Perustoimeentulotuen Kela-siirron vaikutukset kunnissa

Johdanto

Perustoimeentulotuen hakemusten käsittely, tuen myöntäminen ja maksatus siirtyivät kunnilta Kansaneläkelaitoksen (Kela) tehtäväksi 1.1.2017 (Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta 815/2015). Ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen järjestämisvastuu jäi edelleen kunnille. Siirtymäaika päättyi 31.3.2017.

Toimeentulotukilaissa on myös viittauksia sosiaalihuoltolakiin (1301/2014), joka säätelee tietyin osin esimerkiksi asiakkaiden ohjausta Kelasta kuntaan, kuntien ja Kelan yhteistyötä ja kunnissa tehtäviä asiakassuunnitelmia. Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut kuntia lain soveltamiseen (STM 2017a). Kelalla on omat soveltamisohjeet (Kela 2018). Lisäksi ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen soveltamisesta on kuntakohtaisia linjauksia.

Lakimuutoksen tavoitteena oli, että toimeentulotukijärjestelmä yksinkertaistuisi, asiakkaiden asioiminen monella luukulla vähenisi, tuen hakijoiden yhdenvertaisuus lisääntyisi ja henkilöstövoimavarojen käyttö tehostuisi. Siirto on merkittävimpiä sosiaaliturvajärjestelmän uudistuksia tällä vuosituhannella.

Toimeentulotuki on lakisääteiseen sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuki on alun perin tarkoitettu lyhytaikaiseksi ja viimesijaiseksi yhteiskunnalta saatavaksi tueksi, jonka avulla asiakas palautuisi mahdollisimman nopeasti perusturvan ja ansiotulojen piiriin. Toimeentulotuki koostuu kolmesta osasta: perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta. Lisäksi kunnat ovat laatineet omia soveltamisohjeitaan ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen käyttöön.

Perustoimeentulotuki kattaa perusosan sekä muut perusmenot. Sen lisäksi asiakkaan on mahdollista saada myös täydentävää toimeentulotukea, jota voidaan myöntää esimerkiksi ylimääräisiin asumismenoihin sekä erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuviin menoihin. Tällaisia erityisiä tarpeita voivat aiheuttaa pitkäaikainen toimeentulotuen saanti tai vaikkapa pitkäaikainen tai vaikea sairaus.

Täydentävää toimeentulotukea voi hakea kunnan sosiaalitoimesta, sen jälkeen, kun asiakas on saanut Kelalta päätöksen perustoimeentulotuesta. Uudistuksessa joitain aiemmin täydentävässä toimeentulotuessa huomioitavia menoeriä on siirretty osaksi perustoimeentulotukea. Uutena menoeränä puolestaan säädetään asumisesta aiheutuvista menoista, jotka voidaan huomioida täydentävän tuen tarvearvioinnissa tai joita ei ole voitu ottaa kokonaisuudessaan huomioon perustoimeentulotuessa.

Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää silloin, kun hakijalla tai perheellä on sellaisia erityismenoja, joihin perustoimeentulotuki ei riitä. Kunta arvioi esitetyn erityismenon tarpeellisuuden tapauskohtaisesti suhteessa toimeentulotuen hakijan ja hänen perheensä olosuhteisiin ja tilanteeseen. Periaatteessa täydentävässä toimeentulotuessa ei ole suljettu pois mitään menolajia, vaan tapauskohtaisesti kunta harkitsee, onko jokin meno henkilön tai perheen toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellinen.

