Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus

Valtakunnallinen arviointi

Onko esteettömyys huomioitu kunnallisilla perusliikuntapaikoilla?

Viidesosassa kunnista oli tehty esteettömyyssuunnitelmia, yksittäisistä liikuntapaikoista niitä oli tehty eniten uimahalleille.

Pelkkä liikuntapaikan olemassaolo ja käyttövuoro eivät vielä takaa liikuntapaikan saavutettavuutta. Liikuntapaikan tulee olla esteetön siten, että erilaisilla käyttäjäryhmillä on mahdollisuus sen käyttämiseen.

Kyselyyn vastanneet kunnat arvioivat esteettömyyden toteutuvan parhaiten uimahalleissa, pallokentillä ja yleisurheilukentillä, samoin kuin vuoden 2013 arvioinnissakin. Uimahalli on laajoja väestöryhmiä palveleva liikuntapaikka ja soveltavan liikunnan eri käyttäjäryhmille tärkeä liikuntapaikka, minkä takia niiden esteettömyyteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Kunnista 91 prosenttia ilmoitti, että ainakin osa kunnan uimahalleista on esteettömiä. (Kuvio 6.8.1. Uimahallien esteettömyys).

Eniten puutteita esteettömyydessä oli kuntosaleissa, jäähalleissa ja liikuntasaleissa. Jos kaikki kunnan liikuntapaikat eivät ole esteettömiä, käyttövuoroja jaettaessa tulee ottaa huomioon tilojen sopivuus eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Esteettömät liikuntapaikat tukevat yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikunnalliseen aktiivisuuteen.

Esteettömyyssuunnitelmien määrä ei ollut juuri lisääntynyt verrattaessa lukuja vuoden 2013 arvioinnin tuloksiin. Vuonna 2013 19 prosenttia vastanneista kunnista ilmoitti, että kunnan liikuntapaikoille on tehty esteettömyyssuunnitelma. Vuonna 2019 liikuntapaikkojen esteettömyyssuunnitelmia oli tehty 21 prosentissa vastanneista kunnista. Vaihtelut alueiden välillä olivat suuria. Eniten esteettömyyssuunnitelmia oli tehty Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen kunnissa (32 % kunnista). (Kuvio 6.8.2. Liikuntapaikkojen esteettömyyssuunnitelmat.) Esteettömyyden turvaaminen liikuntapaikoilla vaatii suunnitelmallista työtä. Hyvällä suunnittelulla esteettömyys voidaan ottaa huomioon liikuntapaikkojen uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden kaikissa vaiheissa ja kaikki käyttäjäryhmät huomioiden.

Kuntaryhmityksen mukaan tarkasteltuna esteettömyyssuunnitelmia oli tehty eniten taajaan asutuissa (30 %) ja kaupunkimaisissa kunnissa (29 %), joissa myös liikuntapaikkatarjonta on suurinta.

Eniten esteettömyyssuunnitelmia oli liikuntapaikoittain tarkasteltuna tehty uimahalleille (36 % kunnista) ja liikuntahalleille (27 % kunnista).

Liikuntapaikkojen saavutettavuutta ja esteettömyyttä voidaan kehittää myös vahvistamalla kuntalaisten osallisuutta. Esteettömyyden parantaminen osallistamalla käyttäjiä liikuntapaikkojen suunnitteluprosessiin parantaa myös eri käyttäjäryhmien mahdollisuuksia laajentaa ja kehittää toimintaansa yhdenvertaisemmaksi.

Kuntien liikuntatoimen viranhaltijoilta kysyttiin, onko käyttäjillä mahdollisuus osallistua suunnitteluun silloin, kun kunta suunnittelee uutta liikuntapaikkaa tai olemassa olevan liikuntapaikan peruskorjausta. Kuntalaisilla ja eri käyttäjäryhmiä edustavilla tahoilla oli lähes kaikissa kunnissa mahdollisuus osallistua suunnitteluun jollakin tavalla.

Lähes puolessa vastanneista kunnista järjestettiin kuulemistilaisuuksia kuntalaisille liikuntapaikkojen suunnitteluun liittyen. Vammaisneuvostolla tai vammaisjärjestöillä sekä vanhusneuvostolla oli mahdollisuus antaa lausunto uusien tai peruskorjattavien tilojen esteettömyydestä 43 prosentissa kunnista. Lähes puolet kunnista ilmoitti myös, että paikallisilla liikuntajärjestöillä on mahdollisuus vaikuttaa liikuntapaikkojen suunnitteluprosesseihin ja 26 prosentissa kunnista järjestettiin kuulemistilaisuuksia seuroille. Myös nuorisovaltuustolla tai vastaavalla toimijalla oli 36 prosentissa kunnista mahdollisuus vaikuttaa liikuntapaikkojen suunnitteluprosesseihin ja neljäsosassa kunnista mahdollisuus antaa lausunto uusien tai peruskorjattavien tilojen esteettömyydestä. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan järjestöillä oli 28 prosentissa kunnista mahdollisuus antaa lausunto uusien tai peruskorjattavien tilojen esteettömyydestä. Osallistumisen tavat vaihtelevat kunnan koon ja liikuntapaikkojen mukaan. Eri käyttäjäryhmien osallistumismahdollisuuksia uusien liikuntapaikkojen suunnitteluun tai olemassa olevien liikuntapaikkojen peruskorjauksen suunnitteluun on kuvattu kuviossa 6.8.3. (Käyttäjien osallistumismahdollisuuksia kuntien liikuntapaikkasuunnittelussa).

Kuvio 6.8.1. Uimahallien esteettömyys

Kuvio 6.8.2. Liikuntapaikkojen esteettömyyssuunnitelmat

Kuvio 6.8.3. Käyttäjien osallistumismahdollisuuksia kuntien liikuntapaikkasuunnittelussa