Kirjastotilat

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Tätä kirjoitettaessa toukokuussa 2020 virtuaalisen ja fyysisen kirjastotilan merkitys kansalaisille on konkretisoitunut, kun koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vuoksi fyysiset kirjastotilat ja palvelut on suljettu ainakin kahdeksi kuukaudeksi. Fyysisen kirjastotilan turvallisuutta on jouduttu miettimään aivan uudella tavalla.

On todennäköistä, että koronaviruksen kaltainen kriisitilanne ei jää viimeiseksi. Kirjastojen on oltava entistä enemmän mukana kuntien valmiussuunnittelussa. On mietittävä jo etukäteen, mikä on kirjaston, tilan ja henkilökunnan tehtävä poikkeusoloissa. Mikä on kirjaston rooli henkisen kriisinsietokyvyn ylläpitäjänä ja vahvistajana? 

Arvioinnin kysymyksenasettelussa on huomioitu vahvasti lähitulevaisuuden näkymät. Kolmannessa arviointikysymyksessä pyritään selvittämään, miten kunnat kehittävät kirjastotiloja ja niiden palveluja tulevaisuuden tarpeisiin kirjastolain mukaisesti. Saatujen vastausten perusteella voidaan yleistää, että kirjastot pyrkivät parhaansa mukaan ottamaan huomioon kirjastolain vaatimukset tiloja ja palveluja kehittäessään. Tiloihin vaikuttavat uudet aineisto- ja palvelumuodot. Omatoimiset kirjastopalvelut ovat vielä uusi ilmiö, jossa on paljon mahdollisuuksia.

Tulevaisuudessa kirjastokenttää uhkaa kahtiajakautuminen.

Suomessa on kuntia, joissa kunnan päättäjillä on selkeä strateginen näkemys kirjaston tehtävistä ja roolista kunnan asukkaiden hyvinvoinnissa. Näissä kunnissa kirjastoja johtavat virkamiehet, joilla on aikaa ja kykyä kehittää kirjaston toimintaa.

Suomessa on myös kuntia, joissa päättäjillä ei ole selvää kuvaa kirjaston merkityksestä kuntalaisen perustuslaillisten sivistyksellisten oikeuksien toteutumisessa. Kirjastoa johtaa virkamies, joka kirjaston lisäksi hoitaa myös muut kunnan sivistys- ja kulttuuritoimen hallintotehtävät mutta jolla ei ole aikaa kehittää kirjastoa, vaikka olisi muuten pätevä.

Myös asiakkaiden tarpeet ovat kahtalaiset. Toisaalta kaivataan hiljaista työskentely- ja oleskelutilaa, mutta kirjasto on yhä useammalle myös kohtauspaikka ja ryhmässä opiskelu on arkipäivää. 

Kirjastotiloissa tasapainoillaan riittävän aineiston ja toiminnan välissä. Sähköisen aineiston määrä ja käyttö kasvaa koko ajan, mutta kuitenkin e-kirjojen osuus kaikista kirjalainoista on nyt vasta hiukan alle kaksi prosenttia. On todennäköistä, että tulemme näkemän kirjastotiloissa kirjahyllyjä vielä jonkin aikaa.

Kun kirjastotiloja ja -kalustusta voidaan muunnella tarpeen ja tilanteen mukaan, niiden käyttöä voidaan tehostaa ja lisäksi ottaa käyttöön monipuolisesti uusia palveluja.