Nuorille suunnatut palvelut kunnassa

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Ovatko kunnassa nuorille suunnatut palvelut riittäviä?

Peruspalvelujen arvioinnin mukaan Etelä-Suomen alueen nuorille suunnatut palvelut kunnissa olivat vuonna 2019 pääsääntöisesti melko riittävällä tasolla.

Arvioidut palvelut

Aluehallintovirastojen vuotta 2019 koskeva kysely oli osoitettu kuntien monialaisille ohjaus- ja palveluverkostoille (Nuorisolaki 1285/2016 9 §). Ohjaus- ja palveluverkostoja pyydettiin arvioimaan kunnassa olevien nuorille suunnattujen palvelujen riittävyyttä nuorten näkökulmasta. Etelä-Suomen alueelta kyselyyn saatiin vastaus kaikista 62 kunnasta.

Vuonna 2018 tehdyn selvityksen (Autio & Bamming 2018) mukaan 57 kunnassa Etelä-Suomessa toimii monialainen ohjaus- ja palveluverkosto. Etelä-Suomen kuntien vastauksista 27 oli verkostojen vastauksia. Loput 35 vastausta olivat joko yksittäisten henkilöiden tai muutaman henkilön vastauksia. Osa vastasikin vain nuorisotoimea ja vapaa-aikapalveluja koskeviin kysymyksiin. Vastaukset olivat joiltakin osin melko puutteellisia, jolloin tuloksia voidaan pitää tässä arvioinnissa lähinnä suuntaa antavina.

Vastausten keskiarvoja katsoessa kannattaa huomata, että kuntakohtaiset arviot voivat vaihdella riittävän (4) ja riittämättömän (1) välillä. Tässä arviossa hyväksi palvelutasoksi määriteltiin keskiarvo 2,5 tai sitä suurempi arvo.

Vastaajille tuotti haasteita arvioinnissa myös se, että monet kunnat ja kaupungit ovat maantieteellisesti laajoja, jolloin eri puolilla kuntaa asuvat nuoret ovat erilaisessa asemassa palvelujen saatavuuden ja riittävyyden suhteen.

”(Kunnan nimi) on pinta-alaltaan laaja kaupunki, joka koostuu kantakaupungista ja pitäjistä. Nuorten palvelut ovat hyvin eri tasolla eri puolilla kaupunkia. Sen tähden oli haastavaa pohtia vastauksia nuorten näkökulmasta, koska toisaalla palveluja on riittävästi tarjolla, mutta toisaalla niitä ei ole riittävästi tai niitä ei ole ollenkaan. Kysely oli todella laaja, joten oli hyvä, että saimme "määräyksen" vastata kyselyyn verkostona.”

Arviointia vaikeutti vastaajien mukaan myös se, että monilla alueilla oli siirrytty sote-kuntayhtymien tuottamiin palveluihin, eikä vielä oikein ollut kaikilta osin selvää, miten palvelut toimivat nuorten näkökulmasta.

”Vuoden 2019 alusta sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kunnasta Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymään (keusote). Osa tässä kyselyssä arvioitavista sote-palvelusta ei siis enää ole kunnan, vaan alueen kuntayhtymän palveluita.”

Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, kuinka hyvin kunnan nuoret tuntevat palvelut ja löytävät tiedon, mistä saavat tarvitessaan apua. Vastaukset kuvastavat melko hyvin myös vastaajien kykyä arvioida kyseisten palvelujen riittävyyttä, kuten jäljempänä käy ilmi. (Kuvio 7.6.1.1. ja Taulukko 7.6.1.1.).

Vastaajien arvion mukaan nuoret tuntevat hyvin nuoriso- ja koulutuspalvelut sekä melko hyvin myös terveyspalvelut. Huonommin tunnetaan sosiaali-, mielenterveys-, päihde- ja asumispalvelut. Toki näitä palveluita eivät kaikki tarvitsekaan välttämättä koskaan. Vastaajien arvioissa palvelujen riittävyydestä viimeksi mainitut palvelut oli myös useimmiten jätetty kokonaan arvioimatta, koska niitä ei joko ollut kunnassa tai niiden riittävyyttä oli vaikea arvioida.

