Kirjastotilat

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Miten kunnat kehittävät kirjastotilojaan ja niiden palveluja tulevaisuuden tarpeisiin kirjastolain mukaisesti?

Kirjastolain uudet tehtävät ja uudet ajatukset palvelujen muutostarpeista ovat tilojen kehittämisarvioinnin pohjana kirjastoissa. Toteutukset riippuvat kuntien taloudellisista tilanteista.

Kirjastotilat muutoksessa

Arviointikyselyssä kirjastoilta kysyttiin, millaisia muutoksia kunnat suunnittelevat kirjastotiloihin seuraavan viiden vuoden aikana. Kolmannes kirjastoista ilmoitti, että kunnan investointisuunnitelmassa on tilojen peruskorjaus seuraavan viiden vuoden aikana. Neljännes ilmoitti uudisrakennuksen sisältyvän kunnan investointisuunnitelmaan. Vajaa viidennes ilmoitti kirjaston muuttavan toisiin tiloihin, ja sama määrä ilmoitti kunnan hankkivan kirjastoauton. Neljännes ilmoitti muista muutoksista, joista yleisin oli omatoimikirjasto. Vajaa kolmannes ilmoitti, ettei muutoksia ollut suunnitteilla.

Palvelujen tärkeydestä

Arviointikyselyssä kirjastoja pyydettiin asettamaan tärkeysjärjestykseen kirjaston palveluja ohjaavia periaatteita, jotka on johdettu kirjastolaista. Periaatteet olivat: erityisryhmien huomioiminen, jatkuva oppiminen, kulttuurinen moninaisuus, lukemiskulttuurin vahvistaminen, sivistyksen edistäminen, tiedon vapaa saatavuus, yhdenvertaisuus sekä yhteiskunnallinen ja kulttuurinen vuoropuhelu.

Lukemiskulttuurin vahvistaminen ja tiedon vapaa saatavuus näyttäytyivät Etelä-Suomen vastauksissa muita tärkeämpinä. Jatkuva oppiminen, sivistyksen edistäminen ja yhdenvertaisuus saivat seuraavaksi tärkeimmät maininnat. Seuraavina tulivat yhteisöllisyys, erityisryhmien huomioiminen, moniarvoisuus, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen vuoropuhelu sekä kulttuurinen moninaisuus. Kirjaston perinteiset periaatteet olivat siis vielä vahvimmat.

Kirjastoja pyydettiin myös asettamaan asiakkaan kannalta tärkeysjärjestykseen seuraavat kirjaston palvelut: asiakkaiden opastus, harrastustilat, kokoelma, laitteet, tapahtumat, tietopalvelu, työskentelytila. Tärkeimmäksi arvioinnissa nousi kokoelma ja toiseksi asiakkaiden opastus. Seuraavina tulivat tietopalvelu ja laitteet. Kolmen viimeisen järjestys oli työskentelytila, tapahtumat ja harrastustila. Tässäkin perinteet olivat vahvasti kärjessä.

Kirjastotilojen tarve digiaikakaudella

Arviointikyselyssä kysyttiin, miten e-aineistot ja verkkopalvelut vaikuttavat kirjastotiloihin. Yli puolet arvioi, että e-aineistojen myötä tilojen on oltava muunneltavia. Reilu kolmannes arvioi, että tarvitaan enemmän ryhmätyö- ja työskentelytiloja, ja lähes samansuuruinen joukko piti tarpeellisina uusia kalusteita ja sisustusta. Vajaa kolmannes ei pitänyt tilamuutoksia tarpeellisina, ja 4 prosenttia arvioi, että tilaa tarvitaan enemmän.