Nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmän kattavuus / palvelujen saatavuus

Valtakunnallinen arviointi

Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Johtopäätökset

  • Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä tapoja kuulla nuoria oli käytössä vaihtelevasti eri kunnissa. Monipuolisimmin mahdollisuuksia on käytössä suuremmissa kunnissa, mutta tarjontaa löytyy hyvin myös pienemmistä kunnista.  
  • Nuorten vaikuttajaryhmien ja nuorisovaltuustojen tilanne on koko maassa hyvällä tasolla. Kaikissa kunnissa kuntalaki ei kuitenkaan toteudu, koska nuorisovaltuustoa ei ole asetettu lainkaan tai se ei ole kunnanhallituksen asettama. Myönteistä on kuitenkin se, että tilanne on parantunut olennaisesti vuosien 2007 ja 2010 tilanteesta.
  • Kuntalain edellyttämistä asioista nuoret ovat päässeet vaikuttamaan parhaiten liikkumiseen, hyvinvointiin ja opiskeluun liittyviin asioihin. Asumiseen, terveyteen ja elinympäristöön nuoret eivät ole kuitenkaan päässeet vaikuttamaan riittävästi. Nuoret eivät ole päässeet vaikuttamaan kunnan eri toimialojen suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan lain edellyttämällä tavalla. Kaikissa kunnissa nuorilla ei ole puheoikeutta niissä työryhmissä tai kokouksissa, joissa kuntien asioiden suunnittelua ja valmistelua tehdään. Nuoria ei ole myöskään otettu mukaan nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmän kehittämiseen läheskään kaikissa kunnissa.
  • Nuorten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa nuorisolain edellyttämällä tavalla on toteutunut pääasiassa paikallisissa nuorisotyötä koskevissa asioissa ja päätöksenteossa. Sen sijaan osallistuminen ja vaikuttamisen mahdollisuus alueellista ja valtakunnallista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskeviin asioihin ja niiden käsittelyyn on jäänyt vähemmälle tai kokonaan sivuun.
  • Nuoret käyttävät suoria vaikuttamisen väyliä ja tekevät aloitteita koko maassa kohtalaisen aktiivisesti. Nuorten tekemät aloitteet ovat usein konkreettisia ja ne koskevat nuorten arkea. Nuorten tekemät aloitteet otetaan kunnissa pääasiassa huomioon niiden vaatimalla vakavuudella ja käsitellään asianmukaisesti. Valitettavasti vielä on olemassa myös kuntia, joissa nuorten tekemiä aloitteita ei oteta tosissaan. Toisaalta joidenkin vastaajien mielestä nuorilla olisi hyvät vaikutusmahdollisuudet kunnassa, kun vaan käyttäisivät niitä.
  • Kunnat tekevät paljon yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa liittyen nuorten osallisuus- ja vaikuttamistyöhön.  Vain noin puolet kunnista tekee yhteistyötä ylikunnallisesti ja vähiten yhteistyötä tehdään valtakunnallisesti tai kansainvälisesti.
  • Kaksi kolmasosaa kunnista tiedottaa nuoria heitä koskevasta päätöksenteosta monipuolisesti useiden eri kanavien kautta. Vaikuttamistoiminnassa tai muutoin nuorisotyön toiminnoissa mukana olevat nuoret saavat hyvin tietoa päätöksistä. Käytetyimmät tiedotuskanavat tavoittavat kuitenkin vain osan kunnan nuorista.
  • Vain alle puolella kunnista oli nimetty henkilö osallistumisjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen. Vaikuttamistoiminnassa mukana olevat nuoret saivat koulutusta osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyen paremmin kuin muut nuoret, virkamiehet ja luottamushenkilöt. Nuorisotyöntekijöiden saama osallisuus ja vaikuttamiskoulutus osin kompensoi nuorten kouluttamisen ohuutta, sillä työntekijät toimivat eri nuorten ryhmien kanssa ja pystyvät siten hyödyntämään osallisuustyön osaamistaan eri tilanteissa.
  • Vain neljäsosa kunnista on ottanut nuoret mukaan arvioimaan ja kehittämään nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmää, joten arviointikriteeri ei täyty määrällisesti tältä osin. Niissä kunnissa, joissa nuoret ovat mukana arvioimassa ja kehittämässä, heidät on otettu mukaan kokonaisvaltaisesti. 

 

