Pelastuslaitoksen suorittaman jälkivalvonnan toteuttaminen

Jälkivalvonta

Jälkivalvonta on olennainen osa viranomaisvalvontaa. Jälkivalvonnalla tarkoitetaan annettujen korjausmääräysten toteutumisen valvontaa, ja siihen tulee varata riittävä henkilöresurssi. Jälkivalvontaa voidaan suorittaa tilanteen mukaan esimerkiksi jälkitarkastusten ja asiakirjavalvonnan avulla. Jälkivalvonnan osalta vähimmäistasona voidaan pitää sitä, kun yli 90 %:a annetuista korjausmääräyksistä on valvottu.

Jälkivalvontatoimenpiteissä on eroja. Jälkitarkastuksella valvotaan, että palotarkastuksessa aiemmin annettuja korjausmääräyksiä on noudatettu. Jälkitarkastus toimitetaan palotarkastuksella annettujen määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä palotarkastusta. Jälkitarkastuksen lisäksi valvonta voidaan suorittaa asiakirjavalvontana. 

(Ohje pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmasta)

Miten annettujen korjausmääräysten jälkivalvonta on toteutettu pelastuslaitoksissa?

Jälkivalvonnan menetelmät

Pelastuslaitokset käyttävät jälkivalvontaan useita menetelmiä, yleisesti jälkitarkastuskäyntiä ja asiakirjavalvontaa. Jälkitarkastusta käytetään yleisimmin kohteisiin, joissa on ollut merkittäviä tai henkeä uhkaavia puutteita paloturvallisuudessa. Asiakirjavalvonta voi perustua esimerkiksi kirjeen, sähköpostin, valokuvan, huoltoraportin tai pelastuslaitoksen etukäteen laatiman lomakkeen toimittamiseen allekirjoitettuna pelastuslaitokselle. Lisäksi osa pelastuslaitoksista käyttää menetelmänä myös puhelinyhteydenottoa. Menetelmää käytetään yleisimmin silloin, kun kyseessä on vähäinen puute. (Taulukko 9.7.1 Pelastustoimen jälkivalvonnan toteuttaminen)

Jälkivalvonnan toteutuminen

Jälkivalvonnan toteuttamisperiaatteissa on suurta hajontaa pelastuslaitoksien kesken. Jälkivalvonta suoritetaan yleisimmin jälkitarkastuksella tai asiakirjavalvonnalla, suhteutettuna puutteen vakavuuteen. Pelastuslaitoksista vain hieman alle puolet suorittaa jälkivalvonnan, kun kohteeseen on annettu korjausmääräys palotarkastuksella. Suurin osa pelastuslaitoksista ei ole kyennyt suorittamaan jälkivalvontaa valvontasuunnitelmaohjeen vähimmäistason (>90 %) mukaisesti tai ollenkaan. Asiaan vaikuttavia tekijöitä on tunnistettu olevan:

  • henkilöresurssien puute
  • käytössä olevaan valvontasovellukseen liittyvät puutteet
  • organisaation oman toiminnan seurantaan liittyvät asiat
  • annetun korjausmääräyksen merkittävyyteen liittyvät asiat
  • kohteen muuten hyvän turvallisuustason vaikutus asiaan (pl. annettu korjausmääräys)
  • jälkivalvonnan käyttöönoton haasteet
  • pelastusviranomaisen harkintaan liittyvät asiat jälkivalvonnassa.

Merkittävin yksittäinen puute on tilastoinnissa. Yleisesti käytössä olevasta valvontasovelluksesta ei saada luotettavaa tietoa palotarkastuksella annetuista korjausmääräyksistä ja niiden jälkivalvonnasta. Pelastuslaitoksilla on hyvin erilaisia toimintatapoja antaa korjausmääräyksiä, suorittaa jälkivalvontaa ja tilastoida niitä. (Kuvio 9.7.2 Pelastustoimen korjausmääräykset ja jälkivalvonta)

Valvontasuunnitelmaohjeen mukaisen vähimmäistason (>90 %) saavutti vain osa pelastuslaitoksista, joita on arviolta 20-30 %. Pelastuslaitokset, jotka ovat kyenneet aina suorittamaan jälkivalvonnan, ovat pääsääntöisesti huomioineet asian myös valvontatoimenpiteidensä seurannassa ja henkilötyövuosien riittävyydessä. Osa pelastuslaitoksista on myös laatinut oman ohjeistuksen, jossa on tarkemmat määritelmät puutteiden vakavuudesta ja niiden vaikutuksesta jälkivalvontaan.

 

Taulukko 9.7.1 Pelastustoimen jälkivalvonnan toteuttaminen

Lähde: Pelastustoimi

Kuvio 9.7.2 Pelastustoimen korjausmääräykset

Lähde: Pelastustoimi