Nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmän kattavuus / palvelujen saatavuus

Valtakunnallinen arviointi

Johdanto

Aluehallintovirastojen vuotta 2017 koskevan peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arvioinnin teemana oli yhdenvertaisuus. Nuorisotoimen arviointikohteena oli nuorten osallistuminen ja kuuleminen kunnassa, mikä liittyy hyvin arviointiteemaan. Arvioinnissa perehdyttiin tarkemmin kuntien nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmiin.

Osallisuudelle ei ole olemassa yhtä oikeaa määritelmää, mutta se voidaan määritellä oikeudeksi omaan identiteettiin ja arvokkuuteen osana perhettä (tai sitä muistuttavaa yksikköä), ryhmää, yhteisöä, yhteiskuntaa ja ekosysteemiä. Osallisuus on vastuun kantamista omasta itsestä, toisista ihmisistä ja koko yhteisön toimintakyvystä. Vastuun kantaminen edellyttää myös vastuun saamista (Kiilakoski 2007, 13-14). Osallisuus niin kokemuksena kuin resursseina ymmärrettynä rakentuu vuorovaikutuksessa, se ei ole rakenteellinen tai yksilöllinen ominaisuus. Erilaiset olosuhteet, ympäristöt ja yhteisöt vaikuttavat näin ollen yksilön vapauksiin ja oikeuksiin sekä siihen, miten ihminen pystyy tai tulkitsee pystyvänsä vaikuttamaan itselleen merkityksellisiin asioihin (Isola ym. 2017, 16). Osallistuminen (participation) ja siihen kytkeytyvät vaikuttaminen ja demokratia ovat osallisuuden osa-alueita, mutta osallisuus on osallistumisen lisäksi myös toimintaa ja olemista, kuten liittymistä, kuulumista, yhteisyyttä ja mukaan ottamista (Isola ym. 2017, 3). Tässä arvioinnissa näkökulma rajautuu nuorten osallistumisen, vaikuttamisen ja kuulemisen toimintatapojen ja rakenteiden tarkasteluun viranomaisnäkökulmasta. 

Nuorten osallistumisesta, kuulemisesta ja vaikuttamismahdollisuuksista on säädetty eri laeissa ja ohjelmissa. Suomen perustuslain mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Samaan tapaan YK:n yleissopimuksen mukaan lapselle tulee taata oikeus vapaasti ilmaista omat näkemyksensä kaikissa häntä koskevissa asioissa lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. 

Kuntalain 26 § säätää nuorisovaltuustoista. Lain mukaan kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Kuntalaki säätää nuorisovaltuustojen oikeudesta vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan niissä asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen. Lain mukaan nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Lisäksi nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen.

Nuorisolain mukaan nuoria ovat alle 29-vuotiaat. Nuorisolain tavoitteena on muun muassa edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa. Nuorisolain mukaan kunnan ja valtion viranomaisen tulee tarjota ja järjestää nuorille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikallista, alueellista ja valtakunnallista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn tai heitä tulee muutoin kuulla mainituissa asioissa. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.

Nuorisotoimen peruspalvelujen arvioinnin toteuttamisessa on käytetty kyselyä, joka lähetettiin kuntien kirjaamoihin edelleen lähetettäväksi virkamiehelle, jolla on paras asiantuntemus nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmään liittyvistä asioista. Kyselyyn vastasi yhteensä 293 kuntaa (Manner-Suomessa oli 295 kuntaa vuonna 2017), jolloin vastausprosentti oli 99,3.

 

Yhdenvertaisuus

Nuorisolain tavoitteena on muun muassa edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista. Tavoitteena on myös edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa. Wass ja Malkki (2017) toteavat, että demokratian vahvuus punnitaan sen kyvyssä turvata yhdenvertaisen poliittisen osallisuuden edellytykset myös haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, nuorten kohdalla myös huono-osaisille nuorille.  Heidän tutkimuksensa mukaan osattomuus koulutuksesta ja työstä ei tällä hetkellä kanavoidu yhteiskunnalliseksi protestiksi, vaan johtaa poliittiseen osattomuuteen. Esimerkiksi koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista nuorista (NEET) 60 prosenttia on jättänyt tai aikoo jättää äänestämättä (Gretschel ja Myllyniemi 2017). Poliittisen osallisuuden eriarvoistumisen purkaminen vaatii rakenteisiin ja palveluihin kohdistuvia muutoksia.

Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman, VANUPO 2017-2019, tavoitteena on, että nuoret kokevat tulevansa kuulluiksi ja voivansa osallistua itselleen tärkeitä asioita koskevaan päätöksentekoon myös valtakunnallisissa asioissa aikaisempaa paremmin ja että kaikissa kunnissa toimii nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä. Tavoitteena on, että osallistuminen ja kuulluksi tuleminen lisäävät nuorten kokemusta yhteiskunnan jäsenyydestä ja osallisuudesta.

Tieto- ja viestintätekniikan lisääntyneen käytön myötä on tullut uusia tapoja viestiä ja olla yhteydessä muihin. Useimmille nuorille digitaalinen media ja erilaiset sosiaalisen median palvelut ja yhteisöt ovat osa arkea. Monipuolistuvat välineet tuovat nuorille uudenlaisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Välineet ovat tehokkaita, jos ne mukautetaan nuorten omiin ympäristöihin, viestintäkanaviin ja resursseihin sopivaksi. Mikäli kaikilla nuorilla on mahdollisuus käyttää internettiä, tuo teknologia nuorille yhdenvertaiset palvelut netin kautta riippumatta nuoren asuinpaikasta tai elämäntilanteesta.

 

Lähitulevaisuuden näkymät

Nuorten osallistumisen ja kuulemisen kunnissa voidaan arvioida vahvistuvan ja parantuvan lähitulevaisuudessa. Lainsäädäntö vaatii kuntia huolehtimaan nuorten osallisuudesta ja kuulemisesta ja nuorten usko omiin vaikuttamismahdollisuuksiin vaikuttaa suhteellisen vahvalta (Myllyniemi 2017, 42).

Maakuntauudistus tuo nuorille lisää mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Hallituksen esityksessä eduskunnalle maakuntien perustamisesta (HE 5/2017) todetaan, että maakuntahallituksen on asetettava nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi maakunnan nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä. Vaikuttamistoimielimillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa maakunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä lasten ja nuorten tarvitsemien palvelujen kannalta.

Lainsäädäntöuudistusten ja VANUPOn tavoitteet edustavat uutta julkista hallintomallia, jossa kansalainen iästä riippumatta nähdään yhteisönsä aktiivisena jäsenenä eikä palvelujen käyttäjänä tai kuluttajakansalaisena. Muutos näkyy välillisen ja suoran demokratian vahvistamisena sekä vuoropuhelun ja uudenlaisten osallistumismahdollisuuksien kehittämisenä edustuksellisen demokratian rinnalla (Isola ym. 2017, 21.)

VANUPO:n tavoitteiden toteutumiseksi tietoisuutta nuorten yhdenvertaisista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ja niiden toimeenpanosta tullaan lisäämään. Viranomaisten osaamista parannetaan nuorten kuulemisessa tuottamalla nuorten kuulemiseen liittyvää aineistoa, lisäämällä yhteistyötä nuoria edustavien järjestöjen kanssa sekä kouluttamalla virkamiehiä siten, että nuoret pääsisivät tosiasiallisesti vaikuttamaan yhä useampaan päätöksentekoprosessiin. 

Nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmän kattavuus / palvelujen saatavuus

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Voidaan arvioida, että maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen nuorisotyön merkitys osana kunnan palvelujen kokonaisuutta tulee kasvamaan. Näin myös nuorten vaikutusmahdollisuuksien nimenomaan kunnan tuottamiin palveluihin tulisi ainakin teoriassa parantua. Samalla haasteena ovat palvelujen rajapinnat kunnan ja maakunnan välillä. Uudessa maakunnassa tulee luoda nuorille sekä vaikutusmahdollisuuksia että kokemuksia osallisuudesta.

Keväällä 2017 aluehallintovirasto kysyi Etelä-Suomen etsivästä nuorisotyöstä vastaavilta viranhaltijoilta heidän näkemyksiään siitä, mikä olisi etsivän nuorisotyön oikea vastuutaho, kunta vai maakunta. Valtaosa vastanneista piti parempana kuntaa, koska silloin säilyisi luonteva yhteys nuorisotyöhön. Osallisuuden kannalta merkittävänä kuntien viranhaltijat näkivät sen, että etsivän nuorisotyön kohderyhmällä olisi matalampi kynnys ja suoremmat kanavat vaikuttaa kunnan palveluihin.

Etelä-Suomen alueella sijaitsee sekä suuria, muuttovoittoisia kaupunkeja että toisaalta pieniä muuttotappiollisia kuntia. Etelän suuret kaupungit vetävät puoleensa yhä enemmän nuoria, myös maahanmuuttajataustaisia.

