Kulttuuripalvelujen taloudelliset resurssit

Valtakunnallinen arviointi

Kuinka paljon kunta käyttää varoja kulttuuritoiminnan järjestämiseen?

Yleisen kulttuuritoiminnan osuus kuntien taloudesta on pieni. Erot kuntien yleisen kulttuuritoiminnan, museo- ja näyttelytoiminnan, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminnan sekä musiikkitoiminnan yhteenlasketuissa asukaskohtaisissa nettokustannuksissa ovat ääripäiden välillä kaventuneet. Kustannustilastointi ei anna kokonaiskuvaa kuntien kulttuuritoiminnan laajuudesta tai toiminnallisesti tehokkuudesta. Enemmistössä (65 %) kunnista yleisestä kulttuuritoiminnasta vastaavan henkilön virka oli vuonna 2017 useamman toimialueen tehtäviä sisältävä yhdistelmävirka tai -toimi.

Valtio rahoittaa kuntien kulttuuritoimintaa sekä valtiovarainministeriön että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonaloilla siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009) säädetään. Valtion osuus kunnan yleiseen kulttuuritoimintaan ohjautuu valtiovarainministeriön peruspalvelubudjetin kautta.

Valtakunnallisesti kuntien kustannustietoja kootaan Tilastokeskuksen kuntataloustilastoon. Kulttuuripalvelujen järjestämisen ja kustannusten kirjaamisen tavat kunnissa kuitenkin vaihtelevat. Näin ollen taloustiedot eivät anna kokonaiskuvaa kuntien kulttuuritoiminnan laajuudesta tai toiminnallisesta tehokkuudesta: korkeat kustannukset eivät suoraan merkitse hyvää palvelutasoa tai toisaalta huonoa taloudenpitoa. Kuntien erot vaikuttavat kulttuuritoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin: esimerkiksi kaksikielisyys voi lisätä palvelujen tarvetta ja siten kustannuksia.

Tämän raportin aineistona käytettävään Tilastokeskuksen yleisen kulttuuritoiminnan (myös ”muu kulttuuritoiminta”) luokkaan kuuluu ”muu kunnan järjestämä kulttuuritoiminta, jonka tarkoituksena on kulttuuriharrastusten ja -palvelujen tarjonta ja tukeminen”. Siihen sisältyvät myös ”yleiseen kulttuuritoimeen luettavan henkilöstön palkkauksesta ym. aiheutuvat menot ja tulot sekä kulttuurikeskusten toiminnasta aiheutuvat menot ja tulot”. Lisäksi luokka sisältää ”kaikki kulttuuritoimen ja muiden hallintokuntien kulttuuritapahtumille sekä kulttuuritoiminnalle myönnetyt avustukset lukuun ottamatta museo- ja näyttelytoiminnan, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminnan sekä musiikkitoiminnan avustuksia”, joiden kustannukset on kirjattu omiin tehtäväluokkiinsa.

Yleisen kulttuuritoiminnan lisäksi Tilastokeskuksen kuntataloustilastossa eritellään kunnan järjestämä museo- ja näyttelytoiminta, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta sekä musiikkitoiminta. Kustannuksiin ja tuottoihin sisältyvät ko. toiminta ja vastaavan toiminnan tukeminen sekä kunnan alojen toimintaan myöntämät avustukset yhteisöille, yhdistyksille ja yksittäisille taiteilijoille. Näyttelytoimintaan luetaan taidenäyttelyt sekä yleisemmin kulttuurialaan kuuluvat näyttelyt. Musiikkitoiminta sisältää muun muassa orkesteri- ja bänditoiminnan, oopperatoiminnan, kuorot sekä esitysten järjestämisen. Näitä museo-, teatteri- ja orkesteritoiminnan kustannuksia tarkastellaan alla yhdessä yleisen kulttuuritoiminnan kustannusten kanssa (yhteenlasketut kustannukset).

Aineistona käytetään viimeisimpiä kustannustietoja vuodelta 2016.

