Varhaiskasvatusoikeuden toteutuminen

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Johtopäätökset

  • Länsi- ja Sisä-Suomen alueella varhaiskasvatukseen osallistui 67 961 lasta (83,9 %).  Peruspalvelujen arviointitulosten mukaan Länsi- ja Sisä-Suomen alueella varhaiskasvatuksen osallistumisaste on korkeampi kuin Manner-Suomessa keskimäärin (76,3 %, N= 266 152).
  • Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tilastoraportin (2017) mukaan varhaiskasvatuksen osallistumisaste oli valtakunnallisesti 79 prosenttia. Muihin valtakunnallisiin tutkimuksiin ja selvityksiin tarkasteltuna (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017; Karila, Kosonen & Järvenkallas 2017; Säkkinen & Kuoppala 2017) Länsi- ja Sisä-Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on korkeampi kuin koko maassa. Siitä huolimatta Länsi- ja Sisä-Suomen alueella 1-6-vuotiaista lapsista 13 016 (16,1 %) ei osallistunut lainkaan varhaiskasvatuspalveluihin. Tämä on kansainvälisesti tarkasteltuna huolestuttavan suuri osuus 1-6-vuotiaista lapsista (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017; Karila, Kosonen & Järvenkallas 2017). Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla osallistuminen varhaiskasvatukseen oli vähäisempää kuin muissa Länsi- ja Sisä-Suomen maakunnissa.
  • Länsi- ja Sisä-Suomen alueen varhaiskasvatukseen osallistumisen astetta saattaa nostaa osittain se, että peruspalvelujen arvioinnin kyselylomake osoittautui monitulkintaiseksi ja 20-35 tuntia varhaiskasvatuksessa oleviin ja yli 35 tuntia viikossa varhaiskasvatuksessa oleviin lapsiin merkittiin ilmeisesti samoja.
  • Peruspalvelujen arviointitulosten mukaan varhaiskasvatukseen osallistui Keski-Suomessa 72,4 prosenttia (N=5 264), Pohjanmaalla 67,3 prosenttia (N=12 484), Etelä-Pohjanmaalla 74,7 prosenttia (N=12 603) ja Keski-Pohjanmaalla 62,8 prosenttia (N=5 264) kaikista alueen 1-6-vuotiaista lapsista. Keski-Pohjanmaalla osallistumisaste oli alhaisempi kuin muilla alueilla. Pohjanmaallakin osallistumisaste oli hieman koko maan keskiarvoa alhaisempaa. Pirkanmaalla varhaiskasvatuksen osallistujien yhteismäärää ei voitu realistisesti laskea. Pirkanmaan osallistumisprosentti muodostui kyselyn monitulkinnallisuuden vuoksi 103,2 prosenttiseksi (N= 33 121), mikä ei ole mahdollista.
  • Varhaiskasvatus 2016 -tilaston (Säkkinen & Kuoppala 2017) mukaan alueelliset erot varhaiskasvatukseen osallistumisessa ovat Manner-Suomessa maakuntien välillä jopa 23,1 prosenttiyksikköä. Peruspalvelujen arviointitulosten mukaan Länsi- ja Sisä-Suomen alueella erot eivät ole näin suuria, mutta ero Keski-Pohjanmaan ja Pirkanmaan välillä on kyllä huomattava.
  • Valtakunnallisesti vertailtuna Länsi- ja Sisä-Suomen alueella osallistuttiin kunnalliseen varhaiskasvatukseen hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Länsi- ja Sisä-Suomen alueella varhaiskasvatuspalveluihin osallistuvista lapsista 86,6 prosenttia osallistui kunnalliseen varhaiskasvatukseen koko maan keskiarvon ollessa 83,1 prosenttia ja yksityisiin varhaiskasvatuspalveluihin 13,4 prosenttia koko maan keskiarvon ollessa 16,9 prosenttia. Vaikka yksityinen palvelutuotanto on kasvanut viimeisten vuosien aikana Länsi- ja Sisä-Suomen alueella kuten valtakunnallisesti, oli Länsi- ja Sisä-Suomen alueella runsaasti lapsia kunnallisessa varhaiskasvatuksessa.
  • Kaikista varhaiskasvatuspalveluissa olevista lapsista (N=67 961) oli Länsi- ja Sisä-Suomen alueella 17,3 prosenttia (N=11 785) varhaiskasvatuksessa 20 tuntia viikossa. Heistä suurin osa (87,5 %) oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa, joka oli lähes yhtä suurta kuin koko maassa keskimäärin. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa oli huomattavasti vähemmän 20 tuntia viikossa varhaiskasvatuksessa olevia lapsia kuin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa.
