Kunnan liikuntapalvelujen resursointi

Lapin aluehallintovirasto

Tiivistelmä

Lapin kunnat käyttivät liikuntaan vuonna 2016 keskimäärin 144,55 euroa/asukas. Valtakunnallisesti sama vertailuluku oli 150,89 euroa/asukas. Lapin kunnista eniten liikuntaan asukasta kohden vuonna 2016 rahaa käytti Utsjoen kunta, 932,31 euroa/asukas. Utsjoen kunnan liikuntatoimeen käyttämän rahamäärän suuruutta selittää Karigasniemen liikuntahalli-investointi.

Lapin maakunnan kuntien liikuntatoimien toimintamenot ovat kohonneet vuodesta 2010 vuoteen 2016 pääsääntöisesti kaikissa kunnissa. Kahdessa kunnassa toimintamenot ovat vähentyneet. Kunnista eniten liikunnan toimintamenoihin rahaa käytti Rovaniemen kaupunki, yhteensä 4,9 miljoonaa euroa.

Lapissa kolme kuntaa ei myöntänyt lainkaan liikuntatoimintaan avustuksia seuroille tai yhdistyksille. Kunnan asukaslukuun suhteutettuna eniten avustuksia vuonna 2016 myönsi Pelkosenniemi, 42 euroa asukasta kohden. Euromääräisesti vuonna 2016 eniten avustuksia myönsi Kemijärven kaupunki 248 000 euroa. Kemin kaupungin osoittamat avustukset seuratoimintaan putosivat vuodesta 2010 vuoteen 2016 lähes 100 000 euroa. Kaikista maakunnista Lapin maakunnassa käytettiin vertailu vuonna 2016 vähiten rahaa liikuntatoimen avustuksiin, 5,28 euroa asukasta kohden.

Kuntien liikuntatoimeen käyttämät palkka- ja palkkiomenot vuodesta 2010 vuoteen 2016 laskivat yhdeksässä kunnassa. Lasku tapahtui pääsääntöisesti pienissä kunnissa, poikkeuksena Kemi. Maakunnan kuntien liikuntatoimien palkka- ja palkkiomenojen keskiarvoluku laski yli viisi euroa asukasta kohden. 

Vuonna 2016 Lapin kuntien liikuntatoimissa tehtiin yhteensä 150,9 henkilötyövuotta. Suurimmat resurssit olivat Rovaniemellä 33 henkilötyövuotta ja pienimmät Savukoskella ja Utsjoella yksi henkilötyövuosi. Liikunnan työaloista eniten resursseja käytettiin liikuntapaikkojen käyttö- ja kunnossapitoon. Erityisliikunnan ohjausresurssia oli kuntien vastausten mukaan vuonna 2016 kuudessa kunnassa. Valtakunnallisessa maakuntatason vertailussa Lapissa oli toiseksi eniten liikuntatoimen henkilöstöä. Selityksenä vertailulukuun oli todennäköisesti Lapin kuntien pienet väestömäärät.