Liikuntapalvelujen järjestämisen taloudelliset resurssit

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Kuinka paljon kunta käyttää varoja liikuntapalvelujen järjestämiseen?

Kuntien liikuntatoimen kokonaismenot

Kuntien liikuntatoimen kokonaismenoihin on sisällytetty Tilastokeskuksen keräämät kuntien liikuntatoimen toimintamenot ja investoinnit, pois lukien korjausinvestoinnit.

Kuntien liikuntatoimen kokonaismenot olivat vuonna 2016 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella asukasta kohden 156,75 euroa (kuvio 7.6.6.1.). Vuoteen 2010, jolloin kuntien liikuntatoimen resursseja edellisen kerran arvioitiin, verrattuna kasvua on noin 32 prosenttia. Kasvu on merkittävästi suurempi kuin maassa keskimäärin (17 %). Kuntakohtainen kokonaismenojen vuosittainen vaihtelu voi olla suurta, koska niihin sisältyvät liikuntapaikkojen investointikustannukset ajoittuvat eri vuosille vaihtelevasti. Taajaan asutuissa kunnissa kokonaismenojen erittäin suuri kasvu selittyy pääosin kolmen kunnan suurilla uimahalli-investoinneilla vuonna 2016.

Koko Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella liikuntatoimen kokonaismenot olivat vuonna 2016 hieman yli 76 miljoonaa euroa (kuvio 7.6.6.2.), mikä on noin 10 prosenttia koko maan liikuntatoimen kokonaismenoista. Kokonaismenojen kasvu selittyy toimintamenojen kasvulla.

Kuntien liikuntatoimen toimintamenot

Kuntien liikuntatoimen toimintamenoihin on sisällytetty liikuntatoimelle kirjatut liikuntapaikkojen käyttökulut, palkat ja palkkiot sivukuluineen, eläkekulut, palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet, tavarat, avustukset ja vuokrakulut.

Kuntien liikuntatoimen toimintamenot ovat kasvaneet noin 24,5 prosenttia asukasta kohden vuodesta 2010 vuoteen 2016 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Kasvu on muuta maat merkittävästi suurempi (11%). Toimintamenot asukasta kohden olivat alueella vuonna 2010 keskimäärin 101,93 euroa ja vuonna 2016 keskimäärin 127,00 euroa (kuvio 7.6.6.3.). Vuonna 2010 toimintamenot asukasta kohden olivat hieman maan keskiarvoa alemmat, mutta vuonna 2016 ne olivat noin 9 euroa suuremmat. Vuonna 2016 alueen kunnista puolet käytti liikuntapalvelujen tuottamiseen yli 100 euroa asukasta kohden (kartta 7.6.6.1.).

Toimintamenot asukasta kohden olivat vuosina 2010 ja 2016 suuremmat Kainuussa kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Seurantajaksolla toimintamenot asukasta kohden ovat myös kasvaneet Kainuussa enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Liikuntatoimen toimintakuluihin vaikuttaa merkittävästi kunnan liikuntapalvelutarjonta, joka vaihtelee huomattavasti kunnittain. Laaja sisäliikuntapaikkatarjonta, erityisesti uima- ja jäähallit, nostaa toimintamenoja. Toimintamenot asukasta kohden nousevat korkeiksi kunnissa, joissa on laaja liikuntapaikkatarjonta ja väestön määrä pienenee nopeasti, jolloin tarjonta jää ylimitoitetuksi.

Euromääräisesti tarkasteltuna toimintamenot ovat kasvaneet reilussa 60 prosentissa alueen kunnista. Kasvu on ollut suurinta alueen suurimmissa kaupungeissa. Näiden kaupunkien toimintamenojen kasvu selittää pääosan koko alueen menojen kasvusta. Kokonaisuudessaan liikuntatoimen toimintamenot olivat vuonna 2016 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 61,7 miljoonaa euroa, mikä on 11 prosenttia koko maan menoista.

Kuntien liikuntatoimen investointimenot

Investointimenoja on tässä arvioinnissa tarkasteltu ilman korjausinvestointeja. Liikuntatoimen investointimenot asukasta kohden olivat Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella 15,59 euroa vuonna 2010 ja 29,75 euroa vuonna 2016. Investointimenot olivat vuonna 2016 Kainuussa 14,12 euroa asukasta kohden ja Pohjois-Pohjanmaalla 38,59 euroa asukasta kohden. Investointikustannuksia tarkasteltaessa vuosien välillä on suurta vaihtelua (kuvio 7.6.6.4.), mikä johtuu muun muassa suurista ja harvoin toteutettavista hankkeista. Investointikustannukset olivat suurimpia kaupunkimaissa ja taajaan asutuissa kunnissa.

Kunnilta kysyttiin lisäksi investointimenojen kohdentumisesta eri perusliikuntapaikkojen rakentamiseen tai peruskorjaukseen vuonna 2016. Vastanneista 38 kunnasta 30 kuntaa (79 %) oli tehnyt perusliikuntapaikkoihin kohdentuvia investointeja. Uimahalli-investointeja tehtiin kuudessa kunnassa, jäähalli-investointeja neljässä kunnassa ja sisäliikuntatiloihin kohdentuvia investointeja 13 kunnassa. Lähiliikuntapaikkoihin liittyviä investointeja tehtiin 18 kunnassa ja ulkokenttäinvestointeja 20 kunnassa. Taajaan asutut kunnat toteuttivat kustannuksiltaan suurimmat investoinnit.  Euromääräisesti varoja kohdennettiin eniten uimahalli-investointeihin ja vähiten jäähalli-investointeihin.