Nuorisopalvelut ja vapaa-ajan palvelut

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Avoin ja yhteisöllinen nuorisotyö

Nuoriso- ja vapaa-ajan palvelujen riittävyyttä arvioitiin sekä alle 18-vuotiaiden että 18–28-vuotiaiden osalta. (Kuvio 7.6.1.2.). Nuorisopalvelujen pääkohderyhmä on yleisimmin kunnissa alle 18-vuotiaat. Arvion mukaan tälle ikäryhmälle palveluja onkin riittävästi tai melko riittävästi. Erityisesti perinteisiä nuorisotyön muotoja, kuten nuorisotiloja, avointa nuorisotilatoimintaa, pienryhmätoimintaa sekä leiritoimintaa, on hyvin tarjolla Etelä-Suomen kunnissa alle 18-vuotiaille. Etelä-Suomessa oli hieman muuta maata riittävämmin tarjolla digitaalista nuorisotyötä, koulunuorisotyötä, nuorten tieto- ja neuvontatyötä sekä kansainvälistä nuorisotyötä. (Taulukko 7.6.1.).

Yli 18-vuotiaiden nuorisopalvelut arvioitiin melko riittämättömiksi Etelä-Suomessa kuten koko Suomessakin. Toisaalta koettiin, ettei täysi-ikäisten toiminnalle ole ollut kysyntää, tai tarve arvioitiin vähäiseksi. Joissakin kunnissa kerrottiin olevan suunnitteilla toimintoja yli 18-vuotiaille.

”Yli 18 -vuotiaille on suunnitteilla päivätoimintaa ja k-18 nuorisotilatoimintaa ensi vuodelle.”

”18-vuotiaat yleensä hakeutuvat muuhun vapaa-ajantoimintaan, halutessaan myös täysi-ikäiset nuoret voivat käydä satunnaisesti nuorisotalolla.”

Kohdennettu ja erityisnuorisotyö

Kohdennetuista nuorisotyön palveluista etsivää nuorisotyötä sekä nuorten työpajatoimintaa arvioitiin olevan riittävästi tarjolla Etelä-Suomessa 18–28-vuotiaille. Etsivää nuorisotyötä oli riittävästi tarjolla myös alle 18-vuotiaille, vaikka vastauksissa kerrotaankin, että ”asiakkaita on paljon, ajoittain ruuhkaantuu” ja ”toisinaan työ käy raskaaksi, kun sitä tekee kunnassa yksin. Joskus uusia asiakkuuksia saattaa tulla samaan aikaan monta, jolloin työt kerääntyy tiettyihin ajankohtiin enemmän.” (Kuvio 7.6.1.3.).

Ohjaamon sekä yksilöohjauksen palvelujen kerrottiin olevan melko riittäviä. Ohjaamo mainittiin monissa vastauksissa hyvänä esimerkkinä onnistuneista palvelujen yhteensovittamisesta. Ohjaamossa pystyttiin tarjoamaan useita tässä kyselyssä kartoitettuja palveluja suoraan nuorille keskitetysti.

”Ohjaamo on hyvä esimerkki monialaisten palveluiden toimivuudesta. Nuoren kanssa saadaan nopeasti hoidettua samalla käynnillä useampi asia. --- Ohjaamossa nuori on saanut asioitansa järjestykseen/eteenpäin samalla kertaa useamman työntekijän voimin (etsivä nuorisotyö, sosiaalitoimi, terveysneuvonta, työllisyys).”

Erään kaupungin vastauksessa kysymykseen viime aikaisten uudistusten ja muutosten vaikutuksista kiteytyy hyvin, mistä Ohjaamossa ja palveluiden järjestämisessä nuorten näkökulmasta on kyse:

”Paikkakunnalla on erittäin monipuolisia palveluja tuottava Ohjaamo. Toimintaa alettiin alun alkaen kehittämään olemassa olevien palveluiden ja resurssien ympärille v. 2016. Tällä hetkellä Ohjaamossa työskentelee laaja ammattihenkilöstö. Työntekijät ovat Ohjaamossa paikalla vaihtelevasti kaikkina aukioloaikoina - kerran kuussa. Ohjaamotyöntekijä, TE-asiantuntija, Seksuaalineuvoja, Etsivä nuorisotyöntekijä, Asumisen palveluohjaaja, Luckan Integrationin työntekijä, Psykiatrinen sairaanhoitaja, Sosiaaliohjaaja, Ungdomsakademin informaatiotyöntekijä, Terveydenhoitaja sovitusti, Ammatinvalinnan psykologi ja Careerian opinto-ohjaaja sovitusti, Kelan asiakaspalvelija ja talous- ja velkaneuvoja kerran kuukaudessa.

