Kulttuuripalveluiden saatavuus ja saavutettavuus

Valtakunnallinen arviointi

Tiivistelmä

Peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi koski kuntien kulttuuripalvelujen osalta palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Saatavuudella tarkoitetaan sitä, paljonko ja minkälaisia kulttuuripalveluja kunnassa on tarjolla. Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, millä tavoin ja miten hyvin nämä kulttuuripalvelut ovat erilaisten ihmisten käytettävissä. Arviointi kohdistui kunnan kulttuuritoimintaan kuuluviin yleiseen kulttuuritoimintaan sekä taide- ja kulttuurilaitoksiin, joita tässä tutkimuksessa ovat ammattimaiset museo-, teatteri- ja orkesteritoimijat. Arviointi kohdistui kunnan itse järjestämään, tukemaan tai kunnan muulla tavoin järjestämään toimintaan. Aineistona käytettiin Tilastokeskuksen kuntataloustilastoa sekä Manner-Suomen kuntien kulttuurivastaaville tehtyä kyselyä. Kyselyyn vastasi 64,4 prosenttia (190 kuntaa) kaikista Manner-Suomen kunnista. 

Kulttuuripalvelujen saatavuus vaihtelee eri puolilla maata. Etenkin pääkaupunkiseudulla, maakuntakeskuksissa ja muissa asukasluvultaan suurissa kaupungeissa palveluja on tarjolla paljon. Palvelutarjonnan kattavuus vaihtelee kuitenkin huomattavasti riippuen siitä, mitä kulttuuripalveluja tarkastellaan. Useimmissa Manner-Suomen kunnissa oli vuonna 2017 tarjolla vierailevia musiikkiesityksiä ja esittävän taiteen esityksiä sekä kulttuuritapahtumia, joita kunnat järjestivät itse, tukivat tai järjestivät muulla tavoin. Ammattimaisten taide- ja kulttuurilaitosten, varsinkin teatteri- ja orkesteritoiminnan, tarjonta puolestaan keskittyy suurimpiin kaupunkeihin. Enemmistö kunnista toteutti toimenpiteitä kulttuuripalvelujen tarjoamiseksi keskustaajaman tai keskustaajamien ulkopuolelle. Näihin kuuluvat kiertävät ja liikkuvat palvelut, kuljetuspalvelut sekä verkon välityksellä toteutettavat toimintamuodot.

Kulttuuripalveluihin liittyviä saavutettavuuskartoituksia tai -suunnitelmia oli tehty vain harvoissa kunnissa, kaupunkimaisissa kunnissa useammin kuin taajaan asutuissa tai maaseutumaisissa kunnissa. Lähes kaikissa vastanneista kunnista (97 %) oli huolehdittu rakennetun ympäristön esteettömyydestä ainakin joidenkin kulttuuripalvelujen osalta. Osa kunnista huomioi saavutettavuuteen liittyviä asioita myös kulttuurin avustuskäytännöissä. Valtaosa kunnista pyrki mahdollistamaan asukkaiden osallistumista kulttuuripalveluiden suunnitteluun tai järjestämiseen. Useimmissa kunnissa esimerkiksi tehtiin yhteistyötä ja järjestettiin tapaamisia paikallisten toimijoiden kanssa.  

Kulttuuritoiminnan osuus kuntien taloudesta on pieni: yleisen kulttuuritoiminnan toimintakulujen osuus Manner-Suomen kuntien käyttötalouden toimintakuluista yhteensä vuonna 2016 oli 0,3 prosenttia. Vuonna 2016 hieman alle puolet (47,5 %) Manner-Suomen asukkaista asui kunnassa, jossa asukaskohtainen kustannus yleiseen kulttuuritoimintaan oli 16 euroa tai enemmän. Kustannuksiin vaikuttavat kuntien erilaiset kulttuuripalvelujen järjestämisen ja kustannusten kirjaamisen tavat. Enemmistössä (65 %) kyselyyn vastanneista kunnista yleisestä kulttuuritoiminnasta vastaavan henkilön virka oli vuonna 2017 useamman toimialueen tehtäviä sisältävä yhdistelmävirka tai -toimi. Useimmissa (76 %) kyselyyn vastanneista kunnista oli vakiintuneita toimintamalleja tai rakenteita kulttuuripalvelujen järjestämiseen muiden hallintokuntien kanssa.