Nuorten pääsy vaikuttamaan

Lapin aluehallintovirasto

Ovatko nuoret päässeet vaikuttamaan kuntalain (410/2015 26§) ja nuorisolain (1285/2016 24§) edellyttämiin asioihin kunnassa?

Lapin nuoret pääsevät vaikuttamaan kohtuullisesti hyvinvointia, opiskelua ja liikkumista koskeviin asioihin. Sen sijaan harvemmin nuoret voivat vaikuttaa elinympäristöä, terveyttä tai asumista koskeviin asioihin. Nuorisolain edellyttämistä asioista nuoret pääsevät parhaiten vaikuttamaan nuorille suunnattuihin tiloihin ja palveluihin. Kansalaistoiminnan tukemiseen vaikuttaminen on vähäisempää.

Kuntalain edellyttämät asiat

Useimmissa kunnissa nuoret olivat päässeet vaikuttamaan hyvinvointia (harrastaminen, kulttuuri, yhteisöllisyys), opiskelua (vaikutusmahdollisuudet kouluissa ja oppilaitoksissa) ja liikkumista koskeviin asioihin (liikuntapaikat ja liikkumismahdollisuudet). Hyvinvointia ja opiskelua koskeviin asioihin nuoret olivat päässeet vaikuttamaan hyvin tai erinomaisesti 15 Lapin kunnassa ja liikkumista koskeviin asioihin 13 kunnassa.

Harvemmin nuoret olivat päässeet vaikuttamaan elinympäristöä (rakentaminen, turvallisuus ja julkinen liikenne), terveyttä (päihde-, terveys- ja mielenterveyspalvelut) tai asumista koskeviin asioihin. Elinympäristöä koskeviin asioihin nuoret olivat päässeet vaikuttamaan hyvin tai erinomaisesti neljässä kunnassa, terveyttä koskeviina asioihin kolmessa kunnassa ja asumista koskeviin asioihin ainoastaan yhdessä kunnassa. Noin joka kolmannessa kunnassa vastaajat arvioivat nuorten päässeen vaikuttamaan suorastaan huonosti asumista ja elinympäristöä koskeviin asioihin. Tilanne oli koko maassa samansuuntainen. (Kuvio 6.7.3.1.)

 

Nuorisolain edellyttämät asiat

Nuorten vaikuttamismahdollisuus toteutui Lapissa yhtä hyvin nuorille suunnattujen tilojen ja nuorille suunnattujen palvelujen osalta. Yli puolessa Lapin kunnista (13 kunnassa) nuoret pääsivät vaikuttamaan näihin asioihin hyvin tai erinomaisesti. Nuorille suunnattujen tilojen osalta vaikuttamismahdollisuus toteutui huonommin kuin koko maassa keskimäärin. Vain noin joka kolmannessa Lapin kunnista nuoret olivat päässeet vaikuttamaan kansalaistoiminnan tukemiseen. Tilanne oli yhtä huono koko maassa. (Kuvio 6.7.3.2.)

 

Nuoret mukana poliittisessa päätöksenteossa ja valmistelevissa työryhmissä

Kaikilla kansalaisilla on vapaa läsnäolo-oikeus kuntien valtuustojen kokouksissa. Nuorilla oli myös puheoikeus kahdeksassa Lapin kunnanvaltuustossa.  Kunnanhallituksen kokouksissa nuorilla oli puhe- ja läsnäolo-oikeus vain yhdessä Lapin kunnassa. Tämä osuus oli erittäin pieni myös koko maassa. Kaikkien lautakuntien/jaostojen kokouksissa nuorilla oli läsnäolo- ja puheoikeus neljässä kunnassa ja joidenkin lautakuntien/jaostojen kokouksissa kuudessa kunnassa. Nämä oikeudet Lapin nuorilla oli harvemmin kuin koko maassa keskimäärin. Valmistelevien työryhmien kohdalla tilanne oli vähän parempi, sillä kahdeksassa Lapin kunnassa nuorilla oli puhe- ja läsnäolo-oikeus näissä työryhmissä. Tämäkin oli silti hieman vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. (Kuvio 6.7.3.3.)

