Kirjastotilat

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Miten kunnat toteuttavat nyt kirjastotiloissaan uuden kirjastolain tavoitteita ja kirjastolle annettuja tehtäviä?

Keskimäärin arvioinnin palvelutavoitteet toteutuvat ja kehityksen suunta on hyvä. Kirjastotilat toimivat ja riittävät hyvin perinteisissä kirjastopalveluissa, mutta kirjastolain uusia tehtäviä ei pystytä toteuttamaan kaikissa kunnissa ja kirjastoissa. Yli puolessa kunnista asukkaita kuullaan kirjastotiloja koskevissa päätöksissä.

Asiakkaiden ja kirjastohenkilöstön oma arvio kirjastotiloista

Esteettömyyskartoituksia oli tehty arviointikyselyyn vastanneissa Etelä-Suomen kirjastoissa vähemmän kuin maan kirjastoissa keskimäärin vuoden 2009 jälkeen. Etelä-Karjalassa 44 prosenttia, Päijät-Hämeessä 33 prosenttia, Kymenlaaksossa 14 prosenttia, Kanta-Hämeessä 40 prosenttia ja Uudellamaalla 28 prosenttia vastanneista kertoi, että esteettömyyttä on kartoitettu ja kartoituksen perusteella tehty toimenpiteitä.

46 prosenttia arviointikyselyyn vastanneista ilmoitti, että tiloissa oli tehty kuntoarvio. Tulos on sama kuin valtakunnallisesti. Väistötiloissa ilmoitti toimintaa olevan lähes viidennes vastanneista kunnista. Yhtä lukuun ottamatta väistötilat olivat väliaikaisia tiloja.

Kirjastojen käyttäjiltä kysyttiin kirjastotiloista kansallisessa käyttäjäkyselyssä vuonna 2018. Samat kysymykset esitettiin peruspalveluarviointikyselyssä vuonna 2019 kirjastojen johtajille. Vastausten vertailusta käy ilmi, että kirjastojen johtajat suhtautuvat ammatillisesti kunnianhimoisemmin ja kriittisemmin tiloihin kuin asiakkaat. Nämä vastaukset koskevat kirjastonjohtajien osalta vain pääkirjastoja. (Kuvio 5.7.1.1.)

Tilojen riittävyydestä oltiin asiakkaiden kanssa lähes samaa mieltä, mutta hiljaisen tilan riittävyydestä, harrastustilojen riittävyydestä, nuorten tiloista ja omatoimikäytön helppoudesta mielipiteet poikkesivat paljon.

Lähikirjastot saivat kirjastohenkilöstöltä huonommat arviot. Lähikirjastojen käyttöä itsenäisesti pidettiin helppona (66 %) ja lähikirjastoja tiloina viihtyisinä (86 %). Niiden sijainteja pidettiin hyvinä (76 %). Lähikirjastojen tiloja piti erittäin hyvin tai hyvin toimivina 51 prosenttia ja niiden tiloja erittäin tai hyvin monipuolisina vain 27 prosenttia. Lähikirjastojen esteettömyyteen oli tyytyväisiä 45 prosenttia vastanneista kirjastoista. Lähikirjastojen tiloja kirjastohenkilökunta ei pitänyt kovin sopivina tapahtumille, mutta opastusten ja neuvonnan antamiseen tilat olivat paremmin sopivia.

 

Kuntalaisten kuuleminen

Kirjastojen arviointikyselyssä 58 prosenttia kertoi, että kuntalaisia on kuultu kirjastotiloja koskevissa päätöksissä. Kuulemisia on järjestetty esimerkiksi omatoimikirjastojen ja kirjastotilojen suunnittelussa, ja menetelminä mainittiin useimmiten asiakaskyselyt ja -tilaisuudet. Asukkaita ei ollut kuultu 14 prosentissa kunnista ja 28 prosentissa ei tiedetty, onko asiakkaita kuultu. Syyt olivat samat kuin valtakunnan tasolla.

 

Tilaisuudet kirjastotilassa

Etelä-Suomen kirjastojen antamat käyttäjäkoulutukset ovat lisääntyneet merkittävästi vuodesta 2012 lähtien, jolloin koulutuksia alettiin tilastoida. Lyhytkestoiselle koulutukselle näyttää olleen alueella paljon kysyntää, koska osallistujien määrät olivat vähintään kaksinkertaistuneet seitsemässä vuodessa kaikilla muilla alueilla paitsi Kymenlaaksossa. (Taulukko 5.7.1.1.).

