Esi- ja perusopetuksen koulukuljetukset

Valtakunnallinen arviointi

Kuinka kauan oppilaiden koulumatkat kestävät ja mitkä ovat pitkien matka-aikojen syyt?

Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista kunnista esiopetus- ja alakouluikäisillä oppilailla koulumatkan ajallinen kesto on alle tunnin. Yläkouluikäisillä matkat kestävät useimmiten 1-2,5 tuntia. Koulumatkojen aikoja selittävät kilometreissä pitkä matka ja yhteiskuljetuksesta johtuva odotus.

 

Esiopetus

Taulukossa 3.8.1. on esitetty kuljetusoikeuden saaneiden esiopetusoppilaiden lukumäärät päivittäisen koulumatkan ajan suhteen (koulumatka edotuksineen vähintään kolmena päivänä viikossa).

Taulukosta 3.8.1. nähdään, että yli 2,5 tunnin koulumatka-aikoja on vain muutama. Merkittävin syy pitkille koulumatkoille on yhteiskuljetuksesta johtuva odotus.

Koulukuljetusten piirissä olevien esiopetusoppilaiden suhteellinen osuus 1-2,5 tunnin matkoilla on suurin (p<0.05) kaupunkimaisissa kunnissa (14,6 %) ja taajaan asutuissa kunnissa (14,2 %). Maaseutumaisissa kunnissa oppilaiden osuus ko. matkalla on 7,2 %. Kaupunkimaisten ja maaseutumaisten kuntien välillä on eroa myös alle tunnin pituisilla matkoilla: Maaseutumaisissa kunnissa oppilaiden osuus kaikista koulukuljetusten piirissä olevista oppilaista on 6,8 %, kun kaupunkimaisissa kunnissa osuus on 3,9 %.

Taulukossa 3.8.2. on vastaavasti esitetty erityistä tukea saavien esiopetusoppilaiden lukumäärät koulumatkan ajallisen keston mukaan.

Taulukon 3.8.2. perusteella voidaan todeta, että vastanneista kunnista Kymenlaaksossa on eniten kuljetusoikeuden piirissä olevia erityisen tuen piirissä olevia esiopetuksen oppilaita, joilla koulumatkoihin kuluu yli tunti. Varsinais-Suomessa on vastaavasti eniten alle tunnin koulumatkan omaavia oppilaita.

 

Perusopetus

Taulukossa 3.8.3. on esitetty koulutusoikeuden saaneiden ala-kouluikäisten perusopetusoppilaiden lukumäärät koulumatkan keston mukaan.

Taulukosta 3.8.3. nähdään, että kyselyyn vastanneiden kuntien kuljetusoikeuden saaneista alakouluikäisistä oppilaista suurin osa on Lapissa. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastanneista kunnista yli 2,5 tunnin koulumatka-aikoja on 86 oppilaalla. Maakunnista Uudeltamaalta löytyy lukumääräisesti eniten oppilaita, joiden koulumatka kestää 1-2,5 tuntia.

Suhteellisia osuuksia tarkastellen, maaseutumaisissa kunnissa on enemmän (p<0.05; osuus kuljetusoppilaista 33,4 %) kuljetusoikeuden saaneita oppilaita alle tunnin matkoilla, kuin kaupunkimaisissa (21,8 %) ja taajaan asutuissa (21,9 %) kunnissa.

Taulukossa 3.8.4. on esitetty alakouluikäisten erityistä tukea saavien kuljetusoikeuden piirissä olevien oppilaiden koulumatkojen ajalliset pituudet.

Yli 2,5 tunnin koulumatkojen pituuksia on vastanneissa kunnissa eniten Pirkanmaalla (12). Vastaavasti eniten oppilaita, joiden koulumatka kestää 1-2,5 tuntia, on Uudellamaalla. Eniten alle tunnin matkoja on myös Uudellamaalla. Erityistä tukea saavien oppilaiden osalta kaupunkimaisissa kunnissa on suhteellisesti eniten (p<0.05; osuus 8,8 %) 1-2,5 tunnin koulumatka-aikoja, kuin maaseutumaisissa (2,9 %) tai taajaan asutuissa (3,8 %) kunnissa. Kaupunkimaisissa kunnissa on myös suhteellisesti enemmän kuljetusoppilaita (10,9 %) alle tunnin mittaisilla koulumatkoilla, kuin maaseutumaisissa (3,4 %) ja taajaan asutuissa (4,1 %) kunnissa.

Taulukko 3.8.5. esittää kuljetusoikeuden saaneiden yläkouluikäisten perusopetusoppilaiden päivittäistä koulumatkan ajallista kestoa.

Taulukon 3.8.5. perusteella voidaan sanoa, että yläkouluikäisten kuljetusoikeuden piirissä olevien oppilaiden ajalliset matkat ovat selvästi pidempiä kuin alakouluikäisillä. Kyselyyn vastanneissa kunnissa yli 2,5 tunnin matkoja oli alakoululaisilla 86, mutta yläkoululaisilla pitkiä matkoja on samoissa kunnissa 1467 oppilaalla. Kyselyyn vastanneiden kuntien mukaan suurin selittävä tekijä pitkille koulumatkoille on kilometreissä pitkä matka (yhteenlaskettu pisteytys 173). Seuraavaksi suurimmiksi syiksi nousevat yhteiskuljetuksesta johtuva odotus (pisteytys 155) ja ongelmallinen kuljetusreitti (pisteytys 117). Myös hankalat liikenneolosuhteet (78) nousevat kuntien vastauksissa esille). Taajaan asutuissa kunnissa on suhteellisesti enemmän oppilaita (p<0.05; osuus kuljetusoppilaista 24,4 %) 1-2,5 tunnin matka-ajoilla, kuin maaseutumaisissa kunnissa (17,9 %).

Taulukossa 3.8.6. on esitetty perusopetuksen erityistä tukea saaneiden oppilaiden ajallinen koulumatkan kesto.

Taulukosta 3.8.6. nähdään, että eniten yläkouluikäisiä perusopetuksen erityistä tukea saaneita oppilaita yli 2,5 tunnin matka-ajalla on Pohjois-Savossa (46). Matka-ajalla 1-2,5 tuntia eniten oppilaita vastaavasti löytyy Uudeltamaalta (313). Selitykset pitkille matka-ajoille on samat kuin ei erityisen tuen piirissä oleville. Kaupunkimaisissa kunnissa on suhteessa enemmän (p<0.05; osuus kuljetusoppilaista 5,7 %) kuljetusoppilaita alle tunnin matka-ajoilla kuin maaseutumaisissa kunnissa (3,3 %).

Taulukko 3.8.1. Kuljetusoikeuden saaneiden esiopetusoppilaiden päivittäisen koulumatkan kesto odotuksineen

Taulukko 3.8.2. Kuljetusoikeuden saaneiden erityistä tukea saaneiden esiopetusoppilaiden päivittäisen koulumatkan kesto odotuksineen

Taulukko 3.8.3. Kuljetusoikeuden saaneiden perusopetusoppilaiden päivittäisen koulumatkan kesto odotuksineen, luoka 1-6

Taulukko 3.8.4. Perusopetuksen erityistä tukea saaneiden oppilaiden koulumatkan kesto odotuksineen, luokat 1-6

Taulukko 3.8.5. Kuljetusoikeuden saaneiden perusopetusoppilaiden päivittäisen koulumatkan kesto odotuksineen, luokat 7-10

Taulukko 3.8.6. Perusopetuksen erityistä tukea saaneiden oppilaiden koulumatkan kesto odotuksineen, luokat 7-10