Kirjastotilat

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Tiivistelmä

Kirjastotoimessa peruspalvelujen arviointikohteena oli kuntien kirjastotilat.

Yleisten kirjastojen tiloja arvioitiin valtakunnallisesti viimeksi kymmenen vuotta sitten. Toimipaikkojen määrä ja henkilökunnan läsnäolo on vähentynyt, mutta omatoimikirjastot ovat lisänneet kirjastojen kokonaisaukioloaikaa. Tilakustannusten osuus kokonaiskustannuksista on kasvanut. Fyysiset käynnit ovat vähentyneet, mutta lasku on hidastunut.

Kirjastotilalle asetetut, kirjastolaista johdetut palvelutavoitteet toteutuivat. Kirjastotilat toimivat ja riittävät hyvin perinteisissä kirjastopalveluissa, mutta kirjastolaissa määriteltyjä uusia tehtäviä ei pystytä toteuttamaan kaikissa kunnissa. Uudet tehtävät ja palvelut edellyttävät kirjastojen muunneltavuutta.

Kirjaston käyttäjien ja henkilöstön arvioinnit kirjastotiloista poikkeavat toisistaan. Henkilöstö arvioi tiloja huomattavasti kriittisemmin kuin käyttäjät.

Kirjastot järjestävät tiloissaan noin 40 000 maksutonta tapahtumaa vuodessa, joissa on lähes miljoonayleisö. Tämän lisäksi käyttäjäkoulutuksia on noin 30 000, joilla on lähes puoli miljoonaa osallistujaa.

Kunnat antavat kirjastotilojaan kansalaisten käyttöön kokousten, tilaisuuksien yms. kokoontumisten järjestämistä varten. Joka toinen kunta ei peri asukkailtaan maksua lainkaan tilojensa käytöstä. Lähes joka viidennessä kunnassa kirjastolla ei ole tiloja, joita voitaisiin antaa ulkopuolisten käyttöön. Kolmannes kyselyyn vastanneista ei tiedota erikseen varattavista tiloistaan.

Kirjastoja toimii myös tiloissa, joita ne jakavat jonkin muun toimialan kanssa. Parhaimmillaan tästä syntyy synergiaa myös palvelutuotannossa, pahimmillaan kirjastolla ei ole riittävästi tilaa kirjaston perustoimintaan.

Kirjastotilojen tulevaisuuteen vaikuttavat mm. kunnan talous, päättäjien asenteet kirjaston toiminnan kehittämiseen, aineisto- ja palvelumuotojen muutokset sekä henkilökunnan riittävyys, asenne ja ammattitaito. Omatoimipalvelujen kehittämisessä on vielä paljon mahdollisuuksia.