Esi- ja perusopetuksen koulukuljetukset

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Kuinka kauan oppilaiden koulumatkat kestävät ja mitkä ovat pitkien matka-aikojen syyt?

Esiopetus

Taulukossa 3.8.5.1. on esitetty kuljetusoikeuden saaneiden esiopetusoppilaiden lukumäärät päivittäisen koulumatkan ajan suhteen (koulumatka edotuksineen vähintään kolmena päivänä viikossa). Taulukosta 3.8.5.1. nähdään, että yli 2,5 tunnin koulumatka-aikoja ei ole LSSAVI:n alueella ollenkaan. Merkittävin syy pitkille koulumatkoille on yhteiskuljetuksesta johtuva odotus.

Taulukossa 3.8.5.2. on vastaavasti esitetty erityistä tukea saavien esiopetusoppilaiden lukumäärät koulumatkan ajallisen keston mukaan. Taulukon 3.8.5.2. perusteella voidaan todeta, että vastanneista kunnista Pohjanmaalla on eniten kuljetusoikeuden piirissä olevia erityisen tuen piirissä olevia esiopetuksen oppilaita, joilla koulumatkoihin kuluu yli tunti. Pirkanmaalla on vastaavasti eniten alle tunnin koulumatkan omaavia oppilaita.

 

Perusopetus

Taulukossa 3.8.5.3. on esitetty koulutusoikeuden saaneiden ala-kouluikäisten perusopetusoppilaiden lukumäärät koulumatkan keston mukaan. Taulukosta 3.8.5.3. nähdään, että kyselyyn vastanneiden kuntien kuljetusoikeuden saaneista alakouluikäisistä oppilaista suurin osa 1-2,5 tunnin koulumatkoilla on Pirkanmaalla. Eniten alle tunnin koulumatkoja on vastanneista kunnista Etelä-Pohjanmaalla.

Taulukossa 3.8.5.4. on esitetty alakouluikäisten erityistä tukea saavien kuljetusoikeuden piirissä olevien oppilaiden koulumatkojen ajalliset pituudet. Yli 2,5 tunnin koulumatkojen pituuksia on vastanneissa kunnissa eniten Pirkanmaalla (12). Eniten alle tunnin matkoja on myös Pirkanmaalla. Kaupunkimaisissa kunnissa on oppilaita 1-2,5 tunnin matka-ajoilla suhteessa enemmän kuin maaseutumaisissa kunnissa.

Taulukko 3.8.5.5. esittää kuljetusoikeuden saaneiden yläkouluikäisten perusopetusoppilaiden päivittäistä koulumatkan ajallista kestoa. Taulukon 3.8.5.5. perusteella voidaan sanoa, että yläkouluikäisten kuljetusoikeuden piirissä olevien oppilaiden ajalliset matkat ovat selvästi pidempiä kuin alakouluikäisillä. Kyselyyn vastanneissa kunnissa LSSAVI:n alueella yli 2,5 tunnin matkoja oli alakoululaisilla 19, mutta yläkoululaisilla pitkiä matkoja on samoissa kunnissa 132 oppilaalla. Valtakunnalliseen kyselyyn vastanneiden kuntien mukaan suurin selittävä tekijä pitkille koulumatkoille on kilometreissä pitkä matka (yhteenlaskettu pisteytys 173). Seuraavaksi suurimmiksi syiksi nousevat yhteiskuljetuksesta johtuva odotus (pisteytys 155) ja ongelmallinen kuljetusreitti (pisteytys 117). Myös hankalat liikenneolosuhteet (78) nousevat kuntien vastauksissa esille).

Taulukossa 3.8.5.6. on esitetty perusopetuksen erityistä tukea saaneiden oppilaiden ajallinen koulumatkan kesto. Taulukosta 3.8.5.6. nähdään, että eniten yläkouluikäisiä perusopetuksen erityistä tukea saaneita oppilaita yli 2,5 tunnin matka-ajalla on Pirkanmaalla (8). Matka-ajalla 1-2,5 tuntia eniten oppilaita vastaavasti löytyy myös Pirkanmaalta (247). Selitykset pitkille matka-ajoille ovat samat kuin ei erityisen tuen piirissä oleville.

Taulukko 3.8.5.1. Kuljetusoikeuden saaneiden esiopetusoppilaiden päivittäisen koulumatkan kesto odotuksineen

Taulukko 3.8.5.2. Kuljetusoikeuden saaneiden erityistä tukea saaneiden esiopetusoppilaiden päivittäisen koulumatkan kesto odotuksineen

Taulukko 3.8.5.3. Kuljetusoikeuden saaneiden perusopetusoppilaiden päivittäisen koulumatkan kesto odotuksineen, luokat 1-6

Taulukko 3.8.5.4. Perusopetuksen erityistä tukea saaneiden oppilaiden koulumatkan kesto odotuksineen, luokat 1-6

Taulukko 3.8.5.5. Kuljetusoikeuden saaneiden perusopetusoppilaiden päivittäisen koulumatkan kesto odotuksineen, luokat 7-10

Taulukko 3.8.5.6. Perusopetuksen erityistä tukea saaneiden oppilaiden koulumatkan kesto odotuksineen, luokat 7-10