Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Miten kunnan liikuntapaikat ovat sijoittuneet suhteessa väestön sijaintiin?

Lähiliikuntapaikkojen verkosto on laajentunut ja niiden saavutettavuus on parantunut.   

Uimahallien, jäähallien ja lähiliikuntapaikkojen sijoittumista suhteessa väestön sijaintiin tarkasteltiin saavutettavuusanalyyseilla, joissa selvitettiin saavutettavuutta matka-aikana autolla sekä etäisyytenä kevyen liikenteen väyliä pitkin. Matka-aikaan perustuen tarkasteltiin uimahalleja sekä jäähalleja ja etäisyyteen perustuen uimahalleja, jäähalleja ja lähiliikuntapaikkoja. Jyväskylän yliopiston ylläpitämästä LIPAS-liikuntapaikkatietokannasta tarkasteluun otettiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueelta 126 uimahallia ja kylpylää, 75 jäähallia sekä 430 lähiliikuntapaikkaa. Vuoden 2013 arvioinnissa mukana olleiden liikuntapaikkojen määrät olivat 105 uimahallia, 71 jäähallia ja 123 lähiliikuntapaikkaa. Erityisesti lähiliikuntapaikkojen määrä on lisääntynyt viime vuosina.

Uimahallien ja kylpylöiden palveluverkko on varsin tiheä Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella (Kartta 6.6.1.1.). Uimapalveluiden saavutettavuus on Etelä-Suomessa kansallista keskitasoa parempi. Etelä-Suomessa 97 % väestöstä asuu enintään 20 minuutin autoajomatkan päässä lähimmästä uimahallista tai kylpylästä. Enintään 15 minuutin ajomatkan päässä asuu 93 % ja 10 minuutin päässä 85 % väestöstä. Etelä-Suomen yli kymmenen tuhannen asukkaan kunnista ainoastaan Mäntsälässä ei ole uimahallia.

Kevyelle liikenteelle soveltuvaa väylästöä pitkin mitattuna 78 prosenttia Etelä-Suomen väestöstä asuu 5,5 km sisällä uimahallista tai kylpylästä, mikä valittiin tarkastelussa maksimietäisyydeksi tavanomaiseen pyörämatkaan kevyen liikenteen väylää pitkin. Eri ikäryhmien väliset erot uimahallipalvelujen saavutettavuudessa ovat pieniä.  

Jäähallien saavutettavuus on Etelä-Suomessa kansallista keskitasoa parempi. Etelä-Suomessa  97 % väestöstä asuu enintään 20 minuutin autoajomatkan päässä lähimmästä jäähallista. Enintään 15 minuutin ajomatkan päässä asuu 93 % ja 10 minuutin 84 % väestöstä. (Kartta 6.6.1.2.)

Lähiliikuntapaikalla tarkoitetaan päivittäiseen liikuntaan tarkoitettua, vapaassa ja maksuttomassa käytössä olevaa liikuntapaikkaa, joka sijaitsee asuinalueella käyttäjiensä helposti ja turvallisesti saavutettavassa paikassa. Keskeisinä tavoitteina korostuvat myös lähiliikuntapaikan liikunnallinen monikäyttöisyys, ympärivuotisuus sekä viihtyisyys. Lähiliikuntapaikkojen koko, toiminnallinen laajuus ja monipuolisuus vaihtelevat hyvin yksinkertaisesta erittäin laajaan. Lähiliikuntapaikkojen peruslähtökohta on se, että ne ovat osa päivittäistä elinympäristöä eikä niille tarvitse siirtyä erikseen pitkää matkaa. Lähiliikuntapaikan osalta vuoden 2013 arvioinnissa määritettiin hyvän saavutettavuuden rajaksi kaksi kilometriä kevyen liikenteen väylää pitkin.  