Ehkäisevä toimeentulotuki on osa sosiaalihuoltolain mukaista toimintaa, johon tulee sisältyä asiakkaan tilannearviointi, asiakassuunnitelma ja sen arviointi. Toimeentulotukilain mukaan ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Myös ehkäisevää toimeentulotukea voi hakea vasta, kun asiakas Kelalta perustoimeentulotukea koskevan päätöksen. Kunta voi lisäksi myöntää ehkäisevää toimeentulotukea sellaisissa poikkeustilanteissa, joissa Kela ei pysty aukioloaikojensa vuoksi palvelemaan, mutta henkilölle on turvattava kiireellinen ja välttämätön apu. Kunta voi tällaisissa tilanteissa myöntää ehkäisevää toimeentulotukea ilman, että asiakkaan oikeutta perustoimeentulotukeen on kyseisenä ajanjaksona päätöksellä arvioitu ja ratkaistu.

Perustoimeentulotuesta, ehkäisevästä ja täydentävästä toimeentulotuesta säädellään toimeentulotukilaissa ja sitä koskevissa muutoslaeissa. Lisäksi kunnat ovat laatineet omia soveltamisohjeitaan ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen käyttöön. Perustoimeentulotukiuudistus aiheutti muutoksia toimeentulotuen järjestämiseen, tuen hakemiseen sekä asiakaspalveluun. Kela on lakimuutoksen myötä järjestämisvastuussa perustoimentulotuesta eli se vastaa perustoimeentuloon liittyvistä toimeenpanoon, neuvontaan ja harkintavaltaan liittyvistä tehtävistä. Kunnilla on puolestaan järjestämisvastuu täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä sekä perusosan alentamisen yhteydessä tehtävästä suunnitelmasta. Lakimuutos ei vaikuttanut toimeentulotuen tasoon eikä myöntämisperusteisiin. Perustoimeentulotuen sisältöön tehtiin vain pieniä muutoksia. (Eronen ym. 2016.)

Asiakas voi samalla hakemuksella hakea sekä Kelan myöntämää perustoimeentulotukea että kunnan myöntämää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Kela on velvollinen siirtämään asiakkaan toimeentulotukihakemuksen kuntaan asiakkaan pyynnöstä. Siirrettävän hakemuksen pitää kohdistua muihin kuin perusosaan tai muihin perusmenoihin sisältyviin menoihin. Muissa tapauksissa asiakkaan on osoitettava täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea koskeva hakemus kunnalle itse. Kunta voi myöntää toimeentulotukea kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi poikkeustilanteissa ilman, että Kela on ensin arvioinut ja ratkaissut asiakkaan oikeutta perustoimeentulotukeen. Tällä käytännöllä on varmistettu se, että asiakas saa apua akuuteissa kriisitilanteissa ja erityistilanteissa silloin, kun Kelan toimipaikka ei ole auki.

Toimeentulotukihakemusten käsittelylle asetetut lakisääteiset määräajat eivät muuttuneet. Hakemusten käsittelyajat koskevat sekä Kelan myöntämää perustoimeentulotukea että kunnan myöntämää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Toimeentulotukihakemus tulee toimeentulotukilain 14§:n mukaan käsitellä seitsemän arkipäivän kuluessa sen saapumisesta. Kiireellisessä tapauksessa päätös toimeentulotuesta on tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Lakisääteisten määräaikojen ylityksiä seurataan.

Yhdenvertaisuus yhtenä uudistuksen tavoitteena

Hallituksen esityksissä (HE 358/2014; HE 217/2016) perustoimeentulotuen uudistuksella nähtiin olevan useita merkittäviä vaikutuksia. Yksi keskeinen tavoite oli, että perustoimeentulotukea hakevat asiakkaat olisivat keskenään mahdollisimman yhdenvertaisessa asemassa riippumatta asuin- tai oleskelupaikastaan Suomessa.