Vastaajia pyydettiin nimeämään sellaisia työryhmiä, joissa nuoria oli kuultu viimeisen kahden vuoden aikana. Lapissa nuoria oli eniten kuultu hyvinvointityöryhmissä tai hyvinvointikertomuksia valmistelevissa työryhmissä sekä nuorten ohjaus- ja palveluverkostoissa. Useammassa kuin yhdessä kunnassa nuoria oli kuultu myös koulujen oppilashuoltoryhmissä, liikenneturvallisuustyöryhmissä, nuorisotyöhön tai liikuntaan liittyvissä työryhmissä, LAPE-työryhmissä ja kuntastrategiaryhmissä.

 

Nuorten tekemät aloitteet suorana vaikuttamismenetelmänä

Viime vuosien aikana nuoret olivat tehneet aloitteita 16 Lapin kunnassa. Vuoden 2017 aikana nuoret tekivät aloitteita 13 kunnassa. Nuoret olivat tehneet yksi tai kaksi aloitetta 11 kunnassa, yhdessä kunnassa kolme ja yhdessä kunnassa viisi. Kahdeksassa kunnassa nuoret eivät olleet tehneet yhtään aloitetta, mikä vastaa tilannetta koko valtakunnassa. Toisaalta aloitekanavapalveluissa ei välttämättä kysytä aloitteentekijän ikää, jolloin ei voida tietää, onko joukossa ollut myös nuoria aloitteentekijöitä. Nuorten tekemät aloitteet käsiteltiin asianmukaisella tavalla ja niihin vastattiin. (Kartta 6.7.3.1.)

Sähköisiä aloitekanavapalveluja oli otettu käyttöön yli puolessa Lapin kuntia. Myös muita suoran demokratian väyliä oli kehitetty lähes joka neljännessä kunnassa. Tällaisiksi mainittiin esimerkiksi nuorten kuulemistilaisuus ja kärkihankemenettelyn ideointivaihe.  Vastaajien mukaan nuorten aloitteilla oli vaikutettu muun muassa kouluruokailuihin, nuorten kesätöihin, liikuntapalveluihin sekä nuorisotilojen ja kirjaston aukioloaikoihin. (Kuvio 6.7.3.4.)

 

Kunnassa tehtävä yhteistyö nuorten osallisuus- ja vaikuttamistyössä

Lapin kunnista 13 teki nuorten osallistumis- ja vaikuttamistyötä yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja yhtä monta toisten kuntien kanssa. Seitsemän kuntaa teki tätä työtä valtakunnallisesti ja neljä kansainvälisesti. Kaksi kuntaa ei tehnyt yhteistyötä lainkaan. Suurin ero koko maan tilanteeseen oli valtakunnallisessa yhteistyössä, jota Lapin kunnissa tehtiin useammin kuin koko maassa keskimäärin. (Kuvio 6.7.3.5.)

 

Kartta 6.7.3.1. Nuorten tekemien aloitteiden käsittely kunnissa vuonna 2017

Lähde: Aluehallintovirastot, kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017-kysely.

Kuvio 6.7.3.1. Kuntien osuus, joissa nuoret päässeet vaikuttamaan kuntalain edellyttämiin asioihin hyvin/erinomaisesti

Lähde: Aluehallintovirastot, kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017-kysely.

Kuvio 6.7.3.2. Kuntien osuus, joissa nuoret päässeet vaikuttamaan nuorisolain edellyttämiin asioihin hyvin/erinomaisesti

Lähde: Aluehallintovirastot, kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017-kysely.

Kuvio 6.7.3.3. Nuorten puhe- ja läsnäolo-oikeus poliittisissa päätöksentekoelimissä ja työryhmissä

Lähde: Aluehallintovirastot, kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017-kysely.

Kuvio 6.7.3.4. Suoran demokratian toteutuminen ja sen mahdollisuudet nuorille kunnassa

Lähde: Aluehallintovirastot, kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017-kysely.

Kuvio 6.7.3.5. Kuntien yhteistyö eri toimijoiden kanssa osallisuus- ja vaikuttamistyössä

Lähde: Aluehallintovirastot, kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017-kysely.