  • Keski-Pohjanmaalla oli 20 tuntia viikossa varhaiskasvatuksessa olevia lapsia eniten kunnallisissa päiväkodeissa (63 %). Etelä-Pohjanmaalla 20 tuntia viikossa varhaiskasvatuksessa olevia lapsia oli kunnallisissa päiväkodeissa vähiten (48,5 %), ja 20 tunnin varhaiskasvatuksessa olevia lapsia oli paljon kunnallisessa perhepäivähoidossa (15,6 %) ja muussa varhaiskasvatuksessa (33,9 %). Myös Pirkanmaalla 20 tunnin varhaiskasvatuksessa olevista lapsista reilu kolmannes (32,2 %) oli kunnallisessa muussa varhaiskasvatuksessa. Muulla varhaiskasvatuksella tarkoitetaan kerhotoimintaa, avointa päiväkotia tai muuta avointa varhaiskasvatuspalvelua.
  • Länsi- ja Sisä-Suomen alueella kaikista varhaiskasvatuspalveluissa olevista lapsista 42,3 prosenttia (N=28 771) osallistui varhaiskasvatukseen 20-35 tuntia viikossa (laajempi varhaiskasvatus). Heistä 87,1 prosenttia osallistui kunnalliseen varhaiskasvatukseen ja 12,9 prosenttia yksityiseen varhaiskasvatukseen. Suurin osa 20-35 tuntia viikossa varhaiskasvatuksessa olevista lapsista oli kunnallisissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa sekä yksityisissä päiväkodeissa. Yksityisissä päiväkodeissa oli 20-35 tuntia viikossa varhaiskasvatuksessa olevia lapsia eniten Keski-Suomessa (18,3 %) ja Pirkanmaalla (11,3 %).
  • Muussa varhaiskasvatuksessa oli 20-35 tuntia viikossa varhaiskasvatuksessa olevia lapsia kunnan puolella 39. Yksityisen varhaiskasvatuksen muussa varhaiskasvatuksessa ei ollut lainkaan 20-35 tuntia viikossa varhaiskasvatuksessa olevia lapsia.
  • Länsi- ja Sisä-Suomen alueella kaikista varhaiskasvatuspalveluissa olevista 40,3 prosenttia (N=27 405) lasta osallistui kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen (yli 35 tuntia viikossa). Suurin osa kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevista lapsista oli kunnallisissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa sekä yksityisissä päiväkodeissa.
  • Kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevien lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen vaihteli maakunnittain. Kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevia lapsia oli eniten kunnallisissa päiväkodeissa Pirkanmaalla (78,1 %), Pohjanmaalla (76,2 %) ja Keski-Pohjanmaalla (72,3 %). Vähiten kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevia lapsia oli kunnallisissa päiväkodeissa Keski-Suomessa (62,6 %).
  • Etelä-Pohjanmaalla kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevia lapsia oli kunnallisen päiväkotien (65,6 %) lisäksi kunnallisessa perhepäivähoidossa (21,5 %) ja yksityisissä päiväkodeissa (11,4 %). Yksityisissä päiväkodeissa oli kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevia lapsia paljon myös Keski-Suomessa (18,9 %) ja Pirkanmaalla (11,4 %). Kunnallisessa perhepäivähoidossa oli eniten kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevia lapsia Etelä-Pohjanmaalla (21,5 %), Keski-Pohjanmaalla (18,8 %) ja Pohjanmaalla (15,1 %).
  • Länsi- ja Sisä-Suomen alueella perhepäivähoidossa oli kaikissa eri laajuisissa varhaiskasvatuksissa yhteensä 8178 lasta, joka on 12 prosenttia kaikista varhaiskasvatuspalveluihin osallistuneista lapsista. Eniten perhepäivähoidossa oli kokoaikaisessa ja 20-35 tuntia viikossa olevassa varhaiskasvatuksessa olevia lapsia. Eniten perhepäivähoitoa oli Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Länsi- ja Sisä-Suomen alueella oli lapsia perhepäivähoidossa enemmän kuin koko maassa keskimäärin.
  • Turvapaikanhakijoina olevia lapsia oli varhaiskasvatuspalveluissa Länsi- ja Sisä-Suomen alueella yhteensä 55. Melkein kaikki turvapaikanhakijoina olevista lapsista oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja suurin osa heistä oli varhaiskasvatuksessa 20 tuntia viikossa. Vain viisi turvapaikanhakijoina olevista lapsista oli varhaiskasvatuksessa 20-35 tuntia viikossa ja vain yksi lapsi turvapaikanhakijoista oli yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Muussa varhaiskasvatuksessa turvapaikanhakijoina olevia lapsia oli yhteensä 21.

