Toimintaympäristö

Kartta 0-15 -vuotiaiden väestöosuuden kehityksestä vuoteen 2040 on puhutteleva. Suomi jakaantuu alueisiin, joilla on runsaasti nuorta väestöä ja toisaalta alueisiin, joilla nuoria on todella niukasti (Kartta 8.4.1.). Vaihteluväli on mittava; alimmillaan noin seitsemän prosenttia ja suurimmillaan lähes 30 prosenttia. Kuntatasolla ero voi olla suurimmillaan 23 prosenttiyksikköä, mikä luo hyvin erilaiset lähtökohdat kuntien elinvoimaisuudelle ja kehittämisen lähtökohdille. Ennusteen mukaan suhteellisesti eniten nuoria löytyy Oulun ja Vaasan väliseltä alueelta sekä merkittävimmiltä kaupunkiseuduilta.

Kuviossa 8.4.1. on tarkasteltu kirjastojen aukiolotunteja vuosina 2014-2017.  Omatoimikirjastojen kohdalla aukiolotuntien trendi on ollut AVI -alueittain kasvava. Kirjastojen aukiolotuntien määrän kehitys, silloin kun henkilökunta on paikalla, on ollut AVI -alueittain varsin tasainen.

Vuosina 2014-2017 pääkirjastojen määrän kehitys on ollut pääsääntöisesti laskeva (Taulukko 8.4.1.). Määrällisesti muutokset eivät ole kovin suuria (-9 kpl), mutta esimerkiksi Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella suhteellinen muutos on merkittävä (-10 prosenttiyksikköä). Valtakunnan tasolla suhteellinen muutos oli -3,0 prosenttiyksikköä. Sivukirjastojen kohdalla muutos on saman suuntainen mutta voimakkaampi (Taulukko 8.4.2.). Tarkasteluaikana sivukirjastojen määrä on kokonaisuudessaan alentunut 28 kappaleella, mikä tarkoittaa kuuden prosentin suhteellista vähenemistä. Suhteellisesti eniten sivukirjastojen määrä on vähentyntyt Lapin aluehallintoviraston alueella (-45 prosenttiyksikköä).

Taulukoista 8.4.3. ja 8.4.4. nähdään valtakunnallisena trendinä 0-14 -vuotiaiden määrän ja osuuden lievä aleneminen vuosina 2014-2017. AVIen välillä on eroja; Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella nuorten määrä on kasvanut 2 700 henkilöllä ja Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella alentunut noin 3 000 henkilöllä. Koko väestöön suhteutettuna 0-14 -vuotiaiden osuus on alentunut kaikkien AVIen alueella.