Esi- ja perusopetuksen koulukuljetukset

Valtakunnallinen arviointi

Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Johtopäätökset

  • Kuljetusoikeuden saaneiden oppilaiden lukumäärä on laskenut vuodesta 2013 lähtien koko maassa Lappia lukuun ottamatta. Lapissa kuljetusoikeuden saaneiden oppilaiden lukumäärä on noussut. Vuonna 2017 noin joka viides (21,5 %) Manner-Suomen perusopetuksen oppilaista oli kuljetusoikeuden piirissä. Koulukuljetuskyselyyn vastanneiden kuntien (N=262) perusteella eniten kuljetusoikeuden piirissä olevia oppilaita suhteessa kunnan perusopetuksen oppilasmäärään on maaseutumaisissa kunnissa (46,6 %) ja vähiten vastaavasti kaupunkimaisissa kunnissa (15,1 %). 
  • Maaseutumaisissa kunnissa on suhteellisesti eniten esiopetuksen oppilaita pidemmillä matkoilla (5-20 km) kuin taajaan asutuissa tai kaupunkimaissa kunnissa. Tilanne on vastaavanlainen alakouluikäisten kuljetusoppilaiden kohdalla, kun puhutaan 10-50 kilometrin koulumatkoista. Alle kymmenen kilometrin matkoilla kuljetusoppilaiden määrissä ei sen sijaan ole eroa kuntien välillä. Erityisen tuen piirissä olevia koulukuljetusoppilaita puolestaan on suhteellisesti eniten kaupunkimaisissa kunnissa alle kymmenen kilometrin matkoilla verrattuna muihin kuntatyyppeihin.
  • Yläkouluikäisten osalta tilanne on kunnissa samansuuntainen kuin alakouluikäisten osaltakin. Maaseutumaisissa kunnissa on suhteellisesti enemmän koulukuljetusoppilaita 20-50 kilometrin matkoilla kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Kaupunkimaisissa kunnissa on puolestaan suhteellisesti enemmän oppilaita 5-10 kilometrin koulumatkoilla. Erityisen tuen piirissä olevia yläkouluikäisiä oppilaita on myös suhteellisesti eniten kaupunkimaisissa kunnissa alle 10 kilometrin koulumatkoilla.
  • Koulukuljetusten ajallisia kestoja tarkastellen esiopetuksen oppilaita on kuljetusten piirissä suhteellisesti enemmän kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa 1-2,5 tunnin matkoilla. Maaseutumaisissa kunnissa oppilaita on puolestaan suhteellisesti enemmän alle tunnin pituisilla matkoilla verrattuna muihin kuntatyyppeihin niin esiopetuksessa kuin alakouluikäistenkin oppilaiden osalta. Alakouluikäisiä erityisen tuen koulukuljetusoppilaita on suhteessa enemmän kaupunkimaisissa kunnissa. Vaikka maaseutumaisissa kunnissa matkat ovat kilometreissä pidemmät kuin muissa kuntatyypeissä, matkat pystytään kuntien ilmoitusten mukaan kuitenkin järjestämään ajallisesti muita kuntatyyppejä nopeammin. Tämä saattaa johtua kaupunkimaisten kuntien isommista ruuhkista.
  • Yläkouluikäisten oppilaiden koulukuljetusmatkat kestävät pidempään kuin alakouluikäisten. Kuntien mukaan pitkät koulumatka-ajat johtuvat kilometreissä pitkästä matkasta, yhteiskuljetuksista johtuvista odotuksista ja hankalista liikenneolosuhteista. Taajaan asutuissa kunnissa on suhteessa enemmän koulukuljetusoppilaita 1-2,5 tunnin matka-ajoilla kuin maaseutumaisissa kunnissa. Kaupunkimaisissa kunnissa on puolestaan enemmän erityisen tuen oppilaita alle tunnin koulumatka-ajoilla verrattuna maaseutumaisiin kuntiin.
  • Kunnille tehdyn kyselyn perusteella lähes jokaisessa kunnassa on vahvistettu koulukuljetusten perusteet tai suunnitelmat. Palautetta koulukuljetuksista sen sijaan kerätään vaihtelevasti: Lähes joka kolmas (30,9 %) kyselyyn vastanneista kunnista ei kerää koulukuljetuksistaan palautetta ollenkaan. Ainoastaan 6,2 % kunnista kerää kuljetuksista palautetta säännöllisesti. Taajaan asutuissa kunnissa palautetta koulukuljetuksista kerätään vähiten.

 

Toimenpide-ehdotukset

  • Kuntien on suunniteltava esi- ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset ja työjärjestykset siten, ettei päivittäinen tai viikoittainen työmäärä ja ajankäyttö koulumatkoineen muodostu oppilaan hyvinvoinnin kannalta liian rasittavaksi. Niissä tilanteissa, joissa oppilaan lakisääteinen koulumatka-aika ylittyy, kuntien on tarjottava aktiivisesti oppilaiden perheille vaihtoehtona perusopetuslain mukaista majoitusta ja täysihoitoa.
  • Opetus- ja kulttuuriministeriön on selvitettävä seuraavan perusopetuslain kokonaistarkastelun yhteydessä mahdollisuus perusopetuslain muuttamiseen siten, että esiopetuksen ja 1−2 -luokkien oppilailla olisi kaikissa kunnissa yhdenvertaisesti oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen silloin, kun koulumatka yhteen suuntaan on yli kolme kilometriä. Tällä hetkellä vain osa kunnista tarjoaa oppilailleen tämän palvelun.
  • Kuntien on kerättävä koulukuljetusperusteidensa taustaksi oppilailta ja huoltajilta palautetta koulukuljetusten toimivuudesta ja laadusta.
  • Opetushallituksen on yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa edelleen seurattava vuosittain opetustoimen tilastojen keruun yhteydessä koulukuljetusten piirissä olevien esi- ja perusopetuksen oppilaiden määrää sekä täydennettävä tätä tiedonkeruuta koulukuljetuskustannusten alueellisten erojen seurannalla.