Kuntien liikuntatoimen myöntämät avustukset

Kuntien liikuntatoimen myöntämissä erilaisissa avustuksissa on otettu mukaan liikuntaseuroille ja yhdistyksille myönnetyt toiminta-, kohde- sekä toimitila-avustukset, yrityksille myönnetyt toimitila-avustukset sekä muut kuntien liikuntatoimintaa liittyvät avustukset. Liikuntaseurat ja muut yhdistykset tuottavat kunnissa merkittäviä määriä liikuntapalveluja kuntien asukkaille. Avustuskäytännöt ja avustuksen kohteet vaihtelevat kunnittain suuresti.

Kaikki Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnat ilmoittivat avustavansa liikuntaseuroja ja -yhdistyksiä. Kuntien ilmoituksen mukaan avustusta sai yhteensä 476 seuraa.

Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla kuntien myöntämät avustukset liikuntatoimintaan olivat nousseet tarkastelujaksolla 4,77 eurosta asukasta kohden 5,43 euroon. Tuki on kasvanut erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla ja kaupunkimaisissa kunnissa (kuvio 7.6.6.5.).

Kuntien liikuntatoimen palkka- ja palkkiomenot

Liikuntatoimen palkka- ja palkkiomenot olivat vuonna 2016 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin 18,39 euroa kunnan asukasta kohden. Vuonna 2010 palkka- ja palkkiomenot asukasta kohden olivat 19,03 euroa. Palkkamenot olivat maan pienimmät molempina vuosina. Kokonaisuudessaan palkka- ja palkkiomenot ovat pysyneet samana vuodesta 2010 vuoteen 2016.

Maakunnittain tarkasteluna palkka- ja palkkiomenot asukasta kohden olivat Kainuussa kaksinkertaiset verrattuna Pohjois-Pohjanmaan. Tilanne oli sama myös vuonna 2010. Palkkamenot asukasta kohden olivat suurimmat taajaan asutuissa kunnissa (kuvio 7.6.6.6.).  

Kunnat ovat organisoineet liikuntapalvelujen tuottamisen hyvin eri tavoin. Osassa kunnista kaikki liikuntapalvelujen tuottamiseen osallistuva henkilöstö on liikuntatoimen palveluksessa, kun taas joissain tapauksissa osa on esimerkiksi teknisen toimen palveluksessa. Osassa kunnista työpanosta ostetaan ostopalveluna joko kunnan omalta yritykseltä tai yksityiseltä yrittäjältä. Tästä johtuen palkkakustannuksia voi sisältyä myös liikuntatoimen ostopalveluihin tai ne eivät näy olleenkaan liikuntatoimen menoissa.

Kuntien liikuntatoimen resurssien riittävyys

Kunnille tehdyssä kyselyssä kysyttiin kunnan liikuntatoimesta vastaavan henkilön näkemystä liikuntatoimen resurssien riittävyydestä liikuntapalvelujen tuottamiseen. Kysymys esitettiin neliportaisella asteikolla, jonka vastausvaihtoehtoina olivat ”erinomaisesti”, ”hyvin”, ”kohtalaisesti” ja ”huonosti”. Vastanneista kunnista 58 prosenttia arvioi resurssien riittävyyden kohtuulliseksi ja 32 prosenttia arvioi, että palvelut pystytään tuottamaan hyvin. Tarkastelujaksolla resurssien riittävyyden arvioitiin hieman parantuneen, sillä vuonna 2010 resurssien riittävyyden arvioi kohtalaiseksi 68 prosenttia vastaajista ja hyväksi 23 prosenttia vastaajista.

Lisäksi kunnilta tiedusteltiin, mistä liikuntapalveluista on jouduttu karsimaan puutteellisten resurssien vuoksi. Kyselyyn vastanneista 38 kunnasta 14 kuntaa ilmoitti, että ne ovat joutuneet karsimaan ohjatusta liikuntatoiminnasta. Viisi kuntaa ilmoitti joutuneensa karsimaan liikuntapaikkojen kunnossapidosta ja neljä kuntaa liikuntatoimen henkilöstöstä sekä sama määrä erityisryhmien liikunnasta.

Kuvio 7.6.6.1. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntien liikuntatoimen kokonaismenot vuosina 2010 ja 2016 asukaslukuun suhteutettuna (€/asukas)

Lähde: Lipas

Kuvio 7.6.6.2. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntien liikuntatoimen toimintamenot, investointimenot (ilman korjausinvestointeja) ja kokonaismenot vuosina 2010-2016 vuoden 2016 rahassa

Kuvio 7.6.6.3. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntien liikuntatoimen toimintamenot vuosina 2010 ja 2016 asukaslukuun suhteutettuna (€/asukas)

Lähde: Lipas

Kuvio 7.6.6.4. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntien liikuntatoimen investointimenot (ilman korjausinvestointeja) vuosina 2010-2016 vuoden 2016 rahassa

Lähde: Lipas

Kuvio 7.6.6.5. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntien liikuntatoimen avustukset vuosina 2010 ja 2016 asukaslukuun suhteutettuna (€/asukas)

Lähde: Lipas

Kuvio 7.6.6.6. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntien liikuntatoimen palkka- ja palkkiomenot vuosina 2010 ja 2016 asukaslukuun suhteutettuna (€/asukas)

Lähde: Lipas

Kartta 7.6.6.1. Kuntien liikuntatoimen toimintamenot vuonna 2016

Lähde: Lipas