Tämä peruspalvelujen arviointi perustuu pitkälti alueen kuntien itsearviointiin. Lähitulevaisuudessa olisi tärkeää saada erilaisten nuorten ryhmien kokemuksia siitä, millaisina nuoret itse kokevat vaikuttamismahdollisuutensa ja kuinka syvää tai hataraa osallisuutta nuoret tuntevat arjen elämässään Suomessa.

Nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmän kattavuus / palvelujen saatavuus

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Itä-Suomessa on havaittavissa nuorten kokemusten eriytymistä suhteessa omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa (Itä-Suomen nuorisopuntari 2015, 28-29). Nuorten miesten kokemukset vaikuttamismahdollisuuksistaan ovat eriytyneet naisia voimakkaammin niihin, jotka yhtäältä kokevat voivansa vaikuttaa palveluihin erittäin paljon ja toisaalta niihin, jotka kokevat vaikuttamismahdollisuutensa olemattomiksi. Erityisesti Pohjois-Savossa, jossa nuoret kokivat vaikuttamismahdollisuutensa vahvimpina, maaseutumaisten kuntien nuorten miesten usko omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa näyttäytyy heikkona. (mt.)

Nuorisotyön ja nuorten vapaa-ajan palveluiden toteuttamisen tavat muotoutuvat eri tavoin maaseutumaisessa ja kaupunkimaisessa ympäristössä. Syrjäseutujen nuorten osallisuuden kokemuksen syntymiseen ja kasvun tukeen tulee jatkossa kiinnittää huomiota ja hakea uudenlaisia ratkaisuja nuorten yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Tässä työvälineinä voivat toimia erilaiset jalkautuvan työn muodot sekä nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen ja digitaalisen nuorisotyön kehittäminen.

Itä-Suomi on muuttotappioaluetta ja nuoret muuttavat alueelta toisen asteen jälkeisiin jatko-opintoihin tai töihin erityisesti Etelä-Suomeen. Itä-Suomen alueella nuoret keskittyvät yhä enemmän maakuntakeskuksiin. Sama kehitys on havaittavissa myös nuorten palvelujen kanssa. Tämä näkyy esimerkiksi työpajatoiminnan tarpeen lisääntymisenä maakuntakeskuksissa ja niiden lähikunnissa.  Maakuntakeskusten rooli vahvistunee yhä enemmän tulevaisuudessa, mikäli maakuntauudistus toteutuu.

Itä-Suomen aluetta määrittää myös maakuntien omat kehittämisratkaisut koskien sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta. Maakuntauudistusta ennakoivat maakunnalliset nuorisovaltuustopilotit ovat käynnissä niin Pohjois-Karjalan kuin Etelä-Savon alueella. Nuorten osallistumisen ja kuulemisen käytäntöjen ylikuntarajainen kehittäminen onkin yksi lähitulevaisuuden kehityksen kulmakivi.

Syrjäseutujen nuorten elämässä on myös paljon arjen hyvinvointia, mikä jää pitkiä välimatkoja ja syrjäytymistä koskevan huolipuheen varjoon. Luonto on merkittävässä roolissa monen nuoren elämässä. Tämä näkyy esimerkiksi kalastamisen ja metsästyksen harrastamisena ja muuten luonnossa liikkumisena. Osallistumisen ja vaikuttamisen osalta on tärkeää tunnistaa alueen nuorille merkitykselliset ja keskenään hyvinkin erilaiset arkiympäristöt ja vahvistaa nuorten kuulluksi tulemisen mahdollisuuksia näissä heille merkityksellisissä yhteisöissä ja toiminnoissa.

Nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmän kattavuus / palvelujen saatavuus

Lapin aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Lapin nuorisotyössä on jo nyt ja ikäluokkien pienentyessä yhä enemmän tulevaisuudessa haastetta saavuttaa haja-asutusalueiden nuoret. Verkossa toimivien järjestelmien etuna on, etteivät ne ole sidottuja aikaan eivätkä paikkaan. Tämän vuoksi kannattaa yhä enenevässä määrin hyödyntää esimerkiksi sosiaalisen median mahdollisuuksia nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen välineenä. Kaupungeissa on haasteena tavoittaa myös muualta opintojen perässä saapuneet nuoret.

