Nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmän kattavuus

Valtakunnallinen arviointi

Onko nuorille luotu kattava osallistumis- ja kuulemisjärjestelmä?

Nuorisolain mukaisia nuoria eli alle 29-vuotiaita oli ehdolla vuoden 2017 kuntavaaleissa lähes yhdeksässä kunnassa kymmenestä. Nuorten edustus kunnan päättävissä elimissä toteutui kuitenkin harvemmin, sillä valtuustoon nuoria tuli valituksi 61 prosentissa kuntia ja lautakuntiin tai jaostoihin 71 prosentissa kuntia.

Kuntalaki edellyttää kunnanhallituksen asettamaan nuorisovaltuuston tai vastaavan nuorten vaikuttajaryhmän (jäljempänä nuorisovaltuusto) nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Ryhmän tuli olla asetettuna siihen mennessä, kun vuonna 2017 valitun valtuuston toimikausi kesällä alkoi. Kyselyyn vastanneista 282 kuntaa eli 96 prosenttia ilmoitti, että niissä toimi nuorisovaltuusto vuonna 2017. Nuorisovaltuustoista 83 prosenttia oli kunnanhallituksen asettamia, kuten kuntalaki edellyttää. Lopuista lähes puolet oli lautakunnan asettamia, neljännes kunnanvaltuuston ja toinen neljännes hallinnonalan nimittämiä. Kartassa 6.6.1. näkyy, missä Suomen kunnissa nuorisovaltuusto toimii ja missä se on asetettu kuntalain edellyttämällä tavalla. Ainoastaan kahdeksassa Suomen kunnassa ei ollut nuorisovaltuustoa. Tilanne on parantunut olennaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana, sillä vuonna 2010 nuorisovaltuusto toimi 70 prosentissa kunnista ja vuonna 2007 vastaava luku oli 60 prosenttia. 

Kuntalaki säätää nuorisovaltuustosta, mutta se on nuorille vain yksi vaikuttamisen keino eikä sellaisenaan riittävä. Nuorisolailla edistetään muita lasten ja nuorten kuulemisen ja osallistumisen tapoja. Nuorisolain 24 § velvoittaa kunnan ja valtion viranomaisia tarjoamaan ja järjestämään nuorille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn tai muutoin kuulemaan nuoria niissä asioissa. Tämä koskee sekä paikallista, alueellista että valtakunnallista tasoa. Lisäksi laki velvoittaa kuulemaan nuoria heitä koskevissa asioissa.

Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien monipuolisuutta voidaan tarkastella osa-alueittain. Edustuksellisen demokratian - kuten nuorisovaltuuston - lisäksi nuoret voivat osallistua ja vaikuttaa suoran demokratian keinoin. Koulu- ja opiskeluympäristössä ja vapaa-ajalla ovat omat osallistumisen ja vaikuttamisen menetelmänsä. Lisäksi on vielä joukko muita menetelmiä, joiden avulla nuoret voivat tulla kuulluiksi.

Suora demokratia toteutuu muun muassa aloitteiden kautta. Vain 57 prosenttia vastaajista ilmoitti, että nuoret ovat tehneet aloitteita vuoden 2017 aikana. Kartta 6.6.2. Neljänneksessä vastanneista kunnista nuoret olivat tehneet yhden aloitteen vuoden 2017 aikana ja lopuissa sitä enemmän. Kaksi kolmasosaa kunnista oli ottanut käyttöön kunnan omia sähköisiä aloitekanavapalveluja tai muita aloitekanavapalveluja, esimerkiksi nuortenideat.fi -vaikuttamispalvelun.  

Tähän kyselyyn vastasivat kuntien virkamiehet, joilla on paras asiantuntemus oman kuntansa nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmään liittyvistä asioista. He vastasivat myös oppilaskuntia ja niiden toimintaa koskeviin kysymyksiin ja kertoivat oman näkemyksensä asiasta. Kyselyn vastausten mukaan koulu- ja opiskeluympäristössä nuoret osallistuivat ja vaikuttivat paljolti oppilaskuntatoiminnan kautta. Yläkoulujen oppilaskuntatoiminta kattoi lähes kaikki kunnat. Alakoulujen oppilaskuntatoimintaa oli yli 80 prosentissa kuntia ja toisen asteen opiskelijakuntatoimintaakin 70 prosentissa kuntia. Noin joka toisessa kunnassa toimivat kaikki kolme edellä mainittua oppilaskuntaa. Koko maassa oli ainoastaan kolme kuntaa, joissa ei ollut minkäänlaista oppilaskuntatoimintaa.

Vapaa-ajalla nuorille oli tarjolla monia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Useimmissa kunnissa nuoret pääsivät osallistumaan ja vaikuttamaan vapaa-ajalla nuorisojärjestöjen ja yhdistysten toiminnan tai itse järjestämiensä hankkeiden, projektien tai tapahtumien kautta. Kuvio 6.6.1. 

Kaksi kolmasosaa Suomen kunnista tarjosi nuorille kolmesta kuuteen erilaista vapaa-ajan osallistumisen ja vaikuttamisen menetelmää. Mitä suurempi kunta sitä todennäköisempää on, että nuorilla on käytössä kuusi tai sitä useampi vapaa-ajan osallistumis- ja vaikuttamismenetelmä. Kuitenkin niiden kahdeksan kunnan joukossa, joissa oli käytössä kaikki luetellut yhdeksän menetelmää, oli myös pari maaseutumaista kuntaa. Vastaavasti niiden viiden kunnan joukossa, joissa nuorilla ei ollut käytössä yhtään luetelluista vapaa-ajan osallistumisen ja vaikuttamisen keinoista oli myös yksi kaupunkimainen kunta. Vaikka menetelmien määrä oli jossain määrin sidottu kunnan kokoon, monipuolisesti osallistumis- ja vaikuttamismenetelmiä tarjoavia kuntia löytyi kaiken kokoisten kuntien joukosta.  

Muista kuin aiemmin mainituista nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen menetelmistä ylivoimaisesti yleisin oli sosiaalisessa mediassa toimiminen. Sitä hyödynnettiin yli 80 prosentissa kuntia. Käyttäjäkyselyjä nuorille tehtiin joka toisessa kunnassa. Verkkokirjoituksia nuoret tekivät noin viidesosassa kuntia. Mielenosoituksiin, ulosmarsseihin tai aktivismin keinoihin nuoret turvautuivat huomattavasti harvemmin, mutta näitä menetelmiä oli käytetty yhteensä noin kymmenesosassa kuntia.

Kartta 6.6.1. Nuorisovaltuustot kunnissa vuonna 2017

Lähde: Aluehallintovirastot, kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017-kysely.

Kartta 6.6.2. Nuorten tekemät aloitteet kunnissa vuonna 2017

Lähde: Aluehallintovirastot, kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017-kysely.

Kuvio 6.6.1. Nuorille tarjotut vapaa-ajan osallisuuden menetelmät kunnissa

Lähde: Aluehallintovirastot, kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017-kysely.