Kulttuuripalveluiden saatavuus ja saavutettavuus

Johdanto

Peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi koskee kuntien kulttuuripalvelujen osalta palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Saatavuudella tarkoitetaan sitä, paljonko ja minkälaisia kulttuuripalveluja kunnassa on tarjolla. Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, millä tavoin ja miten hyvin nämä kulttuuripalvelut ovat erilaisten ihmisten käytettävissä. Saatavuus ja saavutettavuus ovat valtion kulttuuripolitiikan keskeisinä tavoitteina esimerkiksi osallistumismahdollisuuksien lisäämisen kautta (mm. OKM 2017). Peruspalvelujen arvioinnissa kunnan kulttuuripalveluihin sisältyvät kunnan yleinen kulttuuritoiminta sekä taide- ja kulttuurilaitosten eli museoiden, teattereiden ja orkestereiden toiminta. Yleinen kulttuuritoiminta on moninaista ja siihen kuuluu useissa kunnissa esimerkiksi lastenkulttuurikeskus- ja tapahtumatoimintaa. Taide- ja kulttuurilaitoksilla tarkoitetaan ammattimaisia museoita, teattereita ja orkestereita. Arviointi kohdistuu kunnan itse järjestämään, tukemaan tai kunnan muulla tavoin järjestämään toimintaan.

Aineistona käytetään Tilastokeskuksen kuntataloustilastoa sekä Manner-Suomen kuntien kulttuurivastaaville kohdennettua kyselyä. Kyselyyn vastasi 5.1.2018 mennessä 64,4 prosenttia (190 kuntaa) kaikista Manner-Suomen kunnista. Kyselyyn vastasi asukasluvultaan erikokoisia kuntia kaikkien aluehallintovirastojen (AVI) alueilta. Kaikkiaan 46 Manner-Suomen kuntaa ei vastannut kulttuuripalveluja koskevaan peruspalvelukyselyyn tällä tai edellisellä arviointikerralla.

Kyselyyn vastanneiden kuntien jakauma vastaa suhteellisesti hyvin Manner-Suomen kuntien jakaumaa kuntatyypeittäin ja AVI-alueittain. Kuntatyypeittäin tarkasteltuna kaupunkimaisten kuntien osuus oli 22 prosenttia (vuonna 2017 osuus kaikista Manner-Suomen kunnista 19 %), taajaan asuttujen 22 prosenttia (21 %) ja maaseutumaisten kuntien 57 prosenttia (59 %) (Taulukko 5.3.1). Etelä-Suomen AVI-alueen kunnat ovat hieman aliedustettuna otoksessa: kuntien vastausten osuus otoksesta oli 17 prosenttia ja osuus kaikista Manner-Suomen kunnista 21 prosenttia vuonna 2017. Itä-Suomen AVI-alueen kuntien osuus vastanneista oli 18 prosenttia (vuonna 2017 osuus Manner-Suomen kunnista 15 %); Lapin AVI-alueen 7 prosenttia (7 %); Lounais-Suomen AVI-alueen 16 prosenttia (15 %); Länsi- ja Sisä-Suomen AVI-alueen 30 prosenttia (29 %) ja Pohjois-Suomen AVI-alueen 13 prosenttia (13 %). (Taulukko 5.3.2.)

Kyselyn tulokset eivät ole valtakunnallisesti kattavia. Ne tarjoavat kuitenkin suuntaa-antavaa tietoa kuntien kulttuuritoiminnasta ja -palveluista. Tilasto- ja kyselyaineistojen lisäksi tarkastelun pohjana käytetään aiempaa tutkimusta.

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain mukaan (728/1992) kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa. Lain mukaan kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Museolaki (729/1992) sekä teatteri- ja orkesterilaki (730/1992) määrittelevät muun muassa taide- ja kulttuurilaitosten oikeutta valtionosuuteen.