Lähitulevaisuudessa jää nähtäväksi, minkälaisia muutoksia mahdollisesti tuleva maakuntauudistus aiheuttaa kuntien nuorisotyössä. Nuorten vaikuttamiselle maakuntatasolla on tulossa uusia mahdollisuuksia, kun maakuntauudistuksen myötä nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä on asetettava myös maakuntiin.

Kun kaikissa Lapin kunnissa on jo nyt nuorisovaltuusto ja vastaava on tulossa myös maakuntaan, kuntien nuorisotyön haasteena on  kehittää nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia arjen toiminnoissa ja saada mukaan myös muut kuin aktiivisimmat nuoret. Ylipäätänsä edustuksellisten demokratian rinnalle tulisi kehittää entistä enemmän monipuolisia matalan kynnyksen osallistumis- ja vaikuttamismenetelmiä, joiden avulla nuoret pääsevät vaikuttamaan asuinympäristöönsä ja kunnan palveluihin.

Nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmän kattavuus / palvelujen saatavuus

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Mahdollisesti toteutuva maakuntauudistus asettaa uusia haasteita ja avaa uusia kysymyksiä nuorisotyön kehittämisen näkökulmasta. Nuorten mahdollisuudet vaikuttaa ja osallistua maakunnalliseen päätöksentekoon laajalla rintamalla on tärkeää. Etenkin nuorten kohdalla, joiden vaikuttamismahdollisuudet ovat jostain syystä vähäiset, vaikuttamismahdollisuuksia tulisi erityisesti parantaa. Nuoret käyttävät niitä vaikuttamiskeinoja, jotka kokevat omikseen ja toimiviksi. Eri teknologioiden nopeassa kehityksessä on syytä jatkuvasti seurata ja päivittää nuorille tarjottavia vaikuttamisen ja osallisuuden työkaluja. 

Nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmän kattavuus / palvelujen saatavuus

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Opetus- ja kulttuuritoimen tehtävät ovat siirtymässä valtakunnalliselle lupa- ja aluehallintovirastolle (LUOVA), jolle kulttuurin osalta tulee kuulumaan kirjasto- liikunta- ja nuorisotoimi. Ehdotettu lakiesitys uudeksi maakunnaksi ja sen tehtäviksi eivät merkittävästi muuta kult­tuuripolitiikan rakenteita. Länsi- ja Sisä-Suomen alueella jatkossakin kunnan rooli elinvoiman kehittämisessä sisäl­tää laadukkaat sivistyspalvelut, mukaan lukien liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja kirjastopalvelut, joiden rooli on suuri paikallisen elinvoiman turvaamisessa ja vahvistamisessa. Kunnissa nuorisopalveluiden rooli tulee siis jatkossa entisestään korostumaan.

Länsi- ja Sisä-Suomessa nuorisotoimen sektorilla on saatu hyviä tuloksia mm. etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan sekä lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan saroilla, joihin aluehallintovirastot myöntävät valtionavustuksia. Monelle kunnalle ja toimijalle nämä avustukset ovat merkittävä tuki, jotta lapsille ja nuorille saadaan tarjottua tasapuolisesti, tasa-arvoisesti lähipalveluna erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja tukipalveluja. Etsivä nuorisotyö on tarjonnut varhaista tukea tuhansille nuorille ja auttanut heitä erilaisiin palveluihin, kuntoutukseen, koulutukseen, työelämään jne. Tulevaisuudessa nuorten työpajatoiminta toimii entistä laajemmassa roolissa, yhä lähempänä oppilaitoksia ja vahvana yhteistyökumppanina nuorten arjessa. Vahva varhainen tuki lapsiin, nuoriin ja perheiden hyvinvointiin sekä peruspalveluihin säästää myös jatkossa miljoonia eroja kuntien ja valtion taloudessa.

Nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmän kattavuus / palvelujen saatavuus

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen pienten kuntien nuorisotyö tulee olemaan suurten haasteiden edessä lähitulevaisuudessa. Kuntien nuorisotoimien niukat resurssit ja pitkät välimatkat tuovat jo nyt hankaluuksia nuorisotyöhön. Vaikka nuorilla on usko omiin vaikuttamismahdollisuuksiin tulevaisuudessakin, tulee kuntien huolehtia, että nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmät ovat kunnossa. Lähitulevaisuudessa kuntien nuorisotoimille tulee mahdollisuus valmentaa oman alueen nuoria mahdollisesti tulevaan maakuntatason osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Tähänkin työhön tarvitaan osaavaa henkilökuntaa opastamaan nuoria.