Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Mikä on kunnallisten perusliikuntapaikkojen määrä suhteessa väestön määrään?

Käyttövuorojen kysyntä oli merkittävästi tarjontaa suurempaa sellaisten liikuntasalien ja liikuntahallien kohdalla, jotka tarjoavat toimintamahdollisuuksia laajalle joukolle liikuntamuotoja.  

Yleisurheilukenttien, pallokenttien ja kuntoratojen määrä kunnissa vastasi liikuntaviranhaltijoiden arvion mukaan parhaiten kysyntää. Tilanne oli sama vuoden 2013 arvioinnissa. Heikoiten kysyntään vastasi liikuntasalien ja liikuntahallien määrä suhteessa kuntien väestön määrään. Erityisesti tämä näkyi kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa. Liikuntasalit ja liikuntahallit palvelevat laajasti eri liikuntalajeja, ja niiden kysyntä on usein suurempaa kuin yksittäisiä liikuntamuotoja palvelevien liikuntapaikkojen. (Kuvio 6.7.1.1.)

Verrattuna vuoden 2013 arvioinnin tuloksiin suurin muutos on tapahtunut erityisesti lähiliikuntapaikkojen osalta: vuonna 2013 35 prosenttia kuntien liikuntaviranhaltijoista arvioi, ettei lähiliikuntapaikkoja ole riittävästi suhteessa väestön määrään, kun vuonna 2019 vastaava luku on 18 prosenttia. Lähiliikuntapaikkojen määrä on kasvanut LIPAS-järjestelmän mukaan vuoden 2013 695 lähiliikuntapaikasta vuoden 2019 1 056 lähiliikuntapaikkaan. Suureen kasvuun on vaikuttanut lähiliikuntapaikkojen määrän kasvun lisäksi LIPAS-järjestelmän tietojen kattavuuden paraneminen. Myös kuntosalien määrä suhteessa väestön määrään on parantunut kunnissa verrattuna vuoteen 2013.  

Hieman alle puolet vastanneista kunnista ilmoitti, ettei kunnassa ole uimahallia. Samoin hieman alle puolesta kunnista puuttui jäähalli. Liikuntahalli puuttui viidesosasta kunnista. Muutoin tarkastellut liikuntapaikat löytyivät lähes joka kunnasta.  

Muita kysyttyjä liikuntapaikkoja, jotka nousivat esiin yksittäisinä mainintoina liikuntaviranhaltijoiden vastauksissa, olivat mm. frisbeegolf-radat, skeittipaikat, kuntoportaat ja yksittäisten lajien erikoissuorituspaikat.  

Liikuntapaikkojen määrän lisäksi tarjontaan vaikuttaa myös liikuntapaikkojen tarjolla olevien käyttövuorojen määrä. Käyttövuorojen kysyntä oli merkittävästi tarjontaa suurempaa liikuntasalien ja liikuntahallien kohdalla, jotka tarjoavat toimintamahdollisuuksia laajalle joukolle liikuntamuotoja. Kuntien välillä oli suuria eroja käyttövuorojen kysynnässä. Lajikirjon laajenemista ja liikuntaolosuhteiden kehittymistä kuvastaa se, että vastauksissa oli myös runsaasti mainintoja yksittäisten liikuntamuotojen erityistarpeista. Kuviossa 6.7.1.2. on kuvattu sanapilven muodossa niitä liikuntapaikkoja, joissa käyttövuorojen kysyntä oli merkittävästi tarjontaa suurempi. Mitä suuremmilla kirjaimilla liikuntapaikka on kirjoitettu, sitä useammin se oli vastauksissa mainittu.

Olemassa olevien liikuntapaikkojen käyttöä voivat rajoittaa niiden laadun ja käytettävyyden ongelmat. Liikuntapaikkojen käyttöä rajoittavia ongelmia raportoi puolet kyselyyn vastanneista kunnista. Eniten ongelmia ilmoittivat kaupunkimaiset kunnat, joissa myös liikuntapaikkojen kirjo ja määrä on suurin. Yhtenä keskeisenä ongelma-alueena liikuntapaikkojen käytettävyydessä koettiin vastausten mukaan liikuntapaikkojen huono kunto sekä se, että vanha rakennuskanta ei enää vastaa olosuhteiltaan nykyisiä vaatimuksia. Myös liikuntapaikkojen sisäilmaongelmat ja esteettömyyteen liittyvät ongelmat nousivat esiin käyttöä rajoittavina tekijöinä.

Liikuntasuunnittelun avulla kunnissa voidaan toteuttaa liikuntapaikkarakentamista pitkäjänteisesti kuntalaisten tarpeet huomioiden. Kyselyyn vastanneista Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnista 42 prosentissa oli voimassa oleva liikuntapaikkasuunnitelma. Liikuntasuunnittelun tarve korostuu suuremmissa kunnissa, joissa liikuntapaikkojen määrä ja tarve eri liikuntamuotojen suorituspaikoille sekä käyttäjämäärät ovat suurempia.

Liikuntapaikkojen sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen ratkaistaan kaavoitusprosessin yhteydessä. Liikuntapaikkojen saavutettavuuden näkökulmasta on tärkeää, että liikuntatoimi on osallisena maankäytön suunnittelussa ja kaavoitusprosessissa. Kunnan liikuntatoimi osallistui maankäytön suunnitteluun ja kaavoitusprosessiin 58 prosentissa Etelä-Suomen vastanneista kunnista. Vuonna 2013 osuus oli 56 prosenttia.

Kuvio 6.7.1.1. Liikuntapaikkojen määrä kunnissa suhteessa kysyntään Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella vuonna 2019.

Kuvio 6.7.1.2. Liikuntapaikat, joiden käyttövuorojen kysyntä kunnissa on merkittävästi tarjontaa suurempaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella vuonna 2019.