Varhaiskasvatusoikeuden toteutuminen

Valtakunnallinen arviointi

Toimintaympäristö

Syntyneiden enemmyys eli luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotusta. Kartasta 2.4.1. ilmenee selkeästi syntyneiden enemmyyden alueellinen eriytyminen Suomessa. Suurinta luonnollinen väestönlisäys on keskeisillä kaupunkiseuduilla sekä yhtenäisemmin Oulun ja Vaasan seudun välisellä alueella. Yleistäen voidaan todeta, että muilla alueilla Suomessa kuolleisuus on syntyvyyttä suurempaa. Tilanne, jossa alueen tai kunnan syntyvyys on kuolleisuutta suurempi, aiheuttaa ikärakenteen vanhenemista. Luonnollinen väestönlisäys ei ota huomioon muuttoliikettä (positiivista tai negatiivista), joka vaikuttaa alueen väestömäärään ja ikärakenteeseen.

Alle kouluikäisten osuus väestöstä (Kartta 2.4.2.) kertoo osin samasta asiasta kuin syntyneiden enemmyyskin. Väestöosuuksia määriteltäessä mukana ovat myös muuttoliikkeen aiheuttamat muutokset väestö- ja ikärakenteeseen.  Se, että alle kouluikäisten suuri osuus ja positiivisen luonnollinen väestönlisäys sijoittuvat samoille alueille, kertoo suomalaisen aluerakenteen muutoksesta yleiselläkin tasolla. Muuttoliike on luonteeltaan valikoivaa, koska muuttamisen syyt liittyvät usein työhön ja opiskeluun. Nuo edellä mainitut syyt ovat pitkälti ikäsidonnaisia asioita, joilla taas on yhtymäkohdat väestön uusiutumispotentiaaliin.

Vuoteen 2030 ulottuva ennuste alle kouluikäisten väestöosuuksista (Kartta 2.4.3.) tuo hyvin esille väestön ikärakenteen ja muuttoliikkeen laskennalliset vaikutukset alueilla pitkällä aikavälillä. Kyseessä ovat perustavaa laatua olevat yhteiskunnalliset syy-seuraus -suhteet, joihin vaikuttaminen tai joiden muuttaminen, ei ole yksinkertainen tehtävä. Erittäin suurella todennäköisyydellä väestön keskittymiskehitys tulee jatkumaan samaan tapaan kuin se on tapahtunut Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa. Ennustekartta alle kouluikäisten alueellisesta sijoittumisesta on hyvin samanlainen kahden edellisen kartan kanssa.

Syntyneiden enemmyyden trendi on ollut laskeva kaikkien AVIen alueella vuosina 2014-2016 (Kuvio 2.4.1.). Vuonna 2016 nettomäärät ovat positiivisia ESAVIn ja PSAVIn alueella ja negatiivisia ISAVIn, LSAVIn ja LAAVIn alueella. LSSAVIn alueella syntyneiden ja kuolleiden määrät olivat lähes yhtä suuret. Taulukosta 2.4.1. ilmenee alle kouluikäisten määrä ja suhteellinen muutos aluehallintovirastoittain vuosina 2014-2017. Tuona aikana alle kouluikäisten määrä aleni määrällisesti 22 000 henkilöllä ja suhteellisesti 5,2 %:lla. Suhteellisesti suurinta aleneminen oli LAAVIn ja PSAVIn alueella (-8,5 %) ja vähäisintä ESAVIn alueella (-3,6 %).

Kartasta 2.4.4. käy ilmi aikuisten ja perheiden vastaanottoyksiköt 3.4.2018. Vastaaottoyksiköitä oli yhteensä 48 kpl ja niiden käyttöaste oli 89 %. Aikuisia ja/tai perheitä niihin oli sijoitettu 12 200 kpl. Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodit ja tukiasunnot 3.4.2018 ilmenevät kartasta 2.4.5. Alaikäisyksiköitä oli 8 kpl, joissa 8 ryhmätukiosastoa ja 7 tukiasumisosastoa. Niiden käyttöaste oli 40 %. Yksintulleiden alaikäisten määrä oli 63 kpl.

Taulukon 2.4.2. mukaan toiminnassa olevissa aikuisten ja perheiden vastaanottoyksiköiden paikkamäärä oli yhteensä 9 147 kpl (tilanne 3.4.2018). Lukumääräisesti suurin paikkamäärä oli Uudenmaan alueella 2 360 kpl. Pienimmät paikkamäärät olivat Etelä-Savossa, Kanta-Hämeessä ja Kainuussa (150 kpl kussakin). Taulukon 2.4.3. mukaan toiminnassa olevia yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden yksiköiden lukumäärä oli 124 kpl. (3.4.2018 tilanne). Eniten niitä oli Uudenmaan alueella (38 kpl) ja vähiten Pirkanmaalla (7 kpl).

Kartta 2.4.1. Syntyneiden enemmyys 2016

Lähde: Thl, Sotkanet

Kartta 2.4.2. Alle kouluikäiset, %-osuus väestöstä 2017

Lähde: Thl, Sotkanet

Kuvio 2.4.1. Syntyneiden enemmyys vuosina 2014-2016

Lähde: Thl, Sotkanet

Taulukko 2.4.1. Alle kouluikäisten määrä vuosina 2014-2017

Lähde: Thl, Sotkanet

Kartta 2.4.4. Aikuisten ja perheiden vastaanottoyksiköt 3.4.2018

Lähde: Maahanmuuttovirasto

Kartta 2.4.5. Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodit ja tukiasunnot 3.4.2018

Lähde: Maahanmuuttovirasto

Taulukko 2.4.2. Toiminnassa olevat aikuisille ja perheille tarkoitetut vastaanottoyksiköt 3.4.2018

Lähde: Maahanmuuttovirasto

Taulukko 2.4.3. Toiminnassa olevat yksintulleiden alaikäisten yksiköt 3.4.2018

Lähde: Maahanmuuttovirasto