Toimenpide-ehdotukset

  • Jotta kunnassa olisi monipuolisesti osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja nuoria kuullaan usealla eri tavalla, tulee kuntien ottaa käyttöön sellaisia menetelmiä, jotka vastaavat nuorten tarpeita. Nuorille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua heidän toivomallaan tavalla. Nuorten kuuleminen ei toteudu riittävällä tasolla, mikäli kuulemisen järjestäminen on yksin nuorisotoimen harteilla. Kunnissa on myös paljon nuoria, joita ei saavuteta nuorisotoimen kautta. Kunnissa tuleekin miettiä kokonaisvaltaisesti niitä keinoja, joiden avulla kuntalain edellyttämä nuorten kuuleminen toteutetaan eri toimijoiden yhteistyönä. On myös syytä huomioida, että arkiset keskustelut nuorten kanssa eivät kuntalain näkökulmasta ole riittävä toimintatapa.
  • Jokaiseen kuntaan on perustettava nuorisovaltuusto tai nuorten vaikuttajaryhmä kunnanhallituksen asettamana. Tärkeää on kuitenkin edelleen muistaa, että nuorisovaltuusto ei edusta kunnissa koko nuorten moninaista joukkoa. Myös ne nuoret, jotka eivät kuulu mihinkään edustukselliseen ryhmään, tulee huomioida nuoria koskevia päätöksiä tehtäessä. Digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen on yksi keino saada osallistumiskynnystä matalammalle tasapuolisesti.
  • Kunta- ja nuorisolain edellyttämät asiat tulee ottaa kunnassa kokonaisvaltaisesti huomioon. Ei riitä, että nuoret ovat päässeet vaikuttamaan vain osaan kunta- ja nuorisolain asioista. Mahdollisesti tulevan maakunta- ja soteuudistuksen myötä terveyteen liittyvien asioiden hoito siirtyy maakuntiin, joten niitä koskeva nuorten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen tulee hoitaa yhteistyössä maakuntahallinnon kanssa. Lisäksi tulee muistaa, että nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa myös muihin asioihin, joiden se arvioi olevan merkittäviä lasten ja nuorten kannalta. 
  • Kehitettävää kuntalain edellyttämien asioiden toteutumiseksi on myös sellaisissa kunnissa, joissa nuorilla on ainoastaan läsnäolo-oikeus joissakin poliittisissa päätöksenteon foorumeissa tai joidenkin valmistelevien työryhmien kokouksissa. Nuorten kuuleminen ei toteudu silloin, kun nuoret saavat olla kokouksissa mukana kuunteluoppilaina, mutta eivät saa sanoa mitään.
  • Aloitteiden tekemisen tulee olla niin joustavaa ja helppoa, että kaikki kunnan nuoret ottavat tämän vaikuttamisen keinon käyttöön. Tiedottaminen ja digitaaliset mahdollisuudet ovat tärkeässä roolissa, jotta erilaiset nuoret ja nuorten ryhmät innostuvat aloitteiden tekemisestä ja kokevat sen aitona vaikuttamisen kanavana.
  • Kuntien tulee lisätä yhteistyötä toisten kuntien kanssa nuorten osallistumiseen ja vaikuttamistyöhön liittyen. Nuorisolain mukaan kuntien tulee tukea nuorten kansalaistoimintaa ja niiden tulee tehdä tarpeen mukaan yhteistyötä muiden nuorille palveluja tuottavien toimijoiden kanssa. Kuntien nuorisotyön resurssit ovat monessa kunnassa riittämättömät. Tästä syystä yhteistyötä toisten toimijoiden kanssa tulee lisätä, tehostaa ja kehittää. Yhteistyö tulee ottaa puheeksi monialaisissa verkostoissa ja haasteisiin tulee käydä käsiksi yhteistuumin.
  • Nuoria koskevasta päätöksenteosta ja heitä koskevista asioista tulee informoida riittävästi kaikkia kunnan nuoria. Nuorille tiedottamisessa olennaista on toimivan kanavan lisäksi löytää oikeanlainen viestintätapa. Kuntien osallisuustyössä ja viestinnässä nuoret tuleekin tunnistaa omana erityisenä kohderyhmänään. Onnistuneella viestinnällä voidaan vaikuttaa myös nuorten kokemukseen siitä, että heidän mielipiteillään on merkitystä ja että heidän osaamisensa riittää osallistumiseen. 
  • Nuorten monipuolisen osallistumisen ja kuulemisen varmistaminen vaatii resursseja ja usein myös toimintatapojen muutosta kunnissa. Nuorten osallistumis- ja kuulemistapojen tukeminen ja kehittäminen tulee kirjata yhden tai useamman henkilön toimenkuvaan.
  • Kunnissa tulee tarjota koulutusta ja tietoa nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta kunnan luottamushenkilöille ja työntekijöille. On myös tärkeää tehdä töitä asenneilmapiirin muuttumiseksi ja lisätä vuorovaikutteista keskustelua lasten ja nuorten osallistumisen merkityksestä kunnan toimintaan ja demokraattisen yhteiskunnan uudistamiseen. Yksi tapa tähän on jakaa toimivia käytäntöjä eli esimerkiksi hyvin toteutettuja suunnittelu- ja päätösprosesseja, joissa nuorten kanssa yhdessä tehden on päästy parempaan lopputulokseen. Tätä kautta myös nuorten vaikuttajaryhmien pääsy eri työryhmien ja lautakuntien työskentelyyn helpottuu ja löytää perustelunsa.
  • Osallistumis- ja kuulemisjärjestelmien arvioinneissa tulee huomioida, millaisia kompetensseja ja kulttuurisia resursseja niihin osallistuminen nuorilta edellyttää tai miten ne vahvistavat erilaisten nuorten osallistumis- ja vaikuttamistaitoja. Tämän lisäksi on tärkeää kohdistaa katse osallistumisjärjestelmän toimivuuteen ja vaikuttavuuteen sekä siihen, miten se mahdollistaa erilaisten nuorten äänten kuulumisen.
  • Nuorten tosiasiallisen vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollistaminen vaatii ennakointia ja sitä, että nuorten kuulemisprosessi pystytään valmistelemaan hyvin ja nuorilähtöisesti. Tämä vaatii tahtoa ja asennetta, aikaa, riittäviä resursseja ja sitä, että nuoret ovat mukana kunnan budjetin ja päätöksenteon valmistelussa. Kuntien tulee varmistaa, että nuorten näkökulmat otetaan asianmukaisesti huomioon heitä koskevien asioiden päätöksenteossa.
  • Lapset ja nuoret tulee nähdä pystyvinä kansalaisina heidän ikätasoinen osaamisensa huomioiden. Kunnissa heillä on mahdollisuus saada ensimmäiset positiiviset kokemuksensa osallistumisesta oman lähiympäristönsä parantamiseen ja muuttamiseen, kasvattaa taitojaan ja kokea toivottavasti niin kuulumista ryhmään kuin myös sisäistä kansalaispätevyyttä. Osallistumisjärjestelmän kehittämisessä kriittinen tekijä lain toteutumisen rinnalla on se tapa ja asenne, miten nuorten osallistuminen toteutetaan.