Yleistä arvioinnista

TIEDOTE 15.6.2020 

Peruspalvelujen arviointi tuo esiin 172 kehittämiskohdetta

Missä tilassa ovat maamme varhaiskasvatus, kulttuuripalvelut, kirjastot, nuorisotoimi, lastensuojelu, eläinlääkintä ja pelastustoimi. Tähän pyrkii vastaamaan vuotta 2019 koskeva peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi valittujen arviointikohteiden avulla. Arviointiraportit julkaistiin 15.6.2020 aluehallintovirastojen Patio-järjestelmässä. Peruspalvelujen saatavuutta arvioidaan vuoden 2019 osalta.

Ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta katsoo, että kuntien peruspalvelut ovat Suomessa tulevina vuosina murroksessa väestön ikärakenteen muutoksen, syntyvyyden laskun, kustannusten kasvun, alueellisen eriytymisen ja kaupungistumisen myötä.

”Keskeinen kysymys on, kuinka peruspalvelujen ja yleensäkin julkisten palveluiden tasapuolinen saatavuus turvataan kaikille”, ylijohtaja Savolainen jatkaa.

 

Kymmenittäin suosituksia ja parannusehdotuksia yhdenvertaisuuteen

Peruspalveluiden arviointi tuo esiin 172 johtopäätöstä ja toimenpide-ehdotusta kuntien peruspalveluiden parantamiseksi tutkituissa arviointikohteissa. Aluehallintovirastojen ja neljän ministeriön asiantuntijat ovat listanneet raportissa 89 johtopäätöstä peruspalveluiden tilasta Suomessa. Raportin löydöksistä on laadittu 83 toimenpide-ehdotusta.

Arvioinnin kohteet ovat seuraavat:

  • Viittomakieliset ja coda-lapset varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa
  • Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen tai yksityisesti sijoitettujen lasten opetus
  • Kulttuuripalvelut - kunnan kulttuuripalvelujen saatavuus ja resurssit
  • Kirjastotilat - kirjastolain edellyttämät tilojen käytettävyys, saatavuus ja tarkoituksenmukaisuus
  • Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus - kunnan perusliikuntapaikkojen sijainti, määrä ja esteettömyys
  • Kuntien nuorille suunnattujen palvelujen riittävyys
  • Eläinlääkäripalvelujen saatavuus
  • Eläinlääkäripalvelujen saatavuus - päivystys
  • Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta – saatavuus
  • Pelastustoiminnan nopean avun saanti

Nuoriso-, liikunta- ja kulttuurialoilla kehittämistarpeita

Raportin tuloksista on laadittu kahdeksan tiedotetta, joissa pureudutaan kunkin arviointikohteen toimintaympäristöön, johtopäätöksiin ja toimenpide-ehdotuksiin. Raportti sisältää runsaasti karttoja, havainnollistavia kuvioita ja taulukoita.

Raporttiin on kirjattu eniten valtakunnallisia kehittämiskohteita nuorille suunnatuissa palveluissa kunnissa, yhteensä 57, josta johtopäätöksiä 30 kpl ja toimenpide-ehdotuksia 27 kpl. Esimerkiksi raportissa arvioidaan, että nuorten on paikoin vaikea päästä mielenterveyspalvelujen piiriin, joskus myös etäisyyksien vuoksi. Mielenterveyspalvelujen hajanaisuuden ja pirstaleisuuden nähtiin vaikeuttavan hoitoon hakeutumista ja siihen sitoutumista.

Raporttiin on kirjattu myös alueellisia kehittämiskohteita, joita on listattu eniten liikuntapaikkojen fyysisessä saavutettavuudessa (56 kpl). Eräs toimenpide-ehdotus on, että liikuntapaikkasuunnittelua toteutetaan kunnissa jatkuvana prosessina osana kunnan strategista kehittämistä ja maankäytön suunnittelua. Liikuntapaikkasuunnitteluun tulisi sisällyttää olemassa olevien liikuntapaikkojen säännöllinen kunnon ja toiminnallisuuden arviointi, kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden seuranta ja vaikutusten ennakkoarviointi.

Arvioinnissa todettiin, että lähes kaikissa Manner-Suomen kunnissa oli vuonna 2019 tarjolla kulttuuritapahtumia, taiteen perusopetusta ja muuta kulttuuriharrastustoimintaa sekä vierailevia musiikin ja esittävän taiteen esityksiä. Toimenpiteitä perätään esimerkiksi eri väestöryhmien osallisuuden vahvistamiseksi kaiken tyyppisissä kunnissa. Kulttuuritoimi voisi työllistää enemmän etenkin muissa kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Osaamisen kehittämistä löytyi etenkin digitaalisuuden hyödyntämisessä palveluiden järjestämisessä.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vastaa arvioinnin koordinoinnista, prosessin menetelmällisestä kehittämisestä sekä arviointia tukevan tietojärjestelmän muodostamisesta. Aluehallintovirastojen lisäksi mukana työssä ovat olleet, valtiovarainministeriö (VM), opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, maa- ja metsätalousministeriö (MMM), Ruokavirasto ja sisäministeriö (SM).

 

Mikä on peruspalveluiden arviointi?

Ensimmäinen arviointiraportti valmistui vuonna 1996. Vuodesta 2013 lähtien peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi on tehty joka toinen vuosi. Aluehallintovirastot ovat toteuttaneet lakisääteistä tehtäväänsä 22 kertaa.

Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan peruspalvelujen saatavuuden yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Arviointi tehdään joka toinen vuosi. 

Missä tilassa ovat maamme varhaiskasvatus, kulttuuripalvelut, kirjastot, nuorisotoimi, liikunta, lastensuojelu, eläinlääkintä ja pelastustoimi. Tähän pyrkii vastaamaan peruspalvelujen arviointi 2019. Arviointiraportit julkaistiin 15.6.2020 aluehallintovirastojen Patio-järjestelmässä. 

 

Peruspalvelujen arviointi 2019: www.patio.fi/pepa-2019

#peruspalvelut

#AVIarvioi

 

Lisätietoja:

Terttu Savolainen, ylijohtaja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 050 583 9912, terttu.savolainen@avi.fi

 

Aluehallintovirastojen ylijohtajat 2020

Ainasoja Kaisa +358 295 017 345 Ylijohtaja Lapin aluehallintovirasto ROVANIEMI, kaisa.ainasoja@avi.fi

Ekqvist Merja +358 295 016 271 Ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto HÄMEENLINNA, merja.ekqvist@avi.fi

Lahti Soile +358 295 016 964 Ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto KUOPIO, soile.lahti@avi.fi

Luukanen Mikael +358 295 018 092 Ylijohtaja Lounais-Suomen aluehallintovirasto TURKU, mikael.luukanen@avi.fi

Pukkinen Marko +358 295 018 582 Ylijohtaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto VAASA, marko.pukkinen@avi.fi

Savolainen Terttu +358 295 017 551 Ylijohtaja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto OULU, terttu.savolainen@avi.fi