Muutokset vaikuttavat mm. siten, että nuorten aikuisten ja nuorten palveluihin hakeutuu matalan kynnyksen kautta koko ajan enemmän nuoria. Nuorisopalveluiden ylläpitämä Ohjaamo ja etsivän nuorisotyön resurssi ovat siis käytössä maksimiteholla suurimman osan aikaa. Aikaisemmin Ohjaamon asiakasmäärissä näkyi selkeitä huippuja ja laskuja vuoden kierrossa, mutta edellisenä vuotena on ollut nähtävissä, että asiakasmäärä pysyy yläkantissa eikä laskuja enää niin selkeästi tule.

Palveluiden tuottajat ovat huomanneet tämän myös ja Ohjaamoon halutaan tulla tuomaan omaa palvelua. Trendi on tietenkin asiakkaan näkökulmasta hyvä, mutta tulee tuottamaan jossain vaiheessa resurssipainetta sekä tilojen että henkilökunnan näkökulmista.

Uudistukset vaikuttavat palveluihin sekä positiivisesti että negatiivisesti. Palvelua tarvitaan ja sitä tarjotaan ja tällä hetkellä kysyntä ja tarjonta vastaavat toisiaan hyvin, mutta resurssipaineet ovat tulevaisuudessa odottamassa, mikäli tämä trendi pysyy.”

Nuorten kuuleminen kunnassa

Kaikki Etelä-Suomen kunnat ilmoittivat vastauksissaan, että kunnassa toimii nuorten vaikuttajaryhmä. Kartasta 7.6.1. voidaan nähdä, että nuoria myös aidosti kuullaan riittävästi tai melko riittävästi yli kolmessa neljästä kunnasta. Esimerkkeinä kuulemisen tavoista mainittiin oppilaskuntatoiminta kouluissa, nuorten osallistuminen lautakuntiin sekä jaostoihin ja kunnanvaltuuston istuntoihin. Lisäksi nuorilta pyydetään lausuntoja, ja he tekevät aloitteita.

”Nuvalla edustus hyvinvointi- ja toimintaympäristö valiokunnassa, oppilaskunnilla edustus hyvinvointivaliokunnassa, nuorilla edustus useissa työryhmissä, mm. koulusuunnittelussa ja hyvinvointikertomuksen laadinnassa, (työryhmän nimi)-työryhmässä, opiskelijahuollon ohjausryhmässä.”

Kohtuuhintaiset tai maksuttomat harrastus- ja toimintamahdollisuudet

Kuntien vastauksissa ilahduttavinta oli arviot liikunta- ja kirjastopalveluiden riittävyydestä. Vain neljän kunnan vastauksissa arvioitiin kirjastopalveluiden olevan melko riittämättömät kunnassa. Liikunta- ja urheilupaikkojen tarjontaan oltiin jopa vielä tyytyväisempiä. (Kuvio 7.6.1.4.), (Taulukko 7.6.3.).

Ohjattuja liikuntaharrastusmahdollisuuksia kunnissa on hyvin tarjolla kaikille nuorille. Lisäksi alle 18-vuotiaiden muut harrastusmahdollisuudet on arvioitu riittäviksi tai melko riittäviksi kolmessa neljästä kunnasta.

Vastaajat kertoivat kunnan tukevan omaehtoista harrastamista tarjoamalla ilmaisia sali- ja muita tiloja sekä avoimia ”höntsäliikunta”- ja kuntosalivuoroja nuorten käyttöön. Lisäksi toimintaa tuetaan avustuksin sekä neuvomalla ja ohjeistamalla nuoria toiminnoissa.

”Tarjoamme nuorten omaehtoisille toimintaryhmille maksuttomia tiloja sekä taloudellista tukea kohdeavustuksen muodossa. Lisäksi meille on rakennettu musiikkitoiminnasta kiinnostuneille uusi tila, jossa on harjoitusmahdollisuudet bändeille, sekä studiolaitteita. Nuorten on mahdollista saada tukea näihin toimintoihin nuorisonohjaajilta.”

