Nuorten pääsy vaikuttamaan

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Ovatko nuoret päässeet vaikuttamaan kuntalain (410/2015 26§) ja nuorisolain (1285/2016 24§) edellyttämiin asioihin kunnassa?

Lounais-Suomen alueella nuoret pääsivät vaikuttamaan kuntalain edellyttämiin asioihin hyvin tai erinomaisesti hieman maan keskiarvoa vähemmän. Suurin ero löytyy elinympäristöön liittyvissä asioissa, eroa maan keskiarvoon 9,1 %.

Parhaiten nuoret pääsivät vaikuttamaan opiskeluun, hyvinvointiin ja liikkumiseen liittyvissä asioissa. Satakunnassa nuoret ovat päässeet vaikuttamaan liikkumiseen liittyvissä asioissa hieman vähemmän kuin Varsinais-Suomessa, kun taas Varsinais-Suomessa hyvinvointiin liittyvissä asioissa nuoret ovat päässeet vaikuttamaan Satakuntaa enemmän. (Kuvio 6.7.4.1)

Lounais-Suomen alueella kuntien osuus, jossa nuoret päässeet vaikuttamaan nuorisolain edellyttämiin asioihin hyvin tai erinomaisesti vastaa pääosin maan keskiarvoa. Asiat jotka koskivat nuorille suunnattuja tiloja, nuoret pääsivät vaikuttamaan hieman paremmin maan keskiarvoon nähden. Alueen maakuntien tuloksia tarkasteltaessa löytyi kuitenkin eroavaisuuksia. Nuorille suunnattuihin palveluihin nuoret pääsivät vaikuttamaan selvästi paremmin Varsinais-Suomessa kuin Satakunnassa. Pieni ero Varsinais-Suomen eduksi löytyy myös asioissa, jotka koskevat nuorille suunnattuja tiloja ja kansalaistoiminnan tukemista. (Kuvio 6.7.4.2)

Nuorten puhe- ja läsnäolo-oikeus poliittisissa päätöksentekoelimissä ja työryhmissä oli Lounais-Suomen alueella pääsääntöisesti heikompaa maan keskiarvoon verrattuna. Poikkeuksena puhe- ja läsnäolo-oikeus  yhden tai useamman lautakunnan tai jaoston kokouksissa, joissa alueella on hieman maata korkeampi %-osuus. Huomionarvoista on erityisesti nuorten puhe- läsnäolo-oikeus kunnanvaltuuston kokouksissa, jossa eroa maan keskiarvoon on yli 30 %-yksikköä.              (Kuvio 6.7.4.3)

Lounais-Suomen alueella nuoret tekivät hieman vähemmän aloitteita koko valtakunnan kesiarvoon verrattuna. Huomionarvoista on, että Satakunnassa nuoret käyttivät muita vaikuttamisen väyliä ja aloitekanavapalveluita selvästi enemmän verrattuna sekä Varsinais-Suomeen, että koko maan keskiarvoon.  (Kuvio 6.7.4.4

Lounais-Suomen alueella yhteistyön rakentuminen kuntien eri toimijoiden välillä osallisuus- ja vaikuttamistyössä näytti pääsääntöisesti toteutuvan hieman maan keskiarvoon nähden heikommin.  Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa sekä kuntien välinen yhteistyö oli alueella tavallisin yhteistyön muoto. Huomionarvoista on, että yli 20 % alueen kunnista vastasivat, ettei yhteistyötä ole lainkaan. (Kuvio 6.7.4.5)      

Kuvio 6.7.4.1 LSAVI Kuntien osuus, joissa nuoret päässeet vaikuttamaan kuntalain edellyttämiin asioihin hyvin/erinomaisesti

Kuvio 6.7.4.2 LSAVI Kuntien osuus, joissa nuoret päässeet vaikuttamaan nuorisolain edellyttämiin asioihin hyvin/erinomaisesti

Kuvio 6.7.4.3 LSAVI Nuorten puhe- ja läsnäolo-oikeus poliittisissa päätöksentekoelimissä ja työryhmissä

Kuvio 6.7.4.4 LSAVI Suoran demokratian toteutuminen ja sen mahdollisuudet nuorille kunnassa

Kuvio 6.7.4.5 LSAVI Kuntien yhteistyö eri toimijoiden kanssa osallisuus- ja vaikuttamistyössä