Lisäksi uudistuksen tavoitteena oli

  • yksinkertaistaa ja helpottaa asiakkaiden asiointia,
  • parantaa asiakkaiden saamaa palvelua,
  • vähentää asiakkaiden leimaantumista,
  • korostaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta,
  • parantaa asiakkaan asemaa ja valinnanvapautta toimeentulotuen hakijana,
  • lisätä henkilöiden tietoisuutta mahdollisuudesta ensisijaisia etuuksia täydentävään, toimeentulotukena toteutettavaan taloudelliseen tukeen,
  • nopeuttaa hakemusten käsittelyaikoja ja lyhentää asiakkaiden asioiden kokonaiskäsittelyaikoja,
  • helpottaa asiakkaiden asemaa akuuteissa kriisitilanteissa ja tuoda joustoa järjestelmään sekä
  • vähentää tuen saajien köyhyysastetta.

     

Myös viranomaisten toimintaa oli tarkoitus uudistaa. Tavoitteena oli, että

  • Kela rakentaa toimintamallin, jossa tuen hakeminen ja vastaanottaminen myös kiireellisissä tapauksissa on mahdollista myös niiden kuntien alueilla, joissa Kansaneläkelaitoksella ei ole toimipisteitä.
  • Kela tiedottaa asiakasta oikeudesta keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa. Kela neuvoo ja ohjaa asiakasta tämän oikeuden käyttämisessä.
  • Kela järjestää asiakkaalle mahdollisuuden keskustella henkilökohtaisesti perustoimeentulotuen myöntämisen osalta Kelan toimihenkilön kanssa.

Tiedossa oli, että muutoksen käynnistyttyä sosiaalityön merkitys tulee korostumaan. Nähtiin tärkeäksi, että asiakkaiden tavoittamiseen ja tukemiseen kehitetään uusia keinoja. Myös täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea koskevia toimintatapoja nähtiin tärkeäksi uudistaa, jotta tuki toimisi aiempaa paremmin sosiaalityön välineenä. (HE 217/2016, 4-6.)

THL, Soste ja Kuntaliitto ovat tehneet toimeentulotukiuudistukseen liittyviä lausuntoja ja ennakkoarviointeja jo ennen uudistuksen toteutumista (esim.  Blomgren ym. 2016a, 2016b, 2016c; Eronen ym. 2016; Vogt 2015, 2016a, 2016b). Tehdyissä ennakkoarvioinneissa tuotiin esille, että uudistus saattaa olla ainakin alkuvaiheessa vaikea niille henkilöille, joiden toimintakyky, osaaminen tai palvelujen saatavuus tuottavat hankaluuksia. Arvioinneissa varoitettiin, että esimerkiksi päihdeongelmaiset, mielenterveyskuntoutujat ja ikäihmiset ovat vaarassa kärsiä, koska heidän kannaltaan tuleva järjestelmän katsottiin olevan liian monimutkainen ja hankala. (Esim. Blomgren ym. 2016a, 2016b, 2016c.)

Hallituksen esityksessä 358/2014 vp todettiin, että pitkäaikaisilla toimeentulotukiasiakkailla hyvinvoinnin puutteet ovat yleisempiä kuin toimeentulotukiasiakkailla keskimäärin. Toimeentulotukea saavien henkilöiden terveydentila on usein havaittu heikoksi (Hannikainen-Ingman ym. 2013, 107; Kivipelto ym. 2013). Lisäksi pitkäaikaisilla toimeentulotukiasiakkailla hyvinvoinnin puutteet ovat yleisempiä kuin toimeentulotukiasiakkailla keskimäärin (HE 217/2016, 4-6.) Merkittävällä osalla toimeentulotuen asiakkaista ei ole kyse ainoastaan pienituloisuudesta vaan moniulotteisemmasta huono-osaisuudesta, jolloin tarvitaan muutakin kuin taloudellista tukea. Lähes puolella toimeentulotuen asiakkaista on havaittu olevan puutetta vähintään kolmella hyvinvoinnin osa-alueella, kuten terveydessä, asumisessa tai elämänlaadussa. (Blomgren ym. 2016c, 3.)