”Nuorille on ilmaisia kuntosalivuoroja ja saavat maksuttomasti myös liikuntatiloja käyttöön omaehtoiseen liikkumiseen (esim. säpä). Liikunnanohjaaja opastaa nuoret kuntosalin käyttöön sekä tekee maksuttoman ohjelman haluttaessa. Kunnassamme järjestetään ilmaisia nuorten uintivuoroja. Ulkoliikuntapaikat ovat maksuttomia. Avoimet uintivuorot ovat edullisia lapsille ja opiskelijoille.”

Koulutuspalvelut

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Vastaajat arvioivat kaikki kysytyt koulutuspalvelut melko riittäviksi Etelä-Suomessa. Lukiokoulutusta oli tarjolla riittävästi ja lukio löytyykin lähes joka kunnasta. Ammatilliseen koulutukseen nuori joutuu usein lähtemään naapurikuntaan tai jopa kauemmaksi, mutta Etelä-Suomessa saatavuus arvioitiin muuta maata hieman paremmaksi. (Kuvio 7.6.1.5.), (Taulukko 7.6.4.).

”Omalla paikkakunnalla ei ammattikoulutusta, lähimmät ammattikoulut (toisen kunnan nimi) (45 km) ja (toisen kunnan nimi) (75 km.)”

Valmentava tai 10. luokka oli tarjolla riittävästi tai melko riittävästi alle puolessa kunnista. Erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden palvelut koulussa olivat hyvällä tasolla, mutta esimerkiksi kaksikielisyys voi aiheuttaa palveluhaasteita kuten erään kunnan vastauksesta käy ilmi.

”Suomenkielistä luokkamuotoista erityisopetusta voi saada omassa kunnassa, ruotsinkielinen luokkamuotoinen erityisopetus järjestetään (toisessa kunnassa). Erityisopettajapalvelut ovat omana toimintana kouluissa erikseen suomen- ja ruotsinkielisille (kaksi laaja-alaisen erityisopettajan kokoaikaista vakanssia).”

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Nuorten mielenterveyspalvelut ovat koko maassa melko riittämättömiä ja erityisesti Etelä-Suomessa tilanteen arvioitiin olevan huonompi kuin muualla maassa. Huonoimmalla tolalla olivat sekä alle 18-vuotiaiden että 18–28-vuotiaiden nuorten mielenterveyskuntoutujien tukipalvelut. Puutteina ja haasteina mainittiin muun muassa pitkät jonotusajat ja palveluun pääsyn vaikeus esimerkiksi välimatkojen takia, kun palvelu on naapurikunnassa. Vastauksista suuri osa kuuluu luokkaan ’Ei arviota’, mikä tarkoittaa, että palvelua ei ollut kunnassa saatavilla tai sitten sen riittävyyttä ei osattu tai pystytty arvioimaan. (Kuvio 7.6.1.6.), (Taulukko 7.6.5).

”Kunnassa asuvien nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat keskitetysti Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän tarjoamien palveluiden varassa. Resurssipula on näiden palveluiden kattavaan tarjoamiseen ilmeinen.”)

”Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat tällä hetkellä kunnassamme täysin olemattomat. Ja myös muut mielenterveyspalvelut ovat heikot, koska pitkät jonot.”

”Nuoren on vaikea päästä palveluiden pariin, jonot ovat pitkät ja palvelut vaikeasti saatavilla.”

Päihdepalvelut

Päihdepalveluista ainoastaan alle 18-vuotiaille suunnattu ehkäisevä päihdetyö ja kaikille alle 29-vuotiaille suunnattu varhainen tuki ja ennaltaehkäisy toteutuivat melko riittävällä tasolla. Kaikki muut päihdepalvelut olivat melko riittämättömiä. (Kuvio 7.6.1.7.), (Taulukko 7.6.6.). Puutteita kerrottiin olevan muun muassa nuorten omasta päihdetyöntekijästä, alaikäisille suunnatuista korjaavista palveluista sekä matalan kynnyksen palveluista. Ongelmana nähtiin myös se, että palveluihin pitää hakeutua oman kunnan ulkopuolelle, koska kunnassa ei ole palvelua.

”Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä korjaavissa palveluissa. Hoitoon pääsyyn on pitkät jonot ja matalan kynnyksen palveluita on riittämättömästi.”

