Pelastustoimen suorittama viranomaisvalvonta

Toimintaympäristö

Toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa, ja muutoskyvykkyyttä tarvitaan kaikissa organisaatioissa. Pelastustoimi saa yhä enemmän vaikutteita poliittisista, taloudellisista, sosiaalisista, teknologisista, lainsäädännöllisistä sekä myös ekologisista muutosajureista. Esimerkiksi kansainvälisen voimapolitiikan kiristyminen ja Itämeren turvallisuustilanteen muuttuminen vaikuttavat osaltaan kaikkiin toimijoihin yhteiskunnassa (Kuvio 9.4.1.).

Suomen julkinen hallinto on historiallisen suuren muutoksen edessä. Vuodesta 2020 lähtien julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Uudistuksella on vaikutuksia myös pelastustoimen nykyiseen aluejakoon, joka tulee uudistuksen myötä pohjautumaan maakuntajakoon. Pelastustoimen prosessit, toimintatavat ja ohjaus kokevat samalla uudistuksen.

Hyvä sisäinen turvallisuus syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Sisäisen turvallisuuden strategiassa on tunnistettu, että turvallisuutta edistävät muun muuassa turvallinen koti-, asuin-, ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, väestön yhdenvertaisuus, hyvin suunniteltu liikenneympäristö ja avun saanti tarvittaessa. Toisaalta yhteiskunnan ikärakenteen muutos, muuttoliike ja arvojen pirstaloituminen haastavat osaltaan myös pelastustoimea.

Tulipalot vähenevät ja valvontaa kohdennetaan riskiperusteisesti. Pelastusopiston mukaan tulipalojen määrä on yleisesti laskenut vuodesta 2009 vuoteen 2017. Erityisesti rakennuspalot ovat vähentyneet. Asuinrakennuspaloja sattuu eniten omakotitaloissa ja kerrostaloissa. Valvontatyössä huomioidaan korostetusti pelastustoimen alueen erityispiirteet ja alueella esiintyvät riskit.

Palvelut yhdenmukaistuvat ja ennakointi lisääntyy. Pelastustoimella on merkittävä rooli turvallisen ja kriisinkestävän Suomen rakentamisessa. Pelastustoimen strategiassa kansallisena tavoitteena on muun muuassa todettu, että palvelut on järjestetty laadukkaasti, yhdenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Toisaalta tämä tarkoittaa myös yksilön tai yhteisön vastuun korostetumpaa valmiutta turvallisuusasioissa. Jotta onnettomuuksia ja niiden seurannaisvaikutuksia voidaan vähentää, on olennaista, että kaikki ovat tietoisia omasta osuudestaan turvallisuuden parantamisessa. Parhaiten ja kustannustehokkaimmin yhteiskunnan turvallisuuteen voidaan vaikuttaa ennalta estävin toimenpitein.

(Hyvä elämä – turvallinen arki; Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi – pelastustoimen strategia vuoteen 2025; Pelastustoimen taskutilasto 2013-2017; Pelastustoimen toimintaympäristön kuvaus.)

Kuvio 9.4.1 Pelastustoimen toimintaympäristö

Lähde: (Hyvä elämä – turvallinen arki)