Nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmän kattavuus / palvelujen saatavuus

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Johtopäätökset

  • Nuoret asettuivat ahkerasti ehdolle vuoden 2017 kuntavaaleissa ja pääsivät joissakin kunnissa vaikuttamaan kuntien päätöksentekoon. Myös nuorisovaltuustojen tilanne oli hyvä, vaikka kaikissa kunnissa ei vielä ole kunnanhallituksen asettamaa nuorisovaltuustoa. Tilanne on kuitenkin parantunut kymmenessä vuodessa.
  • Vuoden 2017 aikana nuoret eivät tehneet aloitteita läheskään kaikissa kunnissa. Tehdyt aloitteet kuitenkin pääsääntöisesti käsiteltiin ja niihin vastattiin. Koulujen vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet oppilaskuntien kautta olivat hyvällä tasolla, vaikka vastausten mukaan kaikissa kunnissa ei oppilaskuntatoimintaa ollutkaan.
  • Vapaa-ajan vaikuttamismahdollisuudet nuorisojärjestöjen ja yhdistysten toimintaan olivat Pohjois-Suomen AVI-alueella paremmalla tasolla kuin koko maassa. Keskustelutilaisuuksia sen sijaan ei järjestetty läheskään kaikissa kunnissa.
  • Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnissa nuoret ovat päässeet hyvin vaikuttamaan opiskeluun ja hyvinvointiin liittyviin asioihin. Myös terveyteen liittyviin asioihin on päästy vaikuttamaan Pohjois-Suomen AVI-alueella paremmin kuin koko maassa, mutta kuitenkin vain neljäsosassa alueen kunnista. Liikkumiseen, terveyteen ja asumiseen nuoret eivät ole päässeet vaikuttamaan läheskään riittävän monessa kunnassa. Nuoret eivät myöskään päässeet vaikuttamaan kansalaistoimintaan kovin monessa kunnassa.
  • Valmistelevien työryhmien osalta nuorten vaikuttamismahdollisuudet ovat hyvällä tasolla Pohjois-Suomen AVI-alueen kunnissa, mutta kaikkiin lautakuntiin ja jaostoihin ei ole annettu nuorille puhe- ja läsnäolo-oikeutta läheskään kaikissa kunnissa. Heikoin tilanne on kunnanhallitusten kokousten osalta, joihin vain harva kunta on antanut nuorille puheoikeuden.
  • Suora demokratia toteutui alueella useimmiten nuorten tekemien aloitteiden kautta. Erityisesti Kainuussa oli käytössä myös omia sähköisiä aloitekanavapalveluja. Pohjois-Pohjanmaalla oli käytössä myös muita aloitekanavapalveluja.
  • Lähes kaikki Pohjois-Suomen AVI-alueen kunnat tekivät yhteistyötä liittyen nuorten osallisuus- ja vaikuttamistyöhön. Eniten yhteistyötä tehtiin kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kuntien välinen yhteistyö ei ollut Pohjois-Suomen AVI-alueella yhtä yleistä kuin koko maassa.
  • Tiedotuskanavista yleisimpiä olivat nuorisovaltuustot ja nuorisotilat. Sosiaalisen median käyttö tiedottamiseen ei ollut yhtä yleistä Pohjois-Suomen AVI-alueen kunnissa kuin koko maassa. Tiedotuskanavien määrä vaihteli paljon kuntien välillä. Pienillä kunnilla saattoi olla useitakin tiedotuskanavia, kun taas joillakin suuremmilla kaupungeilla oli vähemmän tai ei yhtään. Puolet kunnista arvioi, että tiedottaminen vastasi hyvin tai erinomaisesti nuorten tarpeisiin. Tilanne on parempi Pohjois-Suomen AVI-alueella kuin koko maassa.
  • Reilusti alle puolella Pohjois-Suomen AVI-alueen kunnista oli nimetty vastuuhenkilö nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmän ylläpidolle ja kehittämiselle. Koulutusta liittyen nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmään järjestettiin Pohjois-Suomen AVI-alueella harvemmassa kunnassa kuin koko maassa.

 

Toimenpide-ehdotukset

  • Koska nuoret ovat selvästi kiinnostuneita osallistumaan poliittiseen päätöksentekoon kunnissa, tulisi huolehtia siitä, että valitut nuoret luottamusmiehet otetaan mukaan päätöksentekoon tasavertaisina kaikkien luottamushenkilöiden kanssa.

  • Nuoria tulee kannustaa aloitteiden tekemiseen kunnissa. Aloitteet tulee käsitellä ja niihin tulee vastata asianmukaisesti, vaikka kaikki aloitteet eivät johtaisikaan toimenpiteeseen. Myös keskustelutilaisuuksia kunnan päättäjien kanssa tulee lisätä ja kehittää.

  • Kuntalaki määrittelee tarkasti ne asiat, joihin nuorten tulee päästä vaikuttamaan. Kuntien tulee huolehtia siitä, että nuoret pääsevät vaikuttamaan kaikkiin kuntalain edellyttämiin asioihin. Kuntien tulee varmistaa myös, että nuorisolain velvoitteet täyttyvät koskien nuorten vaikuttamista, osallistumista ja kuulemista kunnassa.

  • Puhe- ja läsnäolo-oikeus erilaisissa kuntien päätöksentekoelimissä ja työryhmissä on merkittävä mahdollisuus nuorille päästä vaikuttamaan ja osallistumaan kunnan asioihin. Valmistelevien työryhmien osalta tilanne on hyvä, mutta muissa ryhmissä on parantamisen varaa.

  • Kuntien tulee lisätä ylikunnallista yhteistyötä koskien nuorten osallisuus- ja vaikuttamistyötä. Yhteistyöllä toisten kuntien kanssa nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmiä voitaisiin kehittää kunnissa yhdessä. Yhdessä tekemällä voidaan käyttää kuntien pienet henkilöstöresurssit tehokkaammin.  

  • Sosiaalinen media on nuorten keskuudessa yleinen yhteydenpitokanava. Sen käyttöä tulee lisätä myös nuorten osallisuus- ja vaikuttamisasioista tiedottamiseen. Tärkeintä on kuulla nuoria ja heidän näkemystään tiedotuskanavien käytöstä. Tiedottamisen tulee vastata nuorten tarpeita ja toiveita.

  • Jotta nuorten osallistuminen ja kuuleminen olisi kunnissa jatkuvaa ja kehittyvää tulee kuntiin nimetä vastuuhenkilö, joka huolehtii kehittämisen lisäksi järjestelmän ylläpidosta. Vastuuhenkilö tukee ja kannustaa nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan oman kunnan asioihin. Hän voi olla järjestämässä myös koulutusta aiheeseen liittyen. Koulutusta tulee järjestää kaikissa kunnissa, koska ilman sitä on vaikea perehtyä esimerkiksi lainsäädännön velvoitteisiin.