”- katkaisuhoitoon pääsy heikentynyt, hoitoon pääsee jos on suunnitelma, mutta sen tekoon ajan saanti kestää liian kauan
- huumeongelmaa ei nähdä akuutiksi katkaisuhoidon tarpeeksi
- palveluita vaikea saada, jos ei ole läheistä joka vaatii”

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Sosiaalipalvelut

Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvioinnissa huomattava osa Etelä-Suomen vastauksista oli ’ei arviota’-kohdassa. Tämä kohta sisältää vastaukset, joissa palvelua ei ollut tai sitä ei osattu arvioida.  Arviointia vaikeutti vastaajien mukaan se, että monilla alueilla sote-kuntayhtymä tuottaa palvelut, eikä vielä oikein ole kaikilta osin selvää, miten palvelut toimivat nuorten näkökulmasta.

Tukiperhetoiminta ja talous- ja velkaneuvonta arvioitiin melko riittämättömäksi (ka 2,4). Vastauksissa todettiin muun muassa, että tukiperheitä on vaikea saada. (Kuvio 7.6.1.8.), (Taulukko 7.6.7.).

”Vuoden 2019 alusta sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kunnasta Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymään (keusote). Osa tässä kyselyssä arvioitavista sote-palvelusta ei siis enää ole kunnan, vaan alueen kuntayhtymän palveluita.”

”(Kunnan nimi) perusturvan yhteistoiminta-alueella järjestämien sosiaalipalveluiden henkilöstön saatavuudessa on ollut suuria ongelmia, mikä on vaikuttanut jo pidemmän aikaa palveluiden saatavuuteen.”

”PHHYKY tuottaa palvelut. Harvat palvelut saamme kunnassamme. Palvelut kauempana n. 25-50 km päässä, jolloin kulkeminen tuottaa haastetta. Julkisia kulkuneuvoja ei (kunnan nimi) suuntaan, jossa palvelut ovat, kulje ollenkaan. Näin palvelut saatavilla mutta huonosti saavutettavissa, jolloin voimme sanoa että palveluista puutetta erityisesti mielenterveyspalvelut.”

Terveyspalvelut

Kouluterveydenhuolto oli vastaajien arvion mukaan riittävää. Kouluterveydenhoitajan palvelut olivat tarjolla lähes kaikissa kunnissa (96,8 %). (Taulukko 7.6.8.). Terveydenhoitajan palvelut oli lähes puolessa (48 %) kaikista Etelä-Suomen vastauksista arvioitu riittäväksi, ja 27 % vastaajista arvioi palvelun melko riittäväksi. Koulupsykologin palvelut olivat myös melko riittävät (ka 2,6), mutta vastauksissa todettiin myös, että ”psykologien rekrytointi vaikeaa”. (Kuvio 7.6.1.9.).

Opiskeluterveydenhuollon arvioiminen oli vastaajille haasteellisempaa, koska sitä ei välttämättä ollut tarjolla omassa kunnassa siksi, että ei ollut jatko-opiskelupaikkojakaan. Terveysasemapalvelujen arviointikysymyksellä haluttiin kartoittaa niiden nuorten palveluja, jotka eivät ole koulussa tai opiskelemassa. Vastaajien mukaan puutetta oli muun muassa erityisesti puheterapiasta ja muista terapiapalveluista sekä psykologeista. Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen palvelut arvioitiin melko riittämättömiksi (ka 2,1). Keskiarvo oli valtakunnallisessa vertailussa muuta maata huonompi. (Taulukko 7.6.9.).

 Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka ohjaus- ja palveluverkosto on onnistunut nuorisolain määrittämässä tehtävässään yhteensovittaa palvelujaan. Vastaajien mukaan Etelä-Suomessa nuoren on helppo saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja melko hyvin (ka 2,7). Yli neljännes vastasi, että palveluja saa melko huonosti tai huonosti ja pieni osa ei osannut arvioida. Nuoren asiat hoidetaan yleisimmin sujuvasti (ka 2,9), vain vajaa viidennes vastaajista kertoi tämän toteutuvan melko huonosti. Vastaajien arvion mukaan ohjaus- ja palveluverkoston tehtävistä huonoimmin näyttäisi toteutuvan tiedon kulku ammattilaisten välillä. Yli kolmannes arvioi sen toteutuvan melko huonosti tai huonosti. (Kuvio 7.6.1.10.),  (Taulukko 7.6.1.2.).