Uudistus kytköksissä yhteiskunnallisiin reformeihin

Uudistus oli kytköksissä myös muihin samaan aikaan vaikuttaviin yhteiskunnallisiin reformeihin. Merkittävimpiä toimeentulotuen asiakkaiden kannalta lienevät erilaiset perusturvaan ja työttömyysturvaan tehdyt tiukennukset. Perusturvan indeksijäädykset ovat johtaneet siihen, että sosiaaliturvan painopiste on siirtynyt perusturvasta vähimmäisturvaan (Mukkila ym. 2018). Jo ennen toimeentulotukiuudistuksen toimeenpanoa oli tulossa heikennyksiä mm. työttömien saamiin etuuksiin, jonka vuoksi toimeentulotuen tarpeen ennakoitiin kasvavan (HE 210/2016; HE 113/2016). Kiristykset ovat jatkuneet myös sitä seuraavina vuosina. Esimerkiksi vuoden 2018 alusta käyttöön otetun työttömyysturvan aktiivimallin (Laki työttömyysturvalain muutoksesta 1138/2017) tuomat asiakasmäärien lisäykset eivät ole vielä mukana uusimmissa tarkasteluissa. Suomalaisessa sosiaaliturvassa oli tapahtunut samalla siirtymä kohti vastikkeellisuutta, joita hallitus valmisteli ja joista se teki sittemmin useita päätöksiä (esim. HE 113/2016, HE 209/2016, HE 210/2016).

Vuoden 2015 alusta työttömyysturvalakia muutettiin siten, että kunnat maksavat työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta puolet niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää ja 70 prosenttia niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 1000 päivää. Uudistuksen tavoitteena oli vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja nostaa työllisyysastetta. Pitkällä aikavälillä tavoitteena oli alentaa työttömyydestä aiheutuvia julkisia kokonaismenoja ja lisätä kuntien vaikutusmahdollisuuksia pitkään työttömänä olleiden työllistymisen edistämisessä. (Blomgren ym. 2016c, 15; HE 183/2014.)

Aiemmat arvioinnit toimeentulotukiuudistuksen vaikutuksista toimeenpanon jälkeen

Ennakkoarvioinneista huolimatta toimeentulotukiuudistus toimeenpantiin varsin suunnitellussa muodossa. Uudistuksen jälkeen tehtyjen ensimmäisten arvioiden perusteella ennen uudistusta tehdyt ennakkoarvioinnit ovat olleet oikean suunaisia (Blomgren & Saikkonen 2018a, 2018b; Kela 2017; Näätänen ym. 2017; Eronen ym. 2016; Kela 2017; Vogt 2018). Arvioinnit ovat tuoneet esille, että toimeentulotuki-uudistuksesta ovat hyötyneet täysin toimintakykyiset henkilöt, joilla on tarvittava osaaminen ja välineet sähköiseen asiointiin. Kaikkein eniten tukea tarvitsevat asiakkaat ovat joutuneet asioimaan edelleen kahden viranomaisen luona (Blomgren & Saikkonen 2018a, 6; 2018b, 2-3; ks. myös Kela 2017, 6.)

Myös Kelan itsearvioinnissa muutoksen ongelmat tunnustettiin varsin nopeasti, joskin ongelmien mittaluokka tuli yllätyksenä Kelalle. Esimerkiksi tarvittavan henkilökohtaisen asioinnin tarve on kuitenkin ollut suurempi, kuin mihin oli varauduttu. Toimistot ruuhkautuivat alkuvuodesta ja jonotusajat olivat pitkiä. Ruuhka näkyi myös puhelinpalvelussa. Enimmillään yhdessä päivässä (1.3.2017) tuli yli 24 000 perustoimeentulotukea koskevaa puhelua ja vastausprosentti niihin jäi pieneksi. Keskimääräinen jonotusaika pahimman ruuhkan aikaan oli yli 20 minuuttia. Toukokuussa puheluita saapui 2 031, joista 1 890:een pystyttiin vastaamaan. (Kela 2017, 6-7.)

