Kunnan liikuntapalvelujen resursointi

Johdanto

Liikuntatoimen arviointikohde vuonna 2017 oli kunnan liikuntapalvelujen resursointi. Arvioinnissa tarkasteltiin kunnan liikuntapalvelujen tuottamiseen osoittamia talous- ja henkilöstöresursseja.

Kunnallisen liikuntatoimen lainsäädännöllinen perusta rakentuu vuonna 2015 voimaan tulleeseen liikuntalakiin (390/2015), perustuslain (731/1999) sivistyksellisiin perusoikeuksiin, kuntalain ((410/2015) säädöksiin asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä sekä terveydenhuoltolain (1326/2010) säädöksiin hyvinvointikertomuksesta ja terveyden edistämisestä kunnassa.  

Vuonna 2015 voimaan tullut liikuntalaki (390/2015) on puitelaki, joka määrittää toiminnalle tavoitteet ja suuntaviivat, mutta jättää käytännön toimintatavan tavoitteiden saavuttamiseksi avoimeksi. Lain tavoitteena on edistää

  • eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa
  • väestön hyvinvointia ja terveyttä
  • fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista
  • lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä
  • liikunnan kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta
  • huippu-urheilua
  • liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita
  • eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa.

Liikunta kytkeytyy vahvasti hyvinvoinnin edistämiseen ja liikunnan terveysvaikutukset ovat merkittävät. Myös liikuntalaissa korostuu terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä poikkihallinnollinen yhteistyö on keskeisessä asemassa. Liikunnan käsite on laajentunut kattamaan harrasteliikunnan ohella myös arjen aktiivisuuteen liittyviä toimintoja kuten työmatkaliikunta. Arjen aktiivisuuden mahdollistaminen edellyttää yhteistyötä eri hallinnonalojen ja yhteistyötahojen kanssa.

Liikunnalla on merkitystä paitsi yksilön hyvinvoinnin näkökulmasta myös yhteiskunnan kannalta. Terveyden kannalta liian vähäinen fyysinen aktiivisuus on yleistynyt työn fyysisen kuormituksen vähenemisen ja arkea helpottavan teknologisen kehittymisen myötä ja samalla pitkään jatkuva paikallaanolo on lisääntynyt. Liikkumattomuuden yhteiskunnalliset kustannukset ovat valtioneuvoston teettämän selvityksen mukaan merkittäviä ja ne kytkeytyvät niin terveydenhuoltoon, työn tuottavuuteen, hoivakuluihin kuin syrjäytymisestä aiheutuviin kuluihinkin. Terveyserojen kaventamisen näkökulmasta matalan kynnyksen liikuntamahdollisuudet, hyötyliikunnan edistämisen ja mahdollistaminen sekä lähiliikunta tarjoavat edellytyksiä terveyden kannalta riittävän fyysisen aktiivisuuden toteuttamiseen.

Liikuntalain 5 §:n mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle

  • järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen
  • tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta
  • rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja.

Lain mukaan edellä mainittujen tehtävien toteuttamisen kunnassa tulee tapahtua eri toimialojen yhteistyönä. Sen lisäksi kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä ja arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta.

Kunnille myönnetään veikkausvoittovaroista valtionosuutta liikuntatoimen käyttökustannuksiin käytettäväksi liikuntalain 5 §:n mukaiseen toimintaan. Vuonna 2016 kuntien liikuntatoiminnan valtionosuuksiin käytettiin 19 400 000 euroa. Käytännössä liikuntatoimen valtionosuudet ovat kattaneet vajaat kolme prosenttia kuntien liikuntatoiminnan käyttökustannuksista ja vaihtelu kuntien välillä on suurta. Liikuntapaikkarakentamisen harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin käytettiin vuonna 2016 25 921 000 euroa. Liikuntapaikkarakentamiseen kohdentuvilla avustuksilla edistetään erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista, peruskorjaamista ja varustamista. Lisäksi kunnilla on ollut mahdollisuus saada harkinnanvaraisia valtionavustuksia paikallisen liikuntatoiminnan kehittämistyöhön.  