Myös kirjaston järjestämien muiden tapahtumien määrä on kasvanut huimaa vauhtia, ja osallistujamäärien perusteella nämäkin ovat löytäneet hyvin kohderyhmänsä. Kirjaston itse järjestämät tapahtumat eivät voi resurssien takia loputtomasti jatkaa kasvuaan. Sen sijaan kirjastotilojen antaminen kuntalaisten käyttöön on tuleva trendi, mikäli tilat mahdollistavat tämän. (Taulukko 5.7.1.2.).

Tilojen käyttö muiden kuin kirjaston järjestämien tapahtumien käyttöön vaatii uudenlaista asennetta sekä verkostoitumista, sääntöjen tekemistä ja luottamusta. Tähän kaivataan vielä toimintamalleja ja markkinointia. (Taulukko 5.7.1.3.).

Kirjastotilojen maksullisuus/maksuttomuus

Etelä-Suomen alueen kirjastoista 39 prosenttia ei perinyt maksua kirjastotilojen käytöstä missään tilanteessa. Kaupallisilta tai pääsymaksun edellyttäviltä toimijoilta 47 prosenttia vastanneista kirjastoista peri maksun tilojen käytöstä. Noin neljännes kirjastoista peri maksun kunnan asukkailta, yhdistyksiltä ja järjestöiltä kirjaston tilojen käytöstä kokouksiin yms. Kunnan muilta toimijoilta maksun peri 16 prosenttia ja muilta kuin kunnan toimijoilta 18 prosenttia. Kirjastotiloja ei ollut tarjottavana asukkaiden tai muiden toimijoiden käyttöön 14 prosentissa vastanneista kirjastoista.

Tiloja tarjoavista kirjastoista kaikissa tiloja olivat varanneet asukkaat, järjestöt ja yhdistykset. Kunnan muut toimialat olivat käyttäneet tiloja 88 prosentissa kirjastoja. Muut viranomaiset ja kaupalliset toimijat olivat käyttäneet tiloja reilussa kolmanneksessa vastanneista kirjastoista.

Kirjastot tiedottivat varattavista tiloista kirjaston nettivisuilla (68 %) ja kunnan verkkosivuilla (42 %). Kirjaston tiloissa tiedotti 39 prosenttia kirjastoista, kun taas 23 prosenttia kirjastoista ei tiedottanut varattavista tiloista ollenkaan.

 

Kirjastotilan vahvuudet, mahdollisuudet, uhat ja heikkoudet 

Etelä-Suomen alueen kirjastojen SWOT-nelikenttä oli kaikkiaan hyvin hajanainen, mutta vahvuuksina eniten kommentteja saivat muunneltavat ja tarkoituksenmukaiset tilat. Vastaavasti heikkouksissa eniten vastattiin, etteivät tilat ole muunneltavissa. Lisäksi koettiin, ettei kirjastoissa ollut tarpeeksi asiakkaiden työskentely- tai kokoontumistiloja. Tämän perusteella voi olla tyytyväinen siihen, että uusimman kirjastolain henki on sisäistetty: aineistojen ja ohjauksen lisäksi itse tilaa pidettiin kirjaston tarjoamana palveluna.

Mahdollisuuksina kirjastoissa pidettiin omatoimiratkaisuja, tulevia remontteja ja tilojen soveltuvuutta muunneltaviksi, kun vain tähän saisi rahoituksen kunnalta. Uhista voimakkain olikin pelko siitä, ettei kunta rahoita kirjastojen peruskorjauksia, ja näin uudet toiminnallisuudet jäisivät haaveiksi.

Taulukko 5.7.1.2 Kirjastojen järjestämät tapahtumat ja osallistujamäärät Etelä-Suomessa 2012 ja 2019.

Taulukko 5.7.1.3 Kunnan muiden toimijoiden ja ulkopuolisten järjestämistä tapahtumista kirjastoissa Etelä-Suomessa 2017 ja 2019 ja muutos-%.

Kuvio 5.7.1.1. Kirjastonkäyttäjien arviot 2018 ja kirjastohenkilöstön arviot 2019 kirjastojen käytettävyydestä.

Taulukko 5.7.1.1 Kirjastojen käyttäjäkoulutukset ja osallistujamäärät Etelä-Suomen alueella 2012 ja 2019.