 

Toimenpide-ehdotukset

  • Huolimatta siitä, että Länsi- ja Sisä-Suomen alueella varhaiskasvatuksen osallistumisaste (83,9%) on korkeampi kuin koko maassa keskimäärin (Karvi 2017; Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017, Karila, Kosonen & Järvenkallas 2017; Säkkinen & Kuoppala 2017) tulee Länsi- ja Sisä-Suomen alueellakin varhaiskasvatuksen osallistumiseen kiinnittää huomiota, jotta kaikilla lapsilla toteutuisi oikeus varhaiskasvatukseen. 

  • Länsi- ja Sisä-Suomen alueella on runsaasti lapsia perhepäivähoidossa.

  • Tässä peruspalvelujen arvioinnin kyselyssä ei kysytty, missä kunnissa subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus oli rajattu 20 tuntiin ja missä kunnissa subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta ei ollut rajattu. Mahdollisissa seuraavissa tutkimuksissa ja selvityksissä tämä tulee kysyä, jotta tuloksia voi verrata subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden toteuttamiseen.

  • Kunnat tilastoivat varhaiskasvatuspalveluissa olevien lasten määriä hyvin eri tavoin. Lisäksi peruspalvelujen arvioinnin kyselylomake osoittautui monitulkinnalliseksi. Kyselyn täyttämisestä tuli paljon kysymyksiä. Selvityksen lukumääristä näkee, että kunnat ovat vastanneet eri tavoin esimerkiksi 20-35 tuntia varhaiskasvatuksessa olevien ja kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevien kysymyksiin. Tästä johtuen varhaiskasvatusoikeuden toteutumisen määrät eivät ole vertailukelpoisia muihin valtakunnallisiin tutkimuksiin varhaiskasvatuksen osallistumisasteesta. Selvityksen mukaisia lasten määriä voidaan pitää suuntaa antavina.  Esimerkiksi VakaVai-hankkeen loppuraportissa todetaan samoin, että lasten määrät ovat selvityksen mukaisia ja kuntien tilastoinnin eroavuudet tekevät tulosten yleistämisestä vaikeaa (Puroila & Kinnunen 2017). Varhaiskasvatuksen tietovaranto (HE 40/2018 vp) parantaa varhaiskasvatuksen tilastointia ja tutkimusten ja selvitysten luotettavuutta jatkossa erittäin paljon.

  • Varhaiskasvatuksen tietovarannon (HE 40/2018 vp) käyttöönotto on tärkeää, jotta tulevaisuudessa saadaan jokaisen kunnan ja maakunnan varhaiskasvatusoikeuden toteutuminen luotettavasti esiin ja varhaiskasvatuksen toteutumisen muutoksia voidaan vertailla täsmällisesti eri vuosien välillä sekä alueellisesti.

  • Tässä peruspalvelujen arvioinnin kyselyssä ei kysytty varhaiskasvatuspalveluihin osallistumista lasten iän mukaan. Lisäksi esiopetuksen jälkeiseen varhaiskasvatusta ei kysytty erikseen vaan siihen osallistuminen on mukana 20 tuntia viikossa varhaiskasvatuksessa olevien ja 20-35 tuntia varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrissä. Esiopetuksen jälkeisessä varhaiskasvatuksessa olevia lapsia ei pysty erittelemään aineistosta erikseen. Mahdollisissa seuraavissa tutkimuksissa olisi hyvä, että tiedot kerätään varhaiskasvatuksen tietovarannosta niin, että esiopetuksen jälkeisen varhaiskasvatuksen tiedot saadaan erikseen.