Hakemusten käsittelyaika-arviot osoittautuivat alimitoitetuiksi (Kela 2017, 9, 16). Lukumääräisesti eniten hakemusten käsittelyaikojen ylityksiä on ollut Etelä-Suomessa. Kelan mukaan ruuhkat ovat vähentyneet huhtikuussa 2017 ja käsittelyajat ovat parantunteet. Kela toteaakin raportissaan, että käsittelyaika-arviot ovat käytännössä osoittautuneet selvästi alimitoitetuiksi. (Kela 2017, 9, 16.) Perustoimeentulotuen toimeenpanoon liittyviä kanteluita oli toukokuun 2017 loppuun mennessä saapunut useita satoja. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on tehnyt esityksiä hyvitysten maksamisesta ja antanut Kelalle huomautuksia lainvastaisesta menettelystä. Kela on antanut selvitykset, mihin toimiin toimeentulotuen viivästysten takia on ryhdytty. (Kela 2017, 12.)

Myös sosiaalityö ruuhkautui ainakin uudistuksen ensimmäisinä kuukausina. Aikaa meni runsaasti perustoimeentulotukeen liittyviin selvittelyihin, kuten asiakkaan opastamiseen ja neuvontaan (Blomgren & Saikkonen 2018a, 2; 2018b, 2). Asiakkaiden opastamiseen ja neuvontaan meni aikaa erityisesti niissä kunnissa, joissa ei ole Kelan palvelupistettä tai se ei ole kaikkina arkipäivinä auki. Sosiaalityössä uudistuksen myötä vapautunut työaika ei ainakaan heti näkynyt uudistuneina työmenetelminä. (Blomgren & Saikkonen 2018b.)

Ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki nähtiin edelleen tärkeänä sosiaalityön välineenä (Blomgren & Saikkonen 2018b, 1). Lähes kaikissa kunnissa sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat osallistuvat myös uudistuksen jälkeen täydentävän toimeentulotuen päätösten tekemiseen osana muuta työtään. Monin paikoin sosiaalialan ammattilaiset ovat ainoita, jotka tekevät näitä päätöksiä. (Blomgren & Saikkonen 2018a, 4.) Sosiaalityössä häiritsi kuitenkin se, että Kelan suuntaan jako perustoimeentulotuen, ehkäisevän ja täydentävän tuen osalta ei ollut vielä kovin kirkas. Kela esimerkiksi jätti huomioimatta menoja, jotka kuuluisi kattaa perustoimeentulotuella (Blomgren & Saikkonen 2018a). Lain mukaan kiireellisessä tapauksessa kunta voi tehdä päätöksen ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä ilman Kelan päätöstä (STM 2017a). Kelan mukaan kunnat olivatkin osallistuneet kiireellisen ja välttämättömän avun antamiseen, jos Kela ei siihen ollut ehtinyt tai kyennyt vastaamaan (Kela 2017, 9).

Ongelmaksi alkoi paljastua myös se, että sosiaalityötä tarvitsevia asiakkaita ei aina tavoitettu. Ainakin osittain syyksi havaittiin kangerrellut ohjaus Kelasta sosiaalitoimistoon (Blomgren & Saikkonen 2018a, 3). Kela on itsearvioinnissaan todennut, että asiakasohjauksessa on parannettavaa. Pahimmillaan asiakasta on palloteltu hänen asiansa selvittämiseksi Kelasta kuntaan ja kunnasta takaisin Kelaan. (Kela 2017, 9.)

Lähitulevaisuuden näkymät

Palvelujen parantamiseksi ja sujuvoittamiseksi on käynnistetty useita kehittämistoimia. Meneillään on esimerkiksi asiakasohjauksen ja yhteistoimintamallin kehittäminen Kelan, kuntien ja maakuntien yhteistyötä varten (PROSOS-hanke). Muutamilla paikkakunnilla on kokeiltu mallia, jossa Kelassa työskentelevällä sosiaalityöntekijällä on pääsy sekä Kelan että kunnan tarvittaviin tietojärjestelmiin (Kela 2017, 9). Kunnan, Kelan ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä tarkastellaan myös STM:n rahoittamassa osallistavan sosiaaliturvan hankkeessa (STM 2017b).