Etelä-Suomen lähiliikuntapaikkaverkosto on ryppäinen ja suurissa kaupungeissa hyvin kattava. Kevyelle liikenteelle sopivaa väylästöä pitkin mitattuna 82 prosenttia Etelä-Suomen väestöstä asuu 2 kilometrin sisällä lähimmästä lähiliikuntapaikasta. (Kuvio 6.6.1.1.) Viiden kilometrin sisällä lähiliikuntapaikasta asuu 89 prosenttia väestöstä. Erot saavutettavuudessa ikäryhmien välillä ovat pieniä. Verrattuna vuoden 2013 arviointiin tarkasteltavien lähiliikuntapaikkojen määrä on kasvanut noin puolella, osittain aineiston kattavuuden paranemisen ja osittain lähiliikuntapaikkaverkoston laajenemisen myötä. Muutos kahden kilometrin etäisyydellä lähiliikuntapaikasta asuvan väestön osuudessa on merkittävä, sillä vuonna 2013 osuus oli 65 prosenttia. Eri alueiden välillä on edelleen eroja lähiliikuntapaikkojen saavutettavuudessa.  

Lähiliikuntapaikkojen määrän lisääntyminen parantaa saavutettavuutta ja lyhentää etäisyyksiä lähiliikuntapaikoille. Matkaetäisyyden muutokseen voivat kuitenkin lähiliikuntapaikkojen määrän kasvun lisäksi vaikuttaa muun muassa väestön keskittyminen taajamiin, harvaan asuttujen alueiden liikuntapaikkojen lakkauttaminen sekä koulujen lakkauttamisen yhteydessä tapahtuvat lähiliikuntapaikkojen siirtymiset pois kuntalaisten käytöstä. . Matkaetäisyyden muutosta lähiliikuntapaikoille on kuvattu kartassa 6.6.1.3.

Keskeiset liikuntapaikat sijoittuivat kuntien liikuntatoimen viranhaltijoiden arvion mukaan yhdyskuntarakenteeseen hyvin saavutettavuuden näkökulmasta (Kuvio 6.6.1.2.) Parhaiten saavutettavuuden näkökulmasta olivat sijoittuneet liikuntasalit ja pallokentät, kuten vuoden 2013 arvioinnissakin. Käyttäjien enemmistön näkökulmasta huonosti tai melko huonosti saavutettavia liikuntapaikkoja arvioitiin olevan vähän. Eniten näitä oli kuntien liikuntaviranhaltijoiden arvion mukaan jäähalleissa ja uimahalleissa.

Keskeisiä ongelmia saavutettavuudessa avointen vastausten perusteella ovat julkisten liikenneyhteyksien puute, pitkät välimatkat kunnan sisällä (kunnassa useita taajamia, mutta liikuntapaikka vain yhdessä taajamassa, liikuntapaikka keskustassa, sivukyliltä pitkä matka), pysäköintipaikkojen puute ja kevyen liikenteen väylien puute. 

Koska uimahallit ovat laajoja käyttäjäryhmiä palvelevia ja terveyttä edistävän liikunnan näkökulmasta merkittäviä liikuntapaikkoja, kuntien liikuntatoimen viranhaltijoilta kysyttiin, onko uimahalliin mahdollista saapua kevyen liikenteen väylää pitkin tai julkisella liikenteellä ja järjestetäänkö uimahallille kuljetuksia.  

Suurimpaan osaan uimahalleista oli mahdollista saapua kevyen liikenteen väylää pitkin, mutta etäisyydet uimahalleihin vaihtelevat suuresti. Julkisella liikenteellä oli mahdollista saapua uimahallille 62 prosentissa niistä kunnissa, joissa oli uimahalli. 

Uimahallien saavutettavuuteen on mahdollista vaikuttaa myös kuntalaisille järjestettävillä uimahallikuljetuksilla. Kuljetuksia voidaan järjestää joko oman kunnan tai muiden kuntien uimahalleihin. Arviointikyselyyn vastanneista Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnista 29 prosenttia ilmoitti järjestävänsä joko oman kunnan tai naapurikunnan uimahallille säännöllisiä kuljetuksia.

Kartta 6.6.1.1. Uimahallien saavutettavuus autolla Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella.

Kartta 6.6.1.2. Jäähallien saavutettavuus autolla Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella.

Kartta 6.6.1.3. Lähiliikuntapaikkojen saavutettavuuden muutos vuosien 2013 ja 2019 välillä Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 6.6.1.1. Lähiliikuntapaikkojen saavutettavuus kevyen liikenteen väylää pitkin vuosina 2013 ja 2019 Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 6.6.1.2. Keskeisten liikuntapaikkojen sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen saavutettavuuden näkökulmasta Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella vuonna 2019.