Kunnat tukevat liikunnan kansalaistoimintaa myöntämälle seuroille erilaisia avustuksia sekä tarjoamalla liikuntapaikkojen käyttövuoroja joko maksutta tai subventoiduilla hinnoilla. Kunnallisten avustusjärjestelmien piirissä arvioitiin vuonna 2013 Valtion liikuntaneuvoston selvityksen mukaan olevan 6000-7000 liikuntaseuraa.

 

Yhdenvertaisuus

Tulevaisuudessa korostuu tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten liikuntapalvelujen saavutettavuuden turvaaminen. Toimenpiteitä tulee kohdistaa sellaisiin väestöryhmiin, joiden liikuntaosallistumisessa voi olla esteitä taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen tai muiden, esimerkiksi ikään liittyvien tekijöiden johdosta. Tasa-arvoinen liikuntapalveluiden saavutettavuus edellyttää palvelujen toteuttamista laajassa yhteistyössä.

Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa valtakunnallisesti edelleen ja samalla myös alueiden väliset erot ikääntyneiden määrässä lisääntyvät. Tällä ikärakenteen muutoksella on suuria vaikutuksia niihin tarpeisiin, joita kunnallisten liikuntapalveluiden järjestämisessä tulisi ottaa huomioon.

Liikkumattomuuden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja niistä syntyvien kustannusten vähentämiseksi liikuntaneuvonnan järjestäminen terveytensä kannalta liian vähän liikkuville on keskeisessä roolissa. Tämä edellyttää toimivaa palvelukokonaisuutta yhteistyössä terveydenhuollon kanssa niin, että liikuntaneuvontaa voidaan kohdentaa kaikille sitä tarvitseville.

 

Lähitulevaisuuden näkymät

Suunnitteilla olevassa maakunta- ja sote-uudistuksessa tehtäväjako kuntien, maakuntien ja valtion välillä määritellään uudelleen. Liikunta sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jäävät edelleen kuntien tehtäväksi. Vastuu nykyisin kuntien järjestämien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy sote-uudistuksessa 18 uudelle maakunnalle.

Liikunnan edistäminen kunnassa tapahtuu monien eri toimialojen toimenpiteillä ja vaatii jatkossa entistä laajempaa yhteistyötä ja koordinointia kunnan sisällä ja eri viranomaisten kanssa. Arjen fyysisen aktiivisuuden lisääminen edellyttää toimintakulttuurin ja olosuhteiden kehittämistä fyysistä aktiivisuutta suosivaksi ja mahdollistavaksi.

Lainsäädännön muuttuessa myös toiminnan järjestämisen tavat kunnissa kehittyvät ja moninaistuvat. Kunnan liikuntatoimen, yksityisen sektorin ja liikuntaseurojen sekä muiden yhdistysten rinnalle voi liikuntasektorilla tulevaisuudessa toimijaksi nousta myös ns. neljännen sektorin toimijoita, kuten erilaisia vertaisverkostoja tai pop up -toimintaa. Tällainen omaehtoinen organisoimaton toiminta järjestötoiminnan ulkopuolella suuntautuu nimenomaan toiminnan järjestämiseen ja se järjestäytyy ja toimii sosiaalisen median avulla. Toimijoiden ja toimintatapojen moninaistuessa kunnan rooli toiminnan mahdollistajana ja kehittämisen tukena sekä esteiden purkajana tulee kasvamaan myös liikuntatoimessa.

 

Kunnan liikuntapalvelujen resursointi

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

 

 

Kunnan liikuntapalvelujen resursointi

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Kuntien organisaatiorakenteet ovat jatkuvassa muutoksessa ja ne erilaistuvat kuntakoosta ja toimintaympäristöstä riippuen. Tulevaisuuden kunnassa liikuntaan liittyvät palvelut ja niitä tuottava henkilöstö voivat olla hajaantuneena organisaatiossa eri puolille ja osa tarvittavista palveluista voidaan hankkia ostopalveluna. Liikuntapalvelujen näkökulmasta asiantuntijuus ja yhteistyössä tehtävä kehittämistoiminta korostuvat tällöin laadukkaiden palvelujen tuottamisessa. Järjestötoimijoilla on merkittävä rooli liikuntapalvelujen kokonaisuudessa.

