Liikuntapalvelujen järjestämisen taloudelliset resurssit

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Kuinka paljon kunta käyttää varoja liikuntapalvelujen järjestämiseen?

Länsi- ja Sisä-Suomen liikuntatoimen toimintakulut (e/asukas) ovat hieman koko maan keskiarvon alapuolella. Toimintakulut ovat kuitenkin lisääntyneet vuodesta 2010. Maakunnittain tarkasteltuna korkeimmat toimintakulut olivat Keski-Pohjanmaalla ja pienimmät Etelä-Pohjanmaalla. Eniten toimintakulut olivat kasvaneet vuodesta 2010 kuitenkin Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Toimintakulut vaihtelivat Länsi- ja Sisä-Suomen maakunnissa 128 eurosta 105 euroon asukasta kohden (kuvio 7.6.5.1., kartta 7.6.5.1.).

Kokonaismenot (investoinnit laskettu mukaan, mutta niistä on poistettu korjausmenot) asukasta kohden olivat Länsi- ja Sisä-Suomen maakunnassa selvästi koko maan keskiarvoa suuremmat. Maan keskiarvo oli 151 euroa/per asukas kun Länsi- ja Sisä-Suomen vastaava luku oli 157. AVI-alueittain tarkasteltuna suurimmat kokonaismenot asukasta kohden olivat kuitenkin Pohjois-Suomessa. Maakunnittain tarkasteltuna suurimmat kokonaismenot olivat Pirkanmaan ja pienimmät Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Kunnittain tarkasteltuna suurimmat kokonaismenot olivat Pirkanmaalla Tampereella ja pienimmät olivat Keski-Suomessa Luhangassa. Kokonaismenojen määrään vaikuttaa oleellisesti kuntakoko. Asukasta kohden suhteutettuna kokonaismenojen vaihtelu oli hyvin suurta: enimmillään 723 euroa ja pienimmillään 18 euroa per asukas.

Kuntien liikuntatoimen investointimenojen vaihtelut voivat olla erittäin suuria sekä alueittain että vuosittain. Kuntien liikuntatoimen investointimenoihin on otettu mukaan kaikki tilastokeskuksen keräämät kuntien liikuntatoimeen liittyvät investoinnit, jotka sisältävät rakentamisinvestointien lisäksi myös muita investoinneiksi luettavia menoja. Kuntien liikuntatoimen investointimenot vuonna 2016 olivat koko maassa asukasta kohden laskettuna keskimäärin n. 32 euroa.

Länsi- ja Sisä-Suomen liikuntatoimen investointikulut (e/asukas) ovat selvästi koko maan keskiarvon yläpuolella. Yleensä investointimenojen suurehko kasvu liittyy yksittäisten suurten liikuntapaikkojen rakentamiseen. Maakunnittain tarkasteltuna eniten investoitiin vuonna 2016 Pirkanmaalla ja vähiten Keski-Pohjanmaalla. Länsi- ja Sisä-Suomen alueella 5 kuntaa oli investoinut vuonna 2016 uimahalliin (3 700 000 euroa) ja 8 jäähalliin (1 900 000 euroa). Liikuntapaikoittain tarkasteltuna euromääräisesti eniten oli investoitu sisäliikuntatiloihin (7 500 000 euroa) ja ulkokenttiin (7 500 000 euroa). Noin neljännes vastanneista kunnista ilmoitti investoineet lähiliikuntapaikkoihin 2 200 000 euron edestä.

Länsi- ja Sisä-Suomessa kuntien liikuntatoimintaan myöntämät avustukset €/asukas vuonna 2016 olivat selvästi maan keskiarvon alapuolella. Kansalaistoiminnan kannalta oleellista on kuitenkin se, että välillinen tuki eli alennetut tai ilmaiset liikuntapaikkojen käyttömaksut ovat yleensä moninkertaiset verrattuna yhdistysten saamiin suoriin toiminta-avustuksiin. Eniten käyttömaksuja peritään käyttökustannuksiltaan kalliimmilta liikuntapaikoilta kuten uima- ja jäähalleista ja isoista liikuntahalleista.

Länsi- ja Sisä-Suomen alueella avustettiin yhteensä 1 286 seuraa. Määrällisesti eniten seuroja avustettiin Jyväskylässä, joka ilmoitti avustavansa 130 seuraa. Vastanneista kunnista 3 ilmoitti, etteivät avusta seuroja.

Kuvio 7.6.5.1 Liikuntatoimen toimintamenot Länsi- ja Sisä-Suomen maakunnissa vuosina 2010 ja 2016 € asukasta kohden vuoden 2016 rahassa

Kartta 7.6.5.1. Kuntien liikuntatoimen toimintamenot Länsi- ja Sisä-Suomessa vuonna 2016