Kulttuuritoiminnan osuus kuntien käyttötaloudesta

Kulttuuritoiminnan osuus kuntien taloudesta on pieni: yleisen kulttuuritoiminnan toimintakulujen osuus Manner-Suomen kuntien käyttötalouden toimintakuluista yhteensä vuonna 2016 oli 0,30 prosenttia. Osuus on laskenut vuodesta 2008, jolloin se oli 0,42 prosenttia. Myös museoiden, teattereiden ja orkestereiden toimintakulujen osuus Manner-Suomen kuntien käyttötalouden toimintakuluista on laskenut vuodesta 2008 (osuus 0,80 %) vuoteen 2016 (osuus 0,73 %). (Taulukko 5.8.1.) Käyttökustannusten laskua selittää osaltaan henkilötyövuosien vähentyminen.

Kulttuuritoiminnan toimintakulujen osuus Manner-Suomen kuntien käyttötalouden toimintakuluista yhteensä vaihtelee tilastolliselta kuntaryhmitykseltään erilaisissa kunnissa. Vuonna 2016 yleisen kulttuuritoiminnan sekä museo- teatteri- ja orkesteritoiminnan osuus kuntien käyttötalouden toimintakuluista yhteensä oli korkeampi kaupunkimaisissa kuin taajaan asutuissa tai maaseutumaisissa kunnissa. Ero oli huomattava museo- teatteri- ja orkesteritoiminnan kohdalla, jonka osuus kaupunkimaisissa kunnissa oli 1,0 prosenttia, taajaan asutuissa kunnissa 0,2 prosenttia ja maaseutumaisissa kunnissa 0,1 prosenttia. Erot korostavat osaltaan taide- ja kulttuurilaitosten keskittymistä tyypiltään kaupunkimaisiin kuntiin. (Taulukko 5.8.2.)

Yleisen kulttuuritoiminnan kustannukset

Yleisen kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannukset lasketaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Nettokäyttökustannukset vaihtelivat kaikissa Manner-Suomen kunnissa vuonna 2016 välillä 0–65 euroa/asukas. Vuonna 2014 vaihteluväli oli 0–207 euroa/asukas. Muutos ääripäissä liittyy todennäköisesti kuntien vaihtelevaan hanketoimintaan.

Kulttuuritoiminnan kustannukset vaihtelevat tilastolliselta kuntaryhmitykseltään erilaisissa kunnissa. Erot yleisen kulttuuritoiminnan kohdalla olivat vastaavia vuosina 2014 ja 2016. Vuonna 2016 Manner-Suomen kuntien asukaskohtaisten yleisen kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannusten keskiarvo oli kaupunkimaisissa kunnissa 17 euroa/asukas, taajaan asutuissa kunnissa 15 euroa/asukas ja maaseutumaisissa kunnissa 12 euroa/asukas. Nettokustannukset olivat nolla pääasiassa asukasluvultaan pienemmissä, maaseutumaisissa kunnissa. Joidenkin kuntien osalta tieto puuttui tilastoista.

Vuonna 2012 yli puolet Manner-Suomen asukkaista asui kunnassa, jossa yleisen kulttuuritoiminnan asukaskohtainen nettokustannus oli 16 euroa tai enemmän. Vuonna 2016 näissä kunnissa asui hieman alle puolet (47,5 %) Manner-Suomen väestöstä. Samalla näiden kuntien osuus kaikista kunnista (31,6 %) oli kuitenkin kasvanut eli joukossa oli aiempaa enemmän asukasmäärältään pienempiä kuntia. (Taulukko 5.8.3.)

Museo-, teatteri- ja orkesteritoiminnan kustannukset

Museo-, teatteri- ja orkesteritoiminnan nettokäyttökustannukset vaihtelivat Manner-Suomen kunnissa vuonna 2016 välillä 0–153 euroa/asukas. Museot, teatterit ja orkesterit keskittyvät maakuntakeskuksiin ja muihin suurempiin kuntiin, mistä kertoo myös niiden nettokäyttökustannusten jakautuminen. Kaupunkimaisissa kunnissa asukaskohtaisten nettokäyttökustannusten keskiarvo (49 euroa/asukas) oli huomattavasti korkeampi kuin taajaan asutuissa (10 euroa/asukas) tai maaseutumaisissa (5 euroa/asukas) kunnissa. Vuoteen 2014 verrattuna kaupunkimaisten kuntien kustannusten keskiarvo oli hieman laskenut.

