokkaita valtuustoon. Kunnallisvaalitilastojen mukaan Savo-Karjalan alueella 18-35-vuotiaita kunnanvaltuuston jäseniä on 12 prosenttia ja Kaakkois-Suomen alueella 11 prosenttia valtuutetuista. (SVT 2018, Kunnallisvaalit 2017.) Lukujen perusteella nuorten suhde edustukselliseen demokratiaan ja siten omista asioista päättämiseen on Itä-Suomessa hyvin löyhä. Itäsuomalaisten nuorten palvelujen käyttöä tutkinut Eriksson (2016, 91-92) väittääkin, että osallisuus- ja vaikuttamistoiminnassa vallitseva oppimista korostava ajattelu sekä nuoruuden näkeminen kehitysvaiheena kyseenalaistavat nuorten mahdollisuuksia toimia täysivaltaisina kansalaisina. Yhdeksi kuntien tärkeimmäksi tehtäväksi tuleekin nostaa kansalaisdemokratian, osallistumisen ja vaikuttamisen kysymykset.

 

87 prosenttia Itä-Suomen kunnista mainitsi, että nuoret ovat vaikuttaneet viime vuosien aikana tekemällä aloitteita. Vuonna 2017 nuoret olivat tehneet aloitteita kuitenkin vain noin puolessa kunnista. Kartta 6.6.2.2. Vähän päälle puolessa Itä-Suomen kunnista oli käytössä jokin sähköinen aloitekanavapalvelu. Muista suorista vaikuttamisväylistä mainittiin asiakasraati, kuntalaisten kuulemistilaisuudet ja kyselyt.

 

Keskeisen nuorten vaikuttamisen toimintaympäristön muodostaa koulu. Itä-Suomen alueella kaikissa kunnissa on oppilaskuntatoimintaa yläkouluissa. Alakouluissa toimintaa on lähes 87 prosentissa, mikä on selvästi maan keskitasoa, 77 prosenttia, korkeammalla tasolla. Toisen asteen oppilaitoksissa oppilaskuntatoimintaa arvioitiin olevan vajaassa 70 prosentissa kuntia. Asiat, joihin vastaajat arvioivat nuorten vaikuttavan kouluissa, vaihtelivat hieman maakuntien välillä. Etelä-Savossa korostui etenkin kouluviihtyvyyteen vaikuttaminen. Pohjois-Savossa käsiteltiin muita maakuntia enemmän oppilashuollon kysymyksiä ja Pohjois-Karjalassa puolestaan opetusta.

 

Nuorisotoimi vastaa erityisesti vapaa-ajan vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamisesta. Itä-Suomen alueella kolmesta viiteen vapaa-ajan osallistumiskanavaa tarjosi 65 prosenttia kunnista. Pohjois-Karjalassa 70 prosenttia vapaa-ajan vaikuttamiskanavien määrästä asettui tähän kolmesta viiteen kanavan haarukkaan Etelä- ja Pohjois-Savon vaikuttamistapojen hajaantuessa määrällisesti laajemmalle alueelle. Kun vapaa-ajan vaikuttamista tarkasteli kuntien koon mukaan ero maaseutumaisten kuntien ja kaupunkien välillä oli Itä-Suomessa hyvin selvä. Maaseutumaisissa kunnissa lähes 80 prosenttia vapaa-ajan vaikuttamisesta sijoittui 3-5 vaikuttamiskanavan haarukkaan, kun taas kaupunkimaisissa kunnissa 66 prosentilla kuntia vapaa-ajan vaikuttamiskanavia ilmoitettiin kuusi tai enemmän.

Kuten valtakunnallisessakin tuloksessa, Itä-Suomen kaksi suosituinta vapaa-ajan osallistumis- ja vaikuttamiskanavaa oli nuorisojärjestöissä ja yhdistyksissä tapahtuva toiminta sekä nuorten omaehtoinen toiminta. Kuvio 6.6.2.1. Itä-Suomen nuorisopuntari avaa nuorten järjestötoimintaan osallistumisen merkityksiä nuorten näkökulmasta. Osallistuminen tarkoittaa etenkin järjestöjen ja seurojen liikunta-, kulttuuri- ja tapahtumapalveluiden käyttöä. Sen sijaan harvinaisempaa oli järjestöjen vaikuttamistoimintaan, yhteiskunnalliseen vapaaehtoistoimintaan tai poliittiseen toimintaan osallistuminen, joihin enintään joskus osallistui vajaat 10 prosenttia nuorista ja usein yksi tai kaksi prosenttia vastaajista. (Itä-Suomen nuorisopuntari 2015.) Peruspalvelujen arvioinnin tulokset ovat samansuuntaiset, vaikka viranomaisten tekemät arviot poikkeavat hieman nuorten vastauksista.

Itä-Suomessa nuorten keskustelut päättäjien kanssa olivat hieman yleisempiä kuin muualla Suomessa ja osallistuvaa budjetointia hyödynnettiin vajaassa kolmanneksessa kuntia eli selvästi maan keskitasoa enemmän. Nuorisotilojen talotoimikuntatoimintaa oli verrattain vähän. Useammassakin kunnassa käytiin keskusteluja nuorten kanssa nuorisotilojen toiminnasta ja nuorten toiveita kuunneltiin. Vaikuttamisen systemaattisuus tai avoimuus ei kuitenkaan käynyt avoimissa vastauksissa. Muista vapaa-ajan vaikuttamistavoista mainittiin nuorten kuulemisillat Heinävedellä ja osallisuusryhmätoiminta Pieksämäellä, kaupungin osallisuus- ja yhteisötoimikuntaan osallistuminen Outokummussa ja pitäjäraadit Kuopiossa.

 

Muita nuorten vaikuttamisen menetelmiä Itä-Suomessa ovat olleet erilaiset käyttäjä- ja palautekyselyt nuorille, joista raportoi 28 itäsuomalaista kuntaa eli 62 prosenttia. Käytetyimmäksi vaikuttamisvälineeksi nousee vastauksissa nuorten sosiaalisessa mediassa toimiminen, josta raportoi 82 prosenttia kunnista. Myös verkkokirjoitukset toimivat viidenneksessä kuntia vaikuttamiskeinoina. Muista tavoista mainittiin nuorten oma vertaistiedottaja ryhmä ja paikallislehden toimittajan kautta vaikuttaminen ja asioiden nostaminen esille.

Kartta 6.6.2.1 ISAVI Nuorisovaltuustot kunnissa vuonna 2017

Kartta 6.6.2.2. ISAVI Nuorten tekemät aloitteet kunnissa vuonna 2017

Kuvio 6.6.2.1 ISAVI Nuorille tarjotut vapaa-ajan osallisuuden menetelmät kunnissa