Nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmän vaikuttavuus

Valtakunnallinen arviointi

Ovatko nuoret päässeet vaikuttamaan kuntalain (410/2015 26§) ja nuorisolain (1285/2016 24§) edellyttämiin asioihin kunnassa?

Vaikuttaminen on jakamista, osallistumista ja toimeen tarttumista. Se tarkoittaa, että kansalaiset päättävät itse olla aktiivisesti mukana ja osallisina julkisessa päätöksenteossa paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja eurooppalaisella tasolla.

Tässä peruspalvelujen arvioinnissa lähtökohtana oli ajatus, että nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmä on vaikuttava, kun nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa kuntalain ja nuorisolain edellyttämiin asioihin, nuoret tekevät omia aloitteita, aloitteet käsitellään asianmukaisissa toimielimissä ja aloitteisiin vastataan. Myös kunnan sisällä ja ylikunnallisesti tehtävä osallistumis- ja vaikuttamistyö nähtiin vaikuttavuutta lisäävänä tekijänä. Lakien edellyttämien asioiden käsittelyssä keskeisiä elimiä kunnissa ovat poliittisen päätöksenteon foorumit sekä erilaiset valmistelevat työryhmät.

 

Nuorten vaikutusmahdollisuudet kuntalain ja nuorisolain edellyttämiin asioihin

Koko maassa 68 prosenttia vastanneista kunnista arvioi, että nuoret ovat päässeet vaikuttamaan erinomaisesti tai hyvin hyvinvointia koskeviin asioihin (harrastaminen, kulttuuri, yhteisöllisyys). 70 prosenttia vastanneista kunnista arvioi, että nuoret ovat päässeet vaikuttamaan erinomaisesti tai hyvin opiskelua koskeviin asioihin (vaikutusmahdollisuudet kouluissa ja oppilaitoksissa). 68 prosenttia vastanneista kunnista arvioi, että nuoret ovat päässeet vaikuttamaan erinomaisesti tai hyvin liikkumista koskeviin asioihin (liikuntapaikat ja liikkumismahdollisuudet). Sen sijaan koko maassa 60 prosenttia vastanneista kunnista arvioi, että nuoret ovat päässeet vaikuttamaan tyydyttävästi, huonosti tai ei ollenkaan terveysasioihin (päihde-, terveys- ja mielenterveyspalvelut) ja elinympäristöä laajemmin koskeviin asioihin (rakentaminen, turvallisuus ja julkinen liikenne). Vielä heikommaksi menee tilanne asumisen asioiden kohdalla. 67 prosenttia vastanneista kunnista arvioi, että nuoret ovat päässeet vaikuttamaan tyydyttävästi, huonosti tai ei ollenkaan asumiseen liittyviin asioihin. Kuvio 6.7.1.

Parhaiten toteutui nuorten vaikuttamismahdollisuus nuorille suunnattujen tilojen osalta. 75 prosenttia vastaajista kertoi tilakysymyksiin vaikuttamisen onnistuneen hyvin tai erinomaisesti. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että vaikuttaminen nuorille suunnattujen palveluiden onnistumiseen tai toteuttamiseen toimi myös hyvin tai erinomaisesti. Vastaajista vain 40 prosenttia arvioi, että nuorilla on ollut vaikuttamismahdollisuus kansalaistoiminnan tukemiseen. Kuvio 6.7.2.

 

Nuoret mukana poliittisessa päätöksenteossa ja valmistelevissa työryhmissä

Kuntalaki edellyttää, että nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Asioiden suunnittelua ja valmistelua tehdään kunnissa sekä poliittisissa ryhmissä (kunnanhallitus ja –valtuusto, lautakunnat/jaostot) että lukuisissa eri työryhmissä.

Kaikilla kansalaisilla on vapaa läsnäolo-oikeus kunnanvaltuustojen kokouksissa. Koko maassa nuorilla oli useammin puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnanvaltuuston kokouksissa kuin kunnanhallituksen kokouksissa. Kunnanvaltuustojen kokouksissa nuorilla oli myös puheoikeus 37 prosentissa vastanneista kunnista. Kunnanhallituksen kokouksissa nuorilla oli puhe- ja läsnäolo-oikeus vain 12 prosentissa vastanneista kunnista. Kaikkien lautakuntien/jaostojen kokouksissa nuorilla oli läsnäolo- ja puheoikeus 35 prosentissa vastanneista kunnista, vain joidenkin lautakuntien/jaostojen kokouksissa 42 prosentissa vastanneista kunnista. Erilaisten työryhmien kohdalla tilanne oli vähän parempi. 48 prosentissa vastanneista kunnista nuorilla oli puhe- ja läsnäolo-oikeus asioita valmistelevissa työryhmissä. Kuvio 6.7.3.