Hallituksen käynnistämänä on meneillään useita sosiaalityön asiakkaisiin vaikuttavia toimia. Esimerkiksi työttömyysturvan saajiin kohdistuvan vuoden 2018 alusta käynnistetyn niin sanotun aktiivimallin vaikutuksia ei vielä ole arvioitu. Käynnissä oleva perustulokokeilu ei tule jatkumaan, eikä sillä siten tällä tietoa ole merkitystä tässä arvioitavien teemojen osalta. Valtakunnallisesti merkittävin lähitulevaisuuden muutos on suunnitteilla oleva sosiaaliturvan kokonaisuudistus (ks. Valtioneuvoston kanslia 2018). Uudistuksella tulee olemaan merkittävä vaikutus myös kuntien sosiaalityöhön, kuten ehkäisevään ja täydentävään toimeentulotukeen. Uudistus voi mahdollisesti muuttaa jopa kunnallisen/maakunnallisen sosiaalihuollon rakenteita ja perustaa.

Tässä arvioinnissa tarkastellaan sitä, miten perustoimeentulotuen Kela-siirto ja lakimuutoksen mukanaan tuomat muutokset vaikuttivat toimintaan kunnissa vuoden 2017 aikana.

 

 

Perustoimeentulotuen Kela-siirron vaikutukset kunnissat

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Etelä-Suomen aluehallintoviraston kuntien ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen saatavuus lähitulevaisuudessa ei eroa valtakunnallisesti arvioiduista näkymistä. Kela-siirron aiheuttamien alkuvaikeuksien jälkeen tilanne on kunnissa vakiintunut tai vakiintumassa. Palvelujen parantamiseksi ja sosiaalityötä tarvitsevien asiakkaiden tavoittamiseksi on käynnistetty erilaisia kehittämistoimia. Erityispiirteenä alueelle on suuret asiakasmäärät ja elinkustannusten, kuten asumisen, kalleus. Tämä edellyttää jatkossakin riittävää resurssointia kuntien sosiaalityöhön sekä saumatonta ja mahdollisimman sujuvaa yhteistyötä Kelan ja kuntien välillä.

Perustoimeentulotuen Kela-siirron vaikutukset kunnissa

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen aluehallintovirasto viittaa alueellisten lähitulevaisuuden näkymien osalta siihen mitä lähitulevaisuuden näkymistä on todettu valtakunnallisessa arvioinnissa.

Perustoimeentulotuen Kela-siirron vaikutukset kunnissa

Lapin aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Lapin alueella toimeentulotuen hakijoiden määrään  vaikuttavat samat yhteiskunnalliset ilmiöt kuin muuallakin maassa. Työllisyystilanteen parantuminen vaikuttaa olennaisesti alueen väestön toimeentuloon ja hyvinvointiin.

Perustoimeentulotuen Kela-siirron vaikutukset kunnissa

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Lounais-Suomen aluehallintovirasto viittaa alueellisten lähitulevaisuuden näkymien osalta siihen mitä lähitulevaisuuden näkymistä on todettu valtakunnallisessa arvioinnissa.

 

Perustoimeentulotuen Kela-siirron vaikutukset kunnissa

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto viittaa alueellisten lähitulevaisuuden näkymien osalta siihen mitä lähitulevaisuuden näkymistä on todettu valtakunnallisessa arviossa.

 

Perustoimeentulotuen Kela-siirron vaikutukset kunnissa

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto viittaa alueellisten lähitulevaisuuden näkymien osalta siihen mitä lähitulevaisuuden näkymistä on todettu valtakunnallisessa arvioinnissa.