Kuntien lähtökohdat ja olosuhteet kulttuuripalvelujen järjestämisessä vaihtelevat suuresti. Myös kulttuuripalvelujen järjestämisen mallit ovat kunnissa hyvin erilaiset. Kunnat järjestävät kulttuuripalveluita tuottamalla niitä itse kunnallisen organisaation puitteissa, avustamalla yhteisöjä ja yksityisiä toimijoita, ostamalla palveluita tai muulla tavoin. Kulttuuripalvelujen järjestämistä rahoitetaan kunnissa pääasiassa valtionosuuksilla, verotuloilla sekä palveluista saatavilla toimintatuotoilla.

Kuntien yleinen rahoitustilanne heijastuu kulttuuriin. Myös valtion rahoituksen painotukset ovat 2000-luvulla vaihdelleet. Esimerkiksi asukaskohtaista yksikköhintaa kuntien kulttuuritoimintaan (ns. kulttuurieuro) laskettiin vuonna 2006. Yleiseen kulttuuritoimintaan myönnetty asukaslukupohjainen valtionosuus on merkittävä etenkin asukasluvultaan pienille kunnille. Samaan aikaan eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain uudistuksesta, joka paransi taide- ja kulttuurilaitosten rahoitustilannetta. (Valtiovarainministeriö 2005; Kangas & Pirnes 2015.) Valtionosuuden piirissä olevia museoita, teattereita ja orkestereita toimii etenkin asukasluvultaan suurissa kaupungeissa.

Yhdenvertaisuus

Valtakunnallisen kulttuuripolitiikan tavoitteena on lisätä osallisuutta ja osallistumista kulttuuriin sekä kaventaa eri väestöryhmien eroja kulttuuriin osallistumisessa (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017). Kulttuuripalveluiden tarjonnassa on suuria alueellisia eroja ja ne keskittyvät usein suuriin kaupunkeihin ja maakuntien keskuspaikkakunnille. Tutkimusten perusteella kulttuuripalveluihin ollaan tyytyväisimpiä sisemmillä ja uloimmilla kaupunkialueilla, tyytymättömimpiä puolestaan harvaan asutulla maaseudulla (Saarsalmi ym. 2017). Kulttuuritilaisuuksissa käymisessä on eroja koulutus- ja tulotason, sosiaalisen aseman, iän ja sukupuolen mukaan. Myös se vaihtelee, miten kulttuuripalvelut ovat erilaisten väestö- ja vähemmistöryhmien saatavilla ja saavutettavissa. Uhkana on, että kulttuuripalveluiden tasa-arvoinen saatavuus heikentyy entisestään kuntien välisten erojen kasvaessa. Digitalisoitumisen myötä kulttuurisisältöjen ja -palvelujen saatavuus tietoverkoissa on parantunut. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017.)

Kulttuuripalvelujen saatavuus

Kulttuuripalvelujen saatavuudella tarkoitetaan sitä, paljonko ja millaisia kulttuuripalveluja kunnassa on tarjolla. Saatavuus viittaa siten palvelujen tai tuotteiden valikoimaan: palvelu tai tuote on saatavilla, kun se on tarjolla tai tilattavissa (Karttunen 2016, 153; Opetus- ja kulttuuriministeriö 2004). Saatavuus ei kerro siitä, millä tavoin tai miten hyvin palvelut ovat käytettävissä.

Kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Saavuttavuudella tarkoitetaan sitä, millä tavoin ja miten hyvin kunnan kulttuuripalvelut ovat erilaisten ihmisten käytettävissä. Palvelujen saavutettavuus viittaa yhdenvertaisiin osallistumismahdollisuuksiin, erilaisten yleisöjen tarpeiden huomioimiseen ja palvelujen lähestyttävyyteen (esimerkiksi esteetön rakennettu ympäristö ja viestinnän saavutettavuus). Saavutettavuuden edistäminen korjaa eriarvoisuutta kansalaisten mahdollisuuksissa osallistua kulttuuritoimintaan (Karttunen 2016, 152).

Lähitulevaisuuden näkymät

Useita kulttuurin alan lakeja ollaan uudistamassa tai uudistettu viime vuosina. Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamiseksi asetetun työryhmän toimikausi päättyy syyskuussa 2018. Työryhmäesitys esittävän taiteen ja museoiden valtionrahoituksesta valmistui tammikuussa 2018. Mahdolliset muutokset lainsäädännössä vaikuttavat kulttuuripalvelujen järjestämiseen kunnissa.