Museo-, teatteri- ja musiikkitoiminnan asukaskohtaiset nettokustannukset olivat vuonna 2016 aiempien vuosien tapaan korkeimpia pääosin asukasluvultaan suurissa maakuntakeskuksissa ja muissa kunnissa, joissa toimi lukuisia valtionosuutta saavia taide- ja kulttuurilaitoksia.

Yhteenlasketut kustannukset

Yhteenlasketut yleisen kulttuuritoiminnan sekä museo-, teatteri- ja orkesteritoiminnan nettokustannukset vaihtelivat Manner-Suomen kunnissa vuonna 2016 välillä 0–168 euroa/asukas. Vuonna 2014 vaihteluväli oli 0–207 euroa/asukas. Erot ääripäiden välillä ovat kaventuneet.

Kartta 5.8.1 kuvaa yhteenlaskettujen kustannusten jakaumaa Manner-Suomen kunnissa vuonna 2016. Useimmissa kunnissa yhteenlasketut kustannukset olivat välillä 11–20 euroa/asukas. Kustannusten jakauma oli varsin vastaava kuin vuonna 2014.

Kulttuuritoiminnan henkilöstöresurssit

Kulttuuritoiminnan kustannukset heijastuvat osaltaan henkilöstöresursseihin. Koko Manner-Suomessa yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistuvien henkilötyövuosien määrä oli vuonna 2016 useimmiten matala maaseutumaisissa kunnissa ja korkea kaupunkimaisissa kunnissa. Yli yksi henkilötyövuosi yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistui 27 prosentissa maaseutumaisista, 78 prosentissa taajaan asutuista ja 88 prosentissa kaupunkimaisista kunnista. (Taulukko 5.8.4.) Asukasluvultaan samankokoisten kuntien välillä oli kuitenkin eroja johtuen esimerkiksi erilaisista tavoista järjestää ja toteuttaa kulttuuripalveluja kunnassa.

Yleisestä kulttuuritoiminnasta vastaavan henkilön virka oli useamman toimialan tehtäviä sisältävä yhdistelmävirka tai -toimi 65 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista. Useimmin virka oli yhteinen kirjaston toimialan (29 %) tai nuorison ja/tai liikunnan toimialojen (21 %) kanssa. Muita toimialoja olivat sivistystoimi ja/tai kansalaisopisto, hyvinvointi ja/tai vapaa-aika, matkailu, viestintä ja/tai markkinointi sekä usean eri toimialan yhdistelmä. Joissakin kunnissa kulttuuritoiminnan osuus työajasta oli hyvin vähäinen, käytännössä jopa olematon.

Taulukko 5.8.1. Yleisen kulttuuritoiminnan sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden toimintakulujen osuus käyttötalouden toimintakuluista yhteensä Manner-Suomen kunnissa vuosina 2008–2016. Tilastokeskus.

Taulukko 5.8.2. Yleisen kulttuuritoiminnan sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden toimintakulujen osuudet kuntatyypeittäin Manner-Suomen kunnissa vuonna 2016. Tilastokeskus.

Taulukko 5.8.3. Yleisen kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannukset Manner-Suomen kunnissa vuosina 2012–2016.Tilastokeskus.

Kartta 5.8.1. Yleisen kulttuuritoiminnan, museo- ja näyttelytoiminnan, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminnan sekä musiikkitoiminnan yhteenlasketut nettokustannukset vuonna 2016. Tilastokeskus.

Taulukko 5.8.4. Yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistuvat henkilötyövuodet kuntatyypiltään erilaisissa kunnissa vuonna 2016. Kyselyaineisto.