Varhaiskasvatus ja esiopetus

TIEDOTE 15.6.2020

Tietoisuutta viittomakielisten ja coda-lasten kielellisistä oikeuksista on lisättävä tiedotuksen ja koulutuksen avulla

Peruspalvelujen arvioinnissa 2019 selvitettiin, missä laajuudessa viittomakieliset ja kuurojen vanhempien kuulevat lapset (myöh. coda-lapset) osallistuvat varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Suomesta puuttuu yhtenäinen rekisteri viittomakieltä käyttävistä henkilöistä. Lisäksi aiheesta saatavissa oleva tilastotieto on pirstaleista, arvioihin perustuvaa ja epävarmaa.
 

Viittomakieltä äidinkielenään käyttävien ja coda-lasten määrä on pieni

Manner-Suomessa viittomakieltä käyttäviä lapsia on vähän. Varhaiskasvatukseen Manner-Suomessa osallistuu 30 ja esiopetukseen 15 viittomakieltä käyttävää lasta. Coda-lasten kohdalla vastaavat luvut ovat 31 ja 8. Kuitenkin Suomessa työskentelee 221 viittomakielentaitoista henkilöä kasvatus- opetus ja hoitotehtävissä tai avustavissa tehtävissä varhais- ja esiopetuksen parissa. Jyväskylän yliopistolla toimii viittomakielen keskus, joka toteuttaa, kehittää ja koordinoi viittomakieltä koskevaa ylintä tutkimusta ja koulutusta Suomessa.

Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa – tilastointia kehitettävä

Viittomakielentaitoista henkilöstöä on siis huomattavasti enemmän kuin viittomakieltä käyttäviä lapsia. Jotta nämä lapset ja viittomakielentaitoinen henkilöstö kohtaisivat, olisi syytä perustaa henkilöstön kelpoisuusrekisteri. Rekisteristä henkilöstön viittomakielen taidot olisi helppo tarkistaa.  Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tilastointia äidinkielen merkitsemisen osalta tulisi myös kehittää. Tilastointia pitäisi kehittää edelleen myös merkitsemällä henkilön äidinkieli väestörekisteriin. Lisäksi henkilöllä pitäisi olla oikeus ilmoittaa käyttävänsä useampaa kuin yhtä äidinkieltä.

Viittomakielisten ja coda-lasten on voitava käyttää ja saada opetusta ja varhaiskasvatusta omalla kielellään, vaikka velvoitetta tähän ei laissa nyt olekaan. Opetuksen laatu ja yhdenmukaisuus tulee varmistaa lainsäädännössä. Tiedotuksella ja koulutuksella voidaan lisätä tietoisuutta.

 

Peruspalvelujen arviointi 2019

Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan peruspalvelujen saatavuuden yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Arviointi tehdään joka toinen vuosi. 

Missä tilassa ovat maamme varhaiskasvatus, kulttuuripalvelut, kirjastot, nuorisotoimi, liikunta, lastensuojelu, eläinlääkintä ja pelastustoimi. Tähän pyrkii vastaamaan peruspalvelujen arviointi 2019.  Arviointiraportit julkaistiin 15.6.2020 aluehallintovirastojen Patio-järjestelmässä. 

Peruspalvelujen arviointi 2019: viittomakieliset ja coda-lapset varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa
Peruspalvelujen arviointi 2019 kokonaisuudessaan (patio.fi)

#peruspalvelut
#AVIarvioi

 

Lisätietoja:
opetustoimen ylitarkastaja Taru Terho, p. 0295 018 814
etunimi.sukunimi@avi.fi