Myös kuntien toimintaympäristö on muutoksessa. Hallitus antoi sote- ja maakuntauudistusta koskevan esityksen eduskunnalle 2.3.2018. Hallitus esittää uusien maakuntien perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta maakunnille. Mahdollisten uudistusten myötä kuntien tehtäväkenttä suuntautuisi etenkin sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden järjestämiseen.

Väestörakenteen muutos ja muuttoliike vaikuttavat kuntiin eri tavoin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan eläkeikäisten eli 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien määrä Suomessa lähes kaksinkertaistuu nykyisestä vuoteen 2060 mennessä. Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden nousee lähitulevaisuudessa. Samaan aikaan muuttovoiton määrä ulkomailta kasvaa ja väestö keskittyy. Vuonna 2030 väkiluvun ennustetaan kasvavan suhteellisesti eniten Ahvenanmaan ja Uudenmaan maakunnissa, joiden väkiluku olisi noin 20 prosenttia nykyistä suurempi. (Tilastokeskus 2009.) Nämä kuntia erottavat kehityskulut kasvattavat tarvetta kulttuuripalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden huomiointiin kaikissa maan kunnissa.

Kulttuuripalveluiden saatavuus ja saavutettavuus

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Etelä-Suomen AVI-alueen kunnissa kulttuuritoimintaan käytettävissä olevat resurssit ja siten myös palvelujen saatavuus kehittyvät eri suuntiin. Kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja muuttoliike luovat yhä enemmän haasteita kulttuuripalvelujen järjestämiselle sekä palvelujen saatavuudelle ja saavutettavuudelle. Nämä kuntia erottavat kehityskulut synnyttävät kasvavaa alueellista eriarvoisuutta. Kulttuuripalvelut ja suurimmat resurssit palveluiden järjestämiseen keskittyvät suuriin kaupunkeihin ja maakuntien keskuspaikkakunnille. Kulttuuripalveluille on toisaalta ominaista, että niitä käytetään runsaasti yli kuntarajojen.


Useita kulttuurin alan lakeja ollaan uudistamassa tai uudistettu viime vuosina. Muutokset lainsäädännössä vaikuttavat kulttuuripalvelujen järjestämiseen kunnissa. Suunnitteilla olevan maakunta- ja soteuudistuksen myötä kuntien tehtäväkenttä suuntautuu etenkin sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen järjestämiseen. Samalla kulttuurin rooli yleisessä kunta- ja
kaupunkikehityksessä kasvaa ja kulttuuritoiminta kytkeytyy enenevässä määrin myös kunnan muiden toimialojen tehtäviin. Kulttuuripalveluiden järjestämisessä mahdollisuuksia tarjoaa yhteistyö erilaisten toimijoiden välillä. Varsinkin pienissä kunnissa kolmannen sektorin ja kunnan asukkaiden rooli kulttuuripalvelujen järjestämisessä voi olla merkittävä ja kasvaa tulevaisuudessa.

Kulttuuripalveluiden saatavuus ja saavutettavuus

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen AVI-alueen kunnissa kulttuuritoimintaan käytettävissä olevat resurssit ja siten myös palvelujen saatavuus kehittyvät eri suuntiin. Kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja muuttoliike luovat yhä enemmän haasteita kulttuuripalvelujen järjestämiselle sekä palvelujen saatavuudelle ja saavutettavuudelle. Nämä kuntia erottavat kehityskulut synnyttävät kasvavaa alueellista eriarvoisuutta. Kulttuuripalvelut ja suurimmat resurssit palveluiden järjestämiseen keskittyvät suuriin kaupunkeihin ja maakuntien keskuspaikkakunnille. Kulttuuripalveluille on toisaalta ominaista, että niitä käytetään runsaasti yli kuntarajojen.

