Kulttuuripalvelut

Valtakunnallinen arviointi

Miten kunta edistää ja luo edellytyksiä kulttuuritoiminnalle?

Kunnissa on hyvin erilaiset lähtökohdat ja painopistealueet kulttuuritoimintaan ja sen edistämiseen. Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta määritellyistä tehtävistä kunnat kokivat edistävänsä parhaiten kulttuurin ja taiteen harrastamista sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa. Vuonna 2019 valtaosassa kuntia oli tarjolla tiloja kansalais- ja harrastustoimintaan, esitystiloja, keikkapaikkoja sekä näyttelytiloja. Kaupunkimaisissa kunnissa oli yleisesti ottaen paremmat lähtökohdat kulttuuritoiminnan edistämiseen ja edellytysten luomiseen kuin taajaan asutuissa tai maaseutumaisissa kunnissa.

Vuonna 2019 voimaan tullut laki kuntien kulttuuritoiminnasta määrittelee tehtäviä, joita kunnan tulee toteuttaa kulttuuritoiminnan järjestämiseksi. Kuntien omat arviot siitä, kuinka hyvin ne lain tehtäviä toteuttavat omassa toiminnassaan, vaihtelevat. Parhaiten kunnat kokivat edistävänsä kulttuurin ja taiteen harrastamista sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa. Kaikista kyselyyn vastanneista kunnista lähes kolme neljästä (74 %) koki toteuttavansa tätä tehtävää hyvin. Myös kulttuuriperinnön ylläpitämisen ja käytön sekä paikallista identiteettiä tukevan ja kehittävän toiminnan edistämisen koettiin suurimmassa osassa (69 %) kuntia toteutuvan hyvin. Kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa näiden tehtävien koettiin toteutuvan paremmin kuin maaseutumaisissa kunnissa. (Taulukko 4.9.1.)

Noin kaksi kolmasosaa kaikista kyselyyn vastanneista kunnista koki, että kulttuurin ja taiteen edistäminen osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa toteutuu kunnassa hyvin. Näiden tehtävien toteutumisen arvioinnissa ei muodostunut suuria eroja eri kuntatyyppien välillä.

Heikoimmin lain määrittelemistä tehtävistä kunnat kokivat luovansa edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle sekä edistävänsä kulttuurista vuorovaikutusta ja kansainvälistä toimintaa. Kaikista kunnista alle viidennes (17 %) koki toteuttavansa näitä tehtäviä hyvin.

Erot olivat selkeitä eri kuntatyyppien välillä. Kaupunkimaiset kunnat kokivat toteuttavansa hyvin laissa mainittuja tehtäväalueita useammin kuin taajaan asutut ja varsinkin maaseutumaiset kunnat. Kaupunkimaisista kunnista 70 prosenttia arvioi tarjoavansa hyvin mahdollisuuksia kulttuurin ja taiteen eri muotojen ja alojen tavoitteelliseen taide- ja kulttuurikasvatukseen. Maaseutumaisista kunnista näin arvioi vain reilu kolmannes (35 %). Kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta koki edistävänsä hyvin selkeä enemmistö kyselyyn vastanneista kaupunkimaisista (74 %) ja taajaan asutuista (67 %) kunnista, mutta alle puolet (46 %) maaseutumaisista kunnista. Kulttuurin ja taiteen monipuolista käyttöä koki edistävänsä hyvin 72 prosenttia kaupunkimaisista kunnista, mutta ainoastaan 37 prosenttia maaseutumaisista kunnista.

Olemassa olevat tilat ja tilojen saatavuus ovat tärkeä lähtökohta kulttuuripalvelujen toteutumiselle. Yli 90 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnissa oli saatavissa käyttöön tai vuokrattavissa kokoontumistiloja kansalais- ja harrastustoimintaan, esitystiloja, keikkapaikkoja sekä näyttelytiloja. Harjoitustiloja ja treenikämppiä oli saatavissa tai vuokrattavissa 80 prosentissa kaupunkimaisista kunnista ja 63 prosentissa taajaan asutuista ja maaseutumaisista kunnista. Vähiten kunnissa oli tarjolla tiloja kulttuurin ja luovien alojen yritystoimintaan sekä taiteilijoiden työtiloiksi. Muita kuntien tarjoamia tiloja olivat esimerkiksi erilaiset ulkotiloissa sijaitsevat estradit sekä opetus-, äänitysstudio- tai varastotilat. Kaupunkimaisissa kunnissa tiloja oli yleisesti muita kuntia enemmän. (Kuvio 4.9.1.)

Kunnan on mahdollista saada resursseja kulttuuritoimintaan ja sen edistämiseen hankerahoituksen kautta. Kaupunkimaisten kuntien kulttuuritoimista (tai vastaavista) lähes puolet (48 %) oli saanut vuonna 2019 hankerahoitusta joltain ulkopuoliselta taholta (esim. ESR, Leader, säätiöt tai rahastot, muu kansainvälinen tai kansallinen rahoitus). Kyselyyn vastanneista taajaan asutuista kunnista hankerahoitusta oli saanut 38 prosenttia ja maaseutumaisista kunnista 18 prosenttia. (Taulukko 4.9.2.) Avoimessa kysymyksessä 59 kuntaa avasi tarkemmin saamansa hankerahoituksen myöntäjiä ja/tai kohteita. Selkeästi eniten avoimeen kysymykseen vastanneet kunnat olivat saaneet hankerahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Rahoituslähteinä mainittiin myös muun muassa Museovirasto, säätiöt ja rahastot (esim. Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden), aluehallintovirastot ja ELY-keskukset, Taiteen edistämiskeskus sekä Leader ja ESR-rahoitus.

Kuvio 4.9.1. Kulttuuritoimintaan käytettävissä olevia tai vuokrattavia tiloja kuntatyypeittäin (%).

Taulukko 4.9.1. Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta määriteltyjen tehtävien toteutuminen kunnissa. Kunnat, jotka kokevat tehtävien toteutuvan erittäin hyvin tai hyvin (%) (n=216).

Taulukko 4.9.2. Kuntien kulttuuritoimen (tai vastaavan) vuonna 2019 saama hankerahoitus joltain ulkopuoliselta taholta (esim. ESR, Leader, säätiöt tai rahastot, ym.) kuntatyypeittäin (%).