Vastaajista vain alle puolet vastasi verkostona kysymykseen, eikä tässä raportissa vertailtu, arvioivatko verkostot itse vai muut vastaajat toiminnan hyväksi vai huonoksi. Joka tapauksessa nuorisolain määrittämässä tehtävässä on vielä kehitettävää.

Työhön, asumiseen ja liikkumiseen liittyvät palvelut

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Työllisyyspalvelut

Kuntouttavaa työtoimintaa oli hyvin tarjolla Etelä-Suomessa. Vastaajien arvion mukaan kolmanneksessa kunnista sitä oli riittävästi ja puolessa kunnissa melko riittävästi. Myös muiden työllisyyspalvelujen riittävyys oli melko riittävällä tasolla. TE-toimistoa ei ollut kaikilla paikkakunnilla, mutta vastausten mukaan Ohjaamoissa pystyttiin vastaamaan tarpeeseen hyvin. Kolmasosa vastaajista ilmoitti, ettei ammatinvalinnan ohjausta tai ammatinvalintapsykologin palveluja ole tai että ne ovat riittämättömiä. Palvelu voi olla tarjolla toisella paikkakunnalla tai jonot ovat pitkiä, jolloin pääsy palveluun vaikeutuu. (Kuvio 7.6.1.11.), (Taulukko 7.6.10.).

Asumisen palvelut

Asumisen palvelujen arvioinnin vastauksissa huomattava osa vastauksista oli kohdassa ’ei arviota’, jolloin kyseisiä palveluja ei ollut ollenkaan kunnassa tai niiden riittävyyttä ei osattu arvioida. Erilaisille tukiasumisen muodoille olisi tarvetta, mutta palveluja on melko riittämättömästi. Opiskelija-asuntolan puuttuminen johtuu vastaajien mukaan useimmissa tapauksissa siitä, ettei kunnassa ole toisen asteen oppilaitosta, jolloin asuntolalle ei ole tarvetta. (Kuvio 7.6.1.12.), (Taulukko 7.6.11.).

Kuvio 7.6.1.1. Kuntien arvio, kuinka hyvin kunnan nuoret tuntevat eri palveluja eli löytävät tiedon, mistä saada tarvittaessa apua ja neuvontaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 7.6.1.2. Kuntien arvio tarjottujen avoimen ja yhteisöllisen nuorisotyön palvelujen riittävyystasosta

Kuvio 7.6.1.3. Kuntien arvio tarjottujen kohdennetun ja erityisnuorisotyön palvelujen riittävyystasosta Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 7.6.1.4. Kuntien arvio lapsille/nuorille suunnattujen harrastusten, vapaa-ajan toimintojen, liikuntapalvelujen ja kirjastopalvelujen riittävyystasosta Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 7.6.1.5. Kuntien arvio tarjottujen koulutuspalvelujen riittävyystasosta Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 7.6.1.6. Kuntien arvio tarjottujen mielenterveyspalvelujen riittävyystasosta Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 7.6.1.7. Kuntien arvio tarjottujen päihdepalvelujen riittävyystasosta Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 7.6.1.8. Kuntien arvio tarjottujen sosiaalipalvelujen riittävyystasosta Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 7.6.1.9. Kuntien arvio tarjottujen terveydenhuollon palvelujen riittävyystasosta Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 7.6.1.10. Kuntien arvio, kuinka verkosto on onnistunut nuorisolain määrittämässä tehtävässä palvelujen yhteensovittamisessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 7.6.1.11. Kuntien arvio tarjottujen työllisyyspalvelujen riittävyystasotasosta Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 7.6.1.12. Kuntien arvio tarjottujen asumisen palvelujen riittävyystasotasosta Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 7.6.1.13. Kuntien arvio kunnassa tarjolla olevista julkisen liikenteen palveluista siitä näkökulmasta, että käyttäjiä ovat nuoret Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella.

Taulukko 7.6.1.1. Kuntien arvio, kuinka hyvin kunnan nuoret tuntevat eri palveluja eli löytävät tiedon, mistä saada tarvittaessa apua ja neuvontaa, keskiarvo.

Taulukko 7.6.2. Etelä-Suomen aluehallintoviraston maakuntien arvio, kuinka verkosto on onnistunut nuorisolain määrittämässä tehtävässä palvelujen yhteensovittamisessa.

Taulukko 7.6.1.2. Kuntien arvio, kuinka verkosto on onnistunut nuorisolain määrittämässä tehtävässä palvelujen yhteensovittamisessa.