Useita kulttuurin alan lakeja ollaan uudistamassa tai uudistettu viime vuosina. Muutokset lainsäädännössä vaikuttavat kulttuuripalvelujen järjestämiseen kunnissa. Suunnitteilla olevan maakunta- ja soteuudistuksen myötä kuntien tehtäväkenttä suuntautuu etenkin sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen järjestämiseen. Samalla kulttuurin rooli yleisessä kunta- ja kaupunkikehityksessä kasvaa ja kulttuuritoiminta kytkeytyy enenevässä määrin myös kunnan muiden toimialojen tehtäviin. Kulttuuripalveluiden järjestämisessä mahdollisuuksia tarjoaa yhteistyö erilaisten toimijoiden välillä. Varsinkin pienissä kunnissa kolmannen sektorin ja kunnan asukkaiden rooli kulttuuripalvelujen järjestämisessä voi olla merkittävä ja kasvaa tulevaisuudessa.

Kulttuuripalveluiden saatavuus ja saavutettavuus

Lapin aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Lapin AVI-alueen kunnissa kulttuuritoimintaan käytettävissä olevat resurssit ja siten myös palvelujen saatavuus kehittyvät eri suuntiin. Kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja muuttoliike luovat yhä enemmän haasteita kulttuuripalvelujen järjestämiselle sekä palvelujen saatavuudelle ja saavutettavuudelle. Nämä kuntia erottavat kehityskulut synnyttävät kasvavaa alueellista eriarvoisuutta. Kulttuuripalvelut ja suurimmat resurssit palveluiden järjestämiseen keskittyvät suuriin kaupunkeihin ja maakuntien keskuspaikkakunnille. Kulttuuripalveluille on toisaalta ominaista, että niitä käytetään runsaasti yli kuntarajojen.

Useita kulttuurin alan lakeja ollaan uudistamassa tai uudistettu viime vuosina. Muutokset lainsäädännössä vaikuttavat kulttuuripalvelujen järjestämiseen kunnissa. Suunnitteilla olevan maakunta- ja soteuudistuksen myötä kuntien tehtäväkenttä suuntautuu etenkin sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen järjestämiseen. Samalla kulttuurin rooli yleisessä kunta- ja kaupunkikehityksessä kasvaa ja kulttuuritoiminta kytkeytyy enenevässä määrin myös kunnan muiden toimialojen tehtäviin. Kulttuuripalveluiden järjestämisessä mahdollisuuksia tarjoaa yhteistyö erilaisten toimijoiden välillä. Varsinkin pienissä kunnissa kolmannen sektorin ja kunnan asukkaiden rooli kulttuuripalvelujen järjestämisessä voi olla merkittävä ja kasvaa tulevaisuudessa.

Kulttuuripalveluiden saatavuus ja saavutettavuus

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Lounais-Suomen AVI-alueen kunnissa kulttuuritoimintaan käytettävissä olevat resurssit ja siten myös palvelujen saatavuus kehittyvät eri suuntiin. Kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja muuttoliike luovat yhä enemmän haasteita kulttuuripalvelujen järjestämiselle sekä palvelujen saatavuudelle ja saavutettavuudelle. Nämä kuntia erottavat kehityskulut synnyttävät kasvavaa alueellista eriarvoisuutta. Kulttuuripalvelut ja suurimmat resurssit palveluiden järjestämiseen keskittyvät suuriin kaupunkeihin ja maakuntien keskuspaikkakunnille. Kulttuuripalveluille on toisaalta ominaista, että niitä käytetään runsaasti yli kuntarajojen.

Useita kulttuurin alan lakeja ollaan uudistamassa tai uudistettu viime vuosina. Muutokset lainsäädännössä vaikuttavat kulttuuripalvelujen järjestämiseen kunnissa. Suunnitteilla olevan maakunta- ja soteuudistuksen myötä kuntien tehtäväkenttä suuntautuu etenkin sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen järjestämiseen. Samalla kulttuurin rooli yleisessä kunta- ja kaupunkikehityksessä kasvaa ja kulttuuritoiminta kytkeytyy enenevässä määrin myös kunnan muiden toimialojen tehtäviin. Kulttuuripalveluiden järjestämisessä mahdollisuuksia tarjoaa yhteistyö erilaisten toimijoiden välillä. Varsinkin pienissä kunnissa kolmannen sektorin ja kunnan asukkaiden rooli kulttuuripalvelujen järjestämisessä voi olla merkittävä ja kasvaa tulevaisuudessa.