Vastaajia pyydettiin nimeämään sellaisia työryhmiä, joissa on viimeisen kahden vuoden aikana kuultu nuoria. Vastaajat mainitsivat useimmiten nimeltä sellaisia työryhmiä, joissa suunnitellaan ja valmistellaan koulunkäyntiin ja opetukseen liittyviä asioita ml. koulurakentaminen, oppilashuolto, opetussuunnitelmatyö sekä koulun viihtyvyyden ja hyvinvoinnin työryhmät. Lisäksi mainittiin useita työryhmiä, joissa suunnitellaan nuorisotyön asioita; tilojen rakentamista, korjaamista ja remontointia, tai tehdään nuorisotyön menetelmällistä ja sisällöllistä suunnittelua. Myös lähiliikuntapaikkojen rakentamisen ja/tai suunnittelun erilaiset työryhmät nousivat tässä kysymyksessä esille.

Näiden lisäksi vastaajat kertoivat nuorten osallistuvan LAPE -työryhmiin ja hyvinvointityöryhmiin tai hyvinvointikertomuksia valmisteleviin työryhmiin. Myös nuorten ohjaus- ja palveluverkostoissa ja liikenneturvallisuuden työryhmissä kuultiin nuoria. Nuoret otettiin mukaan myös kuntastrategian suunnittelutyöryhmiin.

 

Nuorten tekemät aloitteet suorana vaikuttamismenetelmänä

Viime vuosien aikana nuoret tekivät koko maassa aloitteita 82 prosentissa vastanneista kunnista. Vuonna 2017 nuoret tekivät aloitteita 57 prosentissa kunnista. Nuorten tekemä aloite voi olla virallisesti kirjallisena tuotettu dokumentti, joka on tehty esimerkiksi sähköisen aloitejärjestelmän kautta. Aloitteeksi voidaan laskea myös nuorten ja työntekijöiden välisissä keskusteluissa esiin tullut ehdotus tai idea, joka toteutetaan.

Kunnan omia sähköisiä aloitekanavapalveluja oli koko maassa käytössä 38 prosentissa vastanneista kunnista. Vastaajat kommentoivat, että sähköisten aloitepalvelujen kohdalla ei voida sanoa, onko aloitteen kirjoittanut nuori vai joku muu kuntalainen. Palvelujen käyttäjältä ei kysytä ikää. Muista aloitekanavapalveluista esimerkiksi nuortenideat.fi. palvelu oli käytössä 26 prosentissa vastanneista kunnista. Näiden lisäksi 30 prosenttia vastanneista kertoi, että kuntaan on kehitetty muita väyliä, joilla nuorten on mahdollisuus vaikuttaa asioihin suoraan. Esimerkkinä tällaisista suoran vaikuttamisen menetelmistä mainitaan erilaiset kuulemistilaisuudet ja chat -palvelut. Kuvio 6.7.4. Asiaa tarkemmin kysyttäessä 60 prosenttia vastanneista kertoi, että kunnassa järjestetään keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia kunnan päättäjien kanssa. Lisäksi kansalais-, alue- ja asukaskuulemisia järjestetään vastaajien mukaan 34 prosentissa vastanneista kunnista. Tällaiset tilaisuudet koettiin suoran vaikuttamisen mahdollisuuksina myös nuorten kohdalla.  

Esimerkki suoran vaikuttamisen uudenlaisesta menetelmästä: Sitä saat mitä tilaat- sosiaalisen median osallistu ja vaikuta-kanava, jonne nuoret voivat tehdä omia esityksiään ja joihin vastataan viikoittain.

Nuoret tekivät aloitteita 57 prosentissa kunnista vuonna 2017. Niissä kunnissa, joissa nuoret tekivät aloitteita, ne käsiteltiin ja niihin vastattiin 92 prosentissa kuntia. Kun nuoret tekivät aloitteita, ne käsiteltiin pääsääntöisesti asianmukaisissa toimielimissä ja nuoret saivat vastauksen aloitteisiinsa. Täysin saumaton yhteys tehtyjen, käsiteltyjen ja vastauksen saaneiden aloitteiden välillä ei kuitenkaan vielä ollut. Kartta 6.7.1.

Usein nuorten tekemät aloitteet toteutettiin saman tien, käsiteltiin virkamiespäätöksinä eikä virallisempia käsittelymenettelyitä tarvittu. Tämä selittynee osittain sillä, että vastausten mukaan nuorten tekemät aloitteet olivat usein varsin konkreettisia. Aloitteet koskivat pääasiassa niin sanottuja ”lähiasioita”, joita nuoret olivat myös aktiivisesti mukana suunnittelemassa, valmistelemassa ja toteuttamassa. Tällaisissa tapauksissa kuntalain vaatimukset oletettavasti toteutuvat hyvin, jos nuoret otetaan mukaan vielä myös arvioimaan toteutettua asiaa.

