Esi- ja perusopetuksen koulukuljetukset

Valtakunnallinen arviointi

Tiivistelmä

Vuoden 2017 peruspalveluiden arvioinnissa tarkasteltiin opetustoimen osalta koulukuljetusjärjestelyjen toimivuutta. Aluehallintovirastot lähettivät Manner-Suomen kunnille helmikuussa 2018 kyselyn esi- ja perusopetuksen koulukuljetusten toimivuudesta. Kyselystä saatuihin tietoihin yhdistettiin vastanneiden kuntien osalta myös Tilastokeskuksen tietoja kuntien väkiluvuista, perusopetusta antavien koulujen lukumääristä ja kuljetusoikeuden piirissä olevien oppilaiden lukumääristä. Aineisto on käsitelty excelillä ja SPSS-ohjelmalla korrelaatioita, ristiintaulukointia ja varianssianalyysiä hyödyntäen. Tilastollisesti merkitsevät erot on esitetty 0.05 merkitsevyystasolla (p<0.05).

Arvioinnin tulosten perusteella koulukuljetusoikeuden saaneiden oppilaiden kokonaislukumäärät ovat laskeneet vuodesta 2013 lähtien. Eniten kuljetusoikeuden piirissä olevia oppilaita suhteessa kunnan perusopetuksen oppilasmäärään on maaseutumaisissa kunnissa (46,6 %) ja vähiten vastaavasti kaupunkimaisissa kunnissa (15,1 %). Maaseutumaisissa kunnissa on suhteellisesti enemmän kuljetusoikeuden saaneita oppilaita esiopetuksen ja alakouluikäisten oppilaiden kohdalla kilometreissä mitattuna pidemmillä matkoilla, kuin taajaan asutuissa tai kaupunkimaisissa kunnissa. Erityisen tuen piirissä olevia koulukuljetusoppilaita puolestaan on suhteellisesti eniten kaupunkimaisissa kunnissa alle kymmenen kilometrin matkoilla verrattuna muihin kuntatyyppeihin. Yläkouluikäisten oppilaiden osalta tilanne on samansuuntainen kuin alakouluikäistenkin oppilaiden kohdalla.

Koulukuljetusten ajalliset pituudet vaihtelevat kunnissa siten, että maaseutumaisissa kunnissa alakouluikäisten oppilaiden kuljetusajat ovat keskimäärin lyhyemmät kuin taajaan asutuissa tai kaupunkimaisissa kunnissa. Yläkouluikäisten oppilaiden koulukuljetusmatkat kestävät pääsääntöisesti pidempään kuin alakouluikäisten. Tämä johtunee luonnollisesti siitä tosiasiasta, että vuosiluokkien 7-9 opetusta tarjoavia peruskouluja on vähemmän kuin vuosiluokkien 1-6 opetusta tarjoavia kouluja. Pitkät koulumatka-ajat johtuvat kilometreissä pitkästä matkasta, yhteiskuljetuksista johtuvista odotuksista ja hankalista liikenneolosuhteista.

Arvioinnin perusteella lähes jokaisessa kunnassa on vahvistettu koulukuljetusten perusteet tai suunnitelmat. Kunnat keräävät koulukuljetuksistaan palautetta vaihtelevasti, mutta ainoastaan 6,2 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista kerää palautetta säännöllisesti.

Koulukuljetukset näyttävät arvioinnin perusteella toimivan kunnissa kohtuullisen hyvin, vaikka järjestelyissä onkin edelleen kehitettävää. Kuntien on suunniteltava esi- ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset ja työjärjestykset siten, ettei päivittäinen tai viikoittainen työmäärä ja ajankäyttö koulumatkoineen muodostu oppilaan hyvinvoinnin kannalta liian rasittavaksi. Lisäksi kuntien olisi suositeltavaa kerätä säännöllisemmin palautetta koulukuljetuksista oppilailta ja heidän huoltajiltaan.