Liikuntapalvelujen järjestämiseen Itä-Suomessa vaikuttavat valtakunnallisten laajempien muutosten lisäksi myös väestön väheneminen sekä ikärakenteen painottuminen vanhempiin ikäluokkiin. Väestön vähenemiseen kytkeytyy myös välimatkojen pidentyminen sekä asutuksen harveneminen. Edellä mainittuihin muutoksiin liittyen liikuntapalvelujen tuottamisessa joudutaan pohtimaan uusia järjestämisen tapoja ja erilaisilla yhteistoimintatavoilla toteutettavia palveluverkkoja, jotta kaikille alueen asukkaille pystytään tuottamaan liikuntapalvelut.

Palvelutarjonnan näkökulmasta joudutaan pohtimaan myös liikkumattomuuden tuomia haasteita. Pitkien välimatkojen ja keskittyvän palveluverkon takia suuri osa koululaisista on kuljetusten piirissä, mikä vähentää arjen fyysistä aktiivisuutta ja lisää liikkumattomuuteen liittyviä terveyshaittoja. Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa Itä-Suomessa ja laadukkailla ja hyvin tavoitettavilla liikuntapalveluilla voidaan sekä lisätä ikääntyneiden elämänlaatua ja tukea omatoimista asumista että vaikuttaa hoiva- ja hoitokustannuksiin yhteiskunnan näkökulmasta.  

Aineistot

Kuntien liikuntapalvelujen resurssointi -arvioinnin tulokset on kerätty Tilastokeskuksen tietokannoista, Lipas -liikuntapaikkatietojärjestelmästä ja kunnille tehdyillä kyselyillä. Kerätyt tiedot ja saadut vastaukset perustuvat kuntien vuosien 2010 ja 2016 tietoihin. Vuosien 2010-2015 euromääräiset summat on korjattu tilastokeskuksen laatimalla rahan arvon muuntokertoimella vastaamaan vuoden 2016 rahan arvoa.

Vuoden 2017 lopulla kunnille tehty kysely toteutettiin verkkokyselynä. Tehdyn kyselyn vastausprosentti oli Itä-Suomessa 87 prosenttia ja vastanneiden kuntien alueella asuu 95 prosenttia alueen väestöstä. Selvitettäessä kuntien liikuntatoimen resursseja edellisen kerran vuonna 2010, oli Itä-Suomessa 52 kuntaa, kun kuntamäärä vuonna 2017 oli 45. Lisäksi kyselyihin ovat vuosina 2010 ja 2016 vastanneet eri kunnat, mikä tulee huomioida tulosten tulkinnassa.

 

Kunnan liikuntapalvelujen resursointi

Lapin aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Lapin kuntien liikuntatoimien resurssikehitys todennäköisesti edelleen eriytyy eri tyyppisten kuntien kesken. Liikuntatoimen palvelut ovat laajempia isommissa kunnissa ja kaupungeissa kuin pienissä kunnissa. Kuntien taloudellisia ja siten myös liikuntatoimen resursseja määrittää yhä enenevissä määrin kunnan elinkeino- ja väestökehitys. Suunnitteilla olevassa maakunta- ja sote-uudistuksessa liikunta sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jäävät edelleen kuntien tehtäväksi. Liikunnan edistäminen kunnassa tapahtuu monien eri toimialojen toimenpiteillä ja se vaatii entistä laajempaa yhteistyötä ja koordinointia kunnan sisällä ja eri viranomaisten kanssa. 

Liikuntaseurojen, muiden yhdistysten sekä yksityisen sektorin toiminta ja olemassaolo kunnallisen liikuntatoimen tukena on tärkeää. Eri toimijat täydentävät toisiaan ja luovat liikunnan toimintakokonaisuuden kuntaan. Tulevaisuuden uhkana on järjestökentän kuihtuminen etenkin niissä kunnissa missä järjestöavustuksia ei enää myönnetä. Tosin vaihtoehtoisena kehityskulkuna varsinkin kaupungeissa omaehtoinen organisoimaton toiminta järjestötoiminnan ja kunnallisen liikuntatoimen ulkopuolella voi lisääntyä. Omaehtoinen, järjestymätön toiminta suuntautuu nimenomaan toiminnan järjestämiseen ja se järjestäytyy ja toimii sosiaalisen median avulla. Toimijoiden ja toimintatapojen moninaistuessa kunnan rooli toiminnan mahdollistajana ja kehittämisen tukena sekä esteiden purkajana tulee kasvamaan myös liikuntatoimessa.