Mainittuihin ”lähiasioihin” kuului mm. lähiliikuntapaikkojen rakentaminen (skeittipaikat, frisbeegolf radat, BMX-puistot, koulujen piha-alueet), nuorisotyöhön liittyvät asiat (nuorisotilojen rakentaminen, korjaaminen, aukioloajat ja nuorisotoiminnan sisällöt) sekä kouluarjen kokonaisuudet.

Positiivista on, että silloin, kun nuorten tekemässä aloitteessa oli kyse esimerkiksi budjettikäsittelystä tai muuten laajempaa keskustelua vaativasta asiasta, se myös käsiteltiin virallisesti eri päätöksentekotasoilla. Esimerkkinä julkiseen liikenteeseen, nuorten ehkäisyn maksuttomuuteen tai nuorten kesätyöllistymiseen liittyvät aloitteet.

Aloitteet, joissa nuoret olivat saaneet äänensä kuuluviin ja jotka olivat myös johtaneet toteutukseen, koskivat koulujen toimintaa (ruoka, sisävälitunnit, viihtyisyys, energiajuomat, retket), tilojen aukioloaikoja (kirjastot, nuorisotilat, urheilupaikat), kesätyöllistymistä (kesätyöseteli), liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia (ulkoliikuntapaikat, koirapuistot) sekä erilaisia liikennejärjesteltyjä (joukkoliikenteen parantaminen, vaaralliset tieosuudet). Vastausten mukaan osa aloitteista hoidettiin ketterästi ja nopeasti virkamiespäätöksillä, ilman virallisten toimielinten käsittelyä.

 

Kunnassa tehtävä yhteistyö nuorten osallisuus- ja vaikuttamistyössä

Suurimmassa osassa kuntia (85 prosentissa) nuorten osallisuus- ja vaikuttamisasioissa tehtiin yhteistyötä jonkun toisen toimijan kanssa. Yhteistyötä tehtiin toisten kuntien, kolmannen sektorin, valtakunnallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Kartta 6.7.2.

Nuorten osallisuus- ja vaikuttamistyötä tehtiin koko maassa kolmannen sektorin toimijoiden kanssa 67 prosentissa kunnista. Nuorisolain edellyttämät palvelutasotavoitteet toteutuivat tältä osin. Nuorten osallisuus- ja vaikuttamistyössä kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö nähtiin hyvin tärkeänä. Yhteistyötä tehtiin laajasti useiden ja keskenään erilaisten toimijoiden kanssa, ja yhteistyö oli hyvin monipuolista. Yhteistyötä tehtiin mm. nuorisovaltuustojen, Rotareiden, nuorisoseurojen, MLL:n, 4H:n, setlementin, seurakuntien, Unicefin ja monien muiden toimijoiden kanssa.

Ylikunnallinen yhteistyö toimijoiden kanssa perustui usein yhteissuunnittelun pohjalta tehtävään toimintaan, jossa nuoret olivat aktiivisesti mukana. Tällaista toimintaa oli esim. nuorisotiedotus, digitaalinen nuoristyö, vaikuttajaryhmien tapaamiset, leirit, seutufoorumit jne. Valtakunnallista nuorten osallisuus- ja vaikuttamistyötä tehtiin koko maassa yhteensä 18 prosentissa kunnista.

Kansainvälisen yhteistyön osuus oli yhteistyömuodoista kaikkein pienin eli 16 prosenttia, vaikka yleisesti ottaen nuorten ja nuorten aikuisten kansainvälisyys ja kansainvälinen liikkuvuus on lisääntynyt. Kansainvälinen osallisuus- ja vaikuttamistyö oli tavallisesti käytännössä erilaisia nuorten vaihtoja, leirejä, matkoja tai tapahtumia eri maissa. Kuvio 6.7.5.

Kuvio 6.7.1. Nuorten vaikuttaminen kuntalain edellyttämiin tuloksiin

Lähde: Aluehallintovirastot, kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017-kysely.

Kuvio 6.7.2. Nuorten vaikuttaminen nuorisolain edellyttämiin asioihin

Lähde: Aluehallintovirastot, kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017-kysely.

Kuvio 6.7.3. Nuorten puhe- ja läsnäolooikeus poliittisissa päätöksentekoelimissä ja työryhmissä

Lähde: Aluehallintovirastot, kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017-kysely

Kuvio 6.7.4. Suoran demografian toteutuminen ja sen mahdolisuudet nuorille kunnassa

Lähde: Aluehallintovirastot, kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017-kysely

Kartta 6.7.1 Nuorten tekemien aloitteiden käsittely kunnissa vuonna 2017

Lähde: Aluehallintovirastot, kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017-kysely

Kartta 6.7.2. Kunnissa tehtävä yhteistyö nuorten osallisuus- ja vaikuttamistyössä vuonna 2017

Lähde: Aluehallintovirastot, kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017-kysely

Kuvio 6.7.5. Kuntien yhteistyö eri toimijoiden kanssa osallisuus- ja vaikuttamistyössä

Lähde: Aluehallintovirastot, kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017-kysely