Kulttuuripalveluiden saatavuus ja saavutettavuus

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Länsi- ja Sisä-Suomen AVI-alueen kunnissa kulttuuritoimintaan käytettävissä olevat resurssit ja siten myös palvelujen saatavuus kehittyvät eri suuntiin. Kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja muuttoliike luovat yhä enemmän haasteita kulttuuripalvelujen järjestämiselle sekä palvelujen saatavuudelle ja saavutettavuudelle. Nämä kuntia erottavat kehityskulut synnyttävät kasvavaa alueellista eriarvoisuutta. Kulttuuripalvelut ja suurimmat resurssit palveluiden järjestämiseen keskittyvät suuriin kaupunkeihin ja maakuntien keskuspaikkakunnille. Kulttuuripalveluille on toisaalta ominaista, että niitä käytetään runsaasti yli kuntarajojen.

Useita kulttuurin alan lakeja ollaan uudistamassa tai uudistettu viime vuosina. Muutokset lainsäädännössä vaikuttavat kulttuuripalvelujen järjestämiseen kunnissa. Suunnitteilla olevan maakunta- ja soteuudistuksen myötä kuntien tehtäväkenttä suuntautuu etenkin sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen järjestämiseen. Samalla kulttuurin rooli yleisessä kunta- ja kaupunkikehityksessä kasvaa ja kulttuuritoiminta kytkeytyy enenevässä määrin myös kunnan muiden toimialojen tehtäviin. Kulttuuripalveluiden järjestämisessä mahdollisuuksia tarjoaa yhteistyö erilaisten toimijoiden välillä. Varsinkin pienissä kunnissa kolmannen sektorin ja kunnan asukkaiden rooli kulttuuripalvelujen järjestämisessä voi olla merkittävä ja kasvaa tulevaisuudessa.

Kulttuuripalveluiden saatavuus ja saavutettavuus

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Pohjois-Suomen AVI-alueen kunnissa kulttuuritoimintaan käytettävissä olevat resurssit ja siten myös palvelujen saatavuus kehittyvät eri suuntiin. Kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja muuttoliike luovat yhä enemmän haasteita kulttuuripalvelujen järjestämiselle sekä palvelujen saatavuudelle ja saavutettavuudelle. Nämä kuntia erottavat kehityskulut synnyttävät kasvavaa alueellista eriarvoisuutta. Kulttuuripalvelut ja suurimmat resurssit palveluiden järjestämiseen keskittyvät suuriin kaupunkeihin ja maakuntien keskuspaikkakunnille. Kulttuuripalveluille on toisaalta ominaista, että niitä käytetään runsaasti yli kuntarajojen.

Useita kulttuurin alan lakeja ollaan uudistamassa tai uudistettu viime vuosina. Muutokset lainsäädännössä vaikuttavat kulttuuripalvelujen järjestämiseen kunnissa. Suunnitteilla olevan maakunta- ja soteuudistuksen myötä kuntien tehtäväkenttä suuntautuu etenkin sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen järjestämiseen. Samalla kulttuurin rooli yleisessä kunta- ja kaupunkikehityksessä kasvaa ja kulttuuritoiminta kytkeytyy enenevässä määrin myös kunnan muiden toimialojen tehtäviin. Kulttuuripalveluiden järjestämisessä mahdollisuuksia tarjoaa yhteistyö erilaisten toimijoiden välillä. Varsinkin pienissä kunnissa kolmannen sektorin ja kunnan asukkaiden rooli kulttuuripalvelujen järjestämisessä voi olla merkittävä ja kasvaa tulevaisuudessa.

Taulukko 5.3.1. Kuntien jakautuminen tilastollisen kuntaryhmityksen mukaisesti. Kyselyaineisto ja kaikki Manner-Suomen kunnat.

Taulukko 5.3.2. Kuntien jakautuminen AVI-alueittain. Kyselyaineisto ja kaikki Manner-Suomen kunnat.