Nuorten osallistumis- ja kuulemismahdollisuuksien kehittäminen

Lapin aluehallintovirasto

Kehitetäänkö nuorten osallistumis- ja kuulemismahdollisuuksia kunnassa?

Puolet Lapin kunnista tiedottaa vähintään viittä eri tiedotuskanavaa käyttäen nuorille heitä koskevasta päätöksenteosta ja asioista, joissa nuoria halutaan kuulla. Nuorisotoimesta vastaavien virkamiesten mukaan tiedottaminen ei kuitenkaan aina vastaa nuorten tarpeita. Nuorten osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvää koulutusta järjestetään lähinnä nuorille ja nuorisotoimen henkilöstölle, sen sijaan kunnan muun henkilöstön ja luottamushenkilöiden koulutus on vähäistä.

 

Nuorten tiedottaminen heitä koskevasta päätöksenteosta

Suurin osa Lapin kunnista tiedotti nuorisovaltuustossa tai sen kautta nuorille heitä koskevasta päätöksenteosta ja asioista, joissa nuoria halutaan kuulla. Myös nuorisotiloilla ja -taloilla tiedottaminen oli yleistä. Näiden lisäksi yli puolet Lapin kunnista tiedotti nuorille sosiaalisen median kanavissa ja nuorisotoimen tai kunnan nettisivuilla. Kaikki kunnat, jotka Lapissa tiedottivat sosiaalisen median kanavissa, käyttivät tiedottamisessa Facebookia, puolella oli käytössä lisäksi Instagram ja yksittäisillä kunnilla SnapChat ja WhatsApp. (Kuvio 6.8.3.1.)

Lapissa 11 kuntaa tiedotti vähintään viittä eri tiedotuskanavaa käyttäen nuorille heitä koskevasta päätöksenteosta ja asioista, joissa nuoria halutaan kuulla. Koko maassa tämä osuus oli hieman suurempi. (Kartta 6.8.3.1.)

Hieman yli puolet Lapin kuntien nuorisotoimesta vastaavista virkamiehistä arvioi, että tiedottaminen vastaa nuorten tarpeita enintään tyydyttävästi. Neljässä kunnassa oltiin sitä mieltä, että tiedottaminen vastasi jopa huonosti nuorten tarpeita. Tämä osuus oli suhteellisesti suurempi Lapissa kuin koko maassa. Kahdeksassa Lapin kunnassa tiedotuksen arveltiin vastaavan nuorten tarpeita vähintäänkin hyvin, yhdessä niistä erinomaisesti. (Kuvio 6.8.3.2.)

 

Resurssit toiminnan kehittämiseen

Nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmän ylläpidolle ja kehittämiselle oli nimetty vastuuhenkilö yhdeksässä Lapin kunnassa, mikä tarkoittaa, että yli puolessa Lapin kunnista näin ei ollut tehty. Tilanne oli samanlainen koko maassa. Nuorisovaltuustolle oli nimetty kummivaltuutettu tai tukihenkilö valtuutetuista ainoastaan kuudessa Lapin kunnassa, mikä tämäkin vastasi koko maan tilannetta.

 

Nuorten osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyvän koulutuksen järjestäminen

Nuorten osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvää koulutusta järjestettiin nuorille 13:ssa Lapin kunnassa. Koulutuksen järjestäjänä toimi useimmiten oman kunnan nuorisotoimi tai Lapin aluehallintoviraston koollekutsuma Lapin nuorisofoorumi. Nuorten osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvää koulutusta nuorisotoimen henkilöstölle järjesti 12 kuntaa. Yleensä koulutukset olivat Lapin aluehallintoviraston järjestämiä tai osallistuttiin valtakunnallisiin koulutuksiin. Kunnan muulle henkilöstölle ja luottamushenkilöille järjestettiin vastaavaa koulutusta ainoastaan kahdessa kunnassa, mikä oli suhteellisesti jonkin verran vähemmän kuin koko maassa. Huomionarvoista on, että noissa kahdessa kunnassa kouluttajina toimivat nuoret. (Kuvio 6.8.3.3.)

Koulutukset kasautuivat eri kohderyhmille (nuoret, nuorisotoimen henkilöstö, kunnan muu henkilöstö ja luottamushenkilöt) Lapissa samalla tavoin kuin koko maassa. Kaikki neljä kohderyhmää saivat nuorten osallistumiseen liittyvää koulutusta vain harvoissa kunnissa ja joka neljäs kunta ei järjestänyt koulutusta lainkaan. (Kuvio 6.8.3.4.)

 

Nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmien arviointi

Nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmän toimintaa arvioitiin säännöllisesti ainoastaan neljässä Lapin kunnassa, mikä oli suhteellisesti jonkin verran vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Nuoret osallistuivat arviointiin yhtä  monessa kunnassa, kuin arviointia säännöllisesti suoritettiin.

 

Kuntien kehittämistarpeet nuorten osallistumiselle

Lapin kuntien nuorisotoimesta vastaavat näkivät kehitettävää muun muassa seuraavissa asioissa:

"Ottaa nuoria aidosti mukaan päätöksentekoon ja kuulemiseen, nuorten osallistuminen ei tarkoita pelkästään nuorisotilan asioita, vaan koko kunnan asioita."

"Päättäjien tietoisuuden nostaminen nuorten kuulemisen suhteen."

"...kehittämistarpeita löytyy siinä, miten arjen normaalitoimintoihin liittyvää osallistamista voitaisiin ylipäänsä kehittää."

"Nuorisovaltuustotoiminta on uudelleen käynnistymässä ja tavoitteena on saada luotua myös muita kanavia vaikuttamiseen ja osallisuuteen."

"Miten saada vielä paremmin ei-vaikuttajanuoret mukaan."

 

Kartta 6.8.3.1. Tiedotuskanavat, joiden kautta nuoria tiedotetaan kunnassa

Lähde: Aluehallintovirastot, kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017-kysely.

Kuvio 6.8.3.1. Kunnissa käytettävät tiedotuskanavat

Lähde: Aluehallintovirastot, kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017-kysely.

Kuvio 6.8.3.2. Arvio, miten hyvin tiedottaminen vastaa nuorten tarpeita

Lähde: Aluehallintovirastot, kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017-kysely.

Kuvio 6.8.3.3. Nuorten osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvän koulutuksen järjestäminen kunnissa

Lähde: Aluehallintovirastot, kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017-kysely.

Kuvio 6.8.3.4. Ryhmien määrä, joille kunnissa järjestetään nuorten osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvää koulutusta

Lähde: Aluehallintovirastot, kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017-kysely.