Kunnan liikuntapalvelujen resursointi

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

 

 

Kunnan liikuntapalvelujen resursointi

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Liikunnan merkitys yhteiskunnassa on viime vuosien aikana lisääntynyt. Viime vuosina on saatu runsaasti lisää tutkittua tietoa liikunnan terveydellisestä, taloudellisesta ja sosiaalisesta merkityksestä. Liikunnan laajentunut toimiala ja tulevat rakenneratkaisut muuttavat liikunnan asemaa kunnassa edelleen. Mikäli maakunta- ja soteuudistus toteutuu, niin liikunnalla on mahdollisuus nousta johtavaan asemaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä kunnassa, koska terveyden ja hyvinvoinnin ennaltaehkäisy jää pääosin paikallistasolla kunnille. Tämä kehitys vääjäämättä lisää kunnan liikuntaviranomaisen tehtäviä. Uudet rakennemuutoshaasteet lisäävät muiden toimijoiden aktiivisuutta liikunnan alueella ja saattavat lisätä esimerkiksi hyvinvointikoordinaattoreiden palkkaamista kuntiin. Tämä voi näkyä positiivisesti liikunnan toimialalla.

Länsi- ja Sisä-Suomen Avin alueella on runsaasti maaseutumaisia kuntia, joissa ei välttämättä ole viranhaltijaa jolla olisi liikuntatoimen koulutusta. Viranhaltijalla saattaa olla usean hallintokuntien tehtäviä hoidettavana, jolloin liikuntatoimen kehittämiselle ei ole riittävästi aikaa eikä osaamista. Viranhaltijoiden eläköitymisen yhteydessä saatetaan virkoja jättää täyttämättä.

Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen tulee jatkumaan Länsi- ja Sisä-Suomen alueen kunnissa ja kunnat investoivat yhä enemmän uusien lajien (skeittaus, parkour jne) liikuntapaikkoihin. Myös muu liikuntapaikkarakentaminen tulee jatkumaan vilkkaana, koska liikunnan ja hyvinvoinnin merkitys kunnan hyvinvointitekijänä on lisääntynyt viime vuosina ja tulee tulevaisuudessakin lisääntymään.

Kunnan liikuntapalvelujen resursointi

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen kunnissa liikuntapalvelujen tuottamisessa on monia erilaisia ratkaisuja. Palvelujen tuottaminen voi olla keskitetty kunnan liikuntatoimen tehtäväksi tai palvelut voidaan tuottaa useiden toimialojen yhteistyössä. Pohjois-Pohjanmaan alueella on myös kuntia, joissa liikuntatoimen tehtävät on ostettu yksityiseltä toimijalta. Tulevaisuudessa palvelujen toteuttajien kirjo tulee laajenemaan entisestään. Tulevaisuudessa asiantuntijuus ja yhteistyössä tehtävä kehittämistoiminta korostuvat laadukkaiden palvelujen tuottamisessa. Järjestötoimijoilla on jatkossakin merkittävä rooli liikuntapalvelujen tuottamisessa.

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueelle sijaitsevat Suomen nopeimman väestön kasvun ja vähenemisen kunnat. Osassa kuntia on maan nuorin ikärakenne ja osassa vanhin. Tämä asettaa hyvin erilaisia haasteita liikuntapalvelujen, kuten muidenkin palvelujen tuottamiselle. Lisäksi osassa kunnista pitkä välimatkat lisäävät entisestään haasteita. Kuntien erilaistuminen tulee edelleen kasvamaan tulevina vuosina.

Alueen liikuntapaikkarakentamisessa uudishankkeiden määrää on vähentynyt viime vuosina. Tästä poikkeuksen tekevät lähiliikuntapaikat, jota rakennetaan vuosittain useita. Pääpaino liikuntapaikkarakentamishankkeissa on siirtynyt ja tulee entistä enemmän siirtymään peruskorjaushankkeisiin. Useisiin kuntiin samoihin aikoihin rakennut liikuntapaikat kuten uimahallit, jäähallit ja urheilukentät tulevat samanaikaisesti myös peruskorjausikään.