Perustoimeentulotuen Kela-siirron vaikutukset kunnissa

Valtakunnallinen arviointi

Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Johtopäätökset

  • Kela-siirto aiheutti kunnissa vaikeuksia lakimuutosta seuraavan ensimmäisen vuoden (2017) aikana.
  • Ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen hakemusten käsittelyajoissa oli yleisesti tarkasteltuna vain vähän lakisääteisen 7 arkipäivän ylityksiä, mutta jonkin verran alue-eroja esiintyi.
  • Parhaiten toimeentulotukiuudistus on palvellut asiakkaita, jotka osaavat asioida hyvin sähköisissä palveluissa ja joilla on taloudellisen tuen tarve, mutta ei muuta sosiaalityön tarvetta.
  • Toimeentulotukiuudistuksen ennakkoarvioinneissa havaitut riskit näyttävät toteutuneen: toimeentulotukiuudistus on koetellut hankalimmin heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, kuten etäällä palveluista asuvia vanhuksia.
  • Asiakkaiden yhdenvertaisuus palvelujen ja etuuksien saamisessa ei toteutunut. Heikossa asemassa palvelujen ja etuuksien saajissa ovat erityisesti ne, jotka eivät kyenneet selvittämään monimutkaista palveluverkostoa ja siinä toimimisen edellytyksiä.
  • Toimeentulotuen asiakkaat eivät olleet yhdenvertaisessa asemassa myöskään siinä mielessä, että kaikki tukea tarvitsevat eivät osanneet käyttää sähköisiä palveluja tarvittavan etuuden ja palvelujen saamiseksi.
  • Myöskään asuinpaikasta riippumaton yhdenvertainen mahdollisuus saavuttaa palvelut ei toteutunut. Palvelujen saatavuuteen liittyvät välimatkat vaihtelivat eri kunnissa ja alueilla, joten kaikki eivät olleet yhdenvertaisessa asemassa toimeentulotukeen liittyvien palvelujen saamisessa. Koska vertailutietoa aiempaan tilanteeseen ei ole, on vaikea sanoa, oliko asiakkaiden yhdenvertaisuus toimeentulotukiuudistuksen jälkeen erilainen verrattuna tilanteeseen, jolloin perustoimentulotuki oli vielä kunnissa.
  • Ohjaaminen Kelasta sosiaalitoimen palveluihin ei ole toiminut vielä hyvin. Erityisesti nuoret ovat jättäytyneet pois palveluista, vaikka heidät olisi Kelasta ohjattu sosiaalityöhön.
  • Osa asiakkaista on saanut Kelassa asiointiin apua sosiaalitoimesta. Muutos on lisännyt sosiaalityössä tapahtuvaa perustoimeentulotukeen liittyvää neuvontaa, ohjausta ja opastusta.
  • Sosiaalityön kehittäminen oli esillä, mutta konkreettiset uudistukset ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Sosiaalityötä pyritään viemään lähemmäs asiakkaita ja kunnat pitävät tärkeänä etsiä aktiivisesti palveluiden tarpeessa olevia ihmisiä.

 

Toimenpide-ehdotukset

  • Sosiaalityön uudistamista tulee jatkaa kunnissa. Asiakkaan fyysiseen kohtaamiseen perustuvaa sosiaalityötä on lisättävä, ei kehitettävä vain digitaalisia palveluita. Erityisesti tulee panostaa heikosti palveluiden tavoitettavissa olevien asiakkaiden tavoittamiseen sekä heidän palvelutarpeidensa tunnistamiseen:
    • sosiaalityöhön on kehitettävä omia kanavia ja toimintatapoja, joiden avulla nuoret toimeentulotuen asiakkaat tavoitetaan nykyistä paremmin.
    • vanhusten sosiaalisiin, terveydellisiin ja taloudellisiin ongelmiin on tartuttava aiemmin ja kehitettävä moniammatillisia toimia heidän tukemisekseen.
    • velkaongelmien, riippuvuuksien ja mielenterveysongelmien havaitsemista, tukea ja asiakkaiden hoitoonohjausta on parannettava.
    • vieraskielisten asiakkaiden palveluja tulisi olla paremmin saatavilla ja palveluprosesseja tulisi kehittää vastaamaan vieraskielisten asiakkaiden palvelutarpeita (tulkkauspalvelut).
  • Harvaan asuttujen alueiden tueksi tulee perustaa Kelan, TE-toimen ja kuntien yhteispalvelupisteitä. Palvelupisteet voivat toimia esimerkiksi sote-keskuksista käsin kaksisuuntaisesti, jolloin asiakkaat voivat tulla asioimaan palvelupisteessä esimerkiksi kunnan avustamana ja joista sosiaalityöntekijät voivat liikkua niiden asiakkaiden luo, jotka eivät itse pääse asioimaan palvelupisteissä.
  • Liikkuvia palveluja tarvitaan enemmän asiakkaiden tavoittamiseksi.
  • Sosiaalityön tilastointia ja seurantaa tulee kehittää. Tarvitaan esimerkiksi tietoa henkilöstön määrästä ja koulutuksesta, asiakasmääristä, asiakkaiden tarpeista ja tavoitteista sekä siitä, miten palvelut ja etuudet vastaavat asiakkaiden tavoitteisiin.
  • Toimeentulotukiuudistuksen kaltaiset laajat reformit tulisi jatkossa toteuttaa vaiheittain, jotta toimeentulotukiuudistuksessa tapahtuneilta haitallisilta ja kohtuuttomilta tilanteilta voitaisiin välttyä. Tämä koskee esimerkiksi käynnissä olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja suunnitteilla olevaa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta.
  • Uudistuksia valmisteltaessa on otettava huomioon asiantuntijoiden tuottamat laajat ennakkoarvioinnit, lausunnot ja kuulemiset.