Nuorille suunnatut palvelut kunnassa

TIEDOTE 15.6.2020

Nuorille suunnatut mielenterveyspalvelut ja julkinen liikenne kuntien suurena haasteena

Peruspalvelujen arvioinnin mukaan valtaosa alle 29-vuotiaille nuorille suunnatuista palveluista kunnissa toimii hyvin. Palvelut on kuitenkin järjestetty hyvin eri tavoin ja erilaisin resurssein. Mielenterveyspalvelut ja julkinen liikenne nousivat esiin riittämättömimpinä nuorille kohdistetusta palveluista tässä arvioinnissa. Heikko julkinen liikenne vaikuttaa kaikkialla nuorten palvelujen saatavuuteen.

Nuorisotyö ja -politiikka ovat kunnan tehtäviä, joita kunta toteuttaa yhdessä muiden nuorisoalan toimijoiden kanssa. Kunnat voivat tuottaa palveluja myös yhteisesti.

Arvioinnin kohteina olivat:

  • nuorisopalvelut ja vapaa-ajanpalvelut
  • koulutuspalvelut
  • mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • sosiaali- ja terveyspalvelut sekä
  • työhön, asumiseen ja liikkumiseen liittyvät palvelut.

Kunnissa riittävimpiä palveluja nuorille ovat lukiokoulutus, kirjastopalvelut, etsivä nuorisotyö, liikunta- ja urheilumahdollisuudet, vapaa sivistystoiminta ja alle 18-vuotiaille kohdennetut terveydenhoitajan palvelut sekä alle 18-vuotiaiden suun terveydenhoito.

Nuorisopalveluissa tyytyväisimpiä ollaan nuorisotiloihin ja niissä järjestettävään toimintaan. Kunnissa tehdään nykyisin aiempaa enemmän nuorisotyötä verkossa ja digitaalisilla alustoilla sekä kouluissa. Lukiokoulutus on riittävämpää ja saavutettavampaa kuin ammatillinen koulutus, koska kunnissa lukioita on enemmän kuin ammattiin johtavia oppilaitoksia. Ammatilliseen koulutukseen on hakeuduttava usein oman kotipaikkakunnan ulkopuolelle, johon myös julkisen liikenteen saatavuus aiheuttaa omat haasteensa. Harrastus- ja toimintamahdollisuudet ovat lähes kaikissa kunnissa hyvät. Myös valtaosa päihde-, terveys- ja sosiaalipalveluista nähdään riittävinä.

Nuoret itse eivät kuitenkaan tunne kaikkia kunnassa saatavilla olevia palveluja. Arviointikyselyyn vastaajat kuntien monialaisissa nuorten ohjaus- ja palveluverkostoissa arvioivat, etteivät nuoret tunne hyvin esimerkiksi mielenterveyspalveluja, asumisen palveluja tai päihdepalveluja. Palveluista tiedottaminen on ollut puutteellista, ja palveluverkosto on osin sekava. Kuntien palveluista on syytä tiedottaa monipuolisesti ja tehokkaasti sekä nuorille että heidän kanssaan toimiville. Mielenterveyspalvelujen löytämisessä apuna voidaan käyttää kirjattuja palvelukarttoja. Oppilaitoksissa voidaan ohjata nuoria matalalla kynnyksellä mielenterveyspalveluihin. Ajanvarauksettomia, matalan kynnyksen palveluja on myös hyvä lisätä. Ajoissa tehtävä ennaltaehkäisevä työ on tärkeää.

Nuoria on hyvä osallistaa kaikkien palvelujen kehittämisessä. Heillä tulee olla mahdollisuus osallistua arviointiin ja heiltä saatu palaute on otettava aidosti huomioon. Nuorten asioiden hoitoon on lisättävä myös työntekijäresursseja. Nuorille suunnatuissa palveluissa yhteistyötä tulee tehdä entistä enemmän myös yli kuntarajojen.

Tämän hetkinen koronaviruspandemia on tuonut esille kuntien ja nuorisopalvelujen valmiustoiminnan merkityksen. Nuorten hyvinvointia voidaan turvata esimerkiksi laatimalla ja päivittämällä valmius- ja kriisisuunnitelmia säännöllisesti.

Arvioinnissa oli mukana 11 palvelukokonaisuutta, joista muodostettiin viisi laajempaa kokonaisuutta. Arvioinnissa käytetty kysely lähetettiin Manner-Suomen 294 kuntaan nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista vastaaville henkilöille. Kyselyyn vastanneiden määrä oli kattava, koska kaikki kunnat yhtä lukuun ottamatta vastasivat kyselyyn.

Nuorisolaki säätää monialaisesta yhteistyöstä, jota varten kunnassa on oltava ohjaus- ja palveluverkosto tai muu vastaava yhteistyöryhmä. Verkostojen tehtävänä on edistää yhteistyötä nuorisotoiminnan toteutumiseksi sekä edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista, yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjaamisessa sekä tiedonvaihdon sujuvuutta. Lisäksi verkostojen tulee koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi.

 

Peruspalvelujen arviointi 2019

Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan peruspalvelujen saatavuuden yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Arviointi tehdään joka toinen vuosi. 

Missä tilassa ovat maamme varhaiskasvatus, kulttuuripalvelut, kirjastot, nuorisotoimi, liikunta, lastensuojelu, eläinlääkintä ja pelastustoimi. Tähän pyrkii vastaamaan peruspalvelujen arviointi 2019.  Arviointiraportit julkaistiin 15.6.2020 aluehallintovirastojen Patio-järjestelmässä. 

 

Peruspalvelujen arviointi 2019: kuntien nuorisopalvelut
Peruspalvelujen arviointi 2019 kokonaisuudessaan (patio.fi)

#peruspalvelut
#AVIarvioi

Lisätietoja:
nuorisotoimen ylitarkastaja Aino Tormulainen, p. 0295 016 807 (17.6.asti)
Itä-Suomen aluehallintovirasto

nuorisotoimen ylitarkastaja Linda Mård, p. 0205 018 827 (18.6.–14.7.)
Lounais-Suomen aluehallintovirasto

nuorisotoimen ylitarkastaja Päivi Pienmäki-Jylhä, p. 0295 018 819 (18.6–10.7.)
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

suunnittelija Kaija Blom, p. 0295 016 265 (20.7. alkaen)
Etelä-Suomen aluehallintovirasto

etunimi.sukunimi@avi.fi