Kirjastotilat

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Miten kunnat toteuttavat nyt kirjastotiloissaan uuden kirjastolain tavoitteita ja kirjastolle annettuja tehtäviä?

TEA-viisari kertoo vuonna 2018, miten kirjastolakia on käsitelty Itä-Suomen AVI-alueen kunnissa toimialan johtoryhmässä tms.:

  • 29 % kunnista ei ole käsitellyt lainkaan,
  • 31 % on jakanut sen tiedoksi,
  • 17 % on esitellyt lakia ja
  • 24 % kunnista laista on keskusteltu ja päätetty toimenpiteistä.

Tämän perusteella voidaan päätellä, että kahdessa kunnassa kolmesta kunnan virkamiesten pitäisi olla vähintään tietoisia laista ja sen vaatimuksista myös kirjastotilojen suhteen. Kuitenkin toimenpiteisiin saakka kirjastolain käsittely on edennyt vain joka neljännessä kunnassa, ja lähes kolmannes kunnista ei ole käsitellyt kirjastolakia lainkaan.

Arviointikyselyn vastausten perusteella Itä-Suomen kirjastojen henkilöstö tuntee ja on sisäistänyt uuden kirjastolain sisällön ja kirjastoille laissa annetut tehtävät. Avovastauksissa kirjastot arvioivat kirjastotilojensa kyvykkyyttä vastata kirjastolaissa kirjastoille annettuihin tehtäviin. Kirjastohenkilöstö piti tiloja pääosin hyvinä, mutta uudenlaisten tehtävien toteuttamiseen kirjastotilat vaativat muutoksia.

 

Asiakkaiden ja kirjastohenkilöstön oma arvio kirjastotiloista

Arviointikyselyn vastausten perusteella Itä-Suomen kirjastot pitivät kirjastotiloja melko hyvinä. Kirjaston sijaintia vastaajista piti hyvänä tai erinomaisena 91 % vastaajista. Lähikirjastojen osalta vastaava luku oli 82 %. Kirjaston läheisyydessä toimi lähes kaikissa kunnissa jokin muu julkinen palvelu tai kaupallinen palvelu. Kirjaston sijoittuminen lähelle asiakkaiden asiointireittejä paransi kirjastopalvelun saavutettavuutta.

Vastaajista 80 % piti kirjastotiloja toimivina. Kirjastotilojen monipuolisuus ja muunneltavuus sen sijaan toteutuivat heikommin. Kirjastot pitivät tilojen muunneltavuutta tärkeänä, mutta lähes puolet kirjastoista ilmoitti, että muunneltavuus toteutui vain tyydyttävästi tai heikosti.

Kirjastojen käytettävyydestä saatuja vastauksia verrattiin vuoden 2018 käyttäjäkyselyn eli kirjaston asiakkaiden näkemyksiin kirjaston tiloista. Itä-Suomen kirjastojen osalta näkemyksissä oli joiltain osin eroja (Kuvio 5.7.2.1.). Kirjastojen omat näkemykset olivat hieman kriittisempiä kuin asiakkaiden näkemykset. Kirjastot tarkastelevat kirjastotilojen käytettävyyttä kokonaisuutena lähtien kirjastolain kirjastoille antamista tehtävistä, kun taas asiakkaat tarkastelevat käytettävyyttä oman kulloisenkin tilanteensa mukaan.

 

Tilaisuudet kirjastotilassa

Itä-Suomen kirjastot arvioivat, että parhaiten kirjastotiloissa olivat toteutettavissa kirjallisuustapahtumat, keskustelut ja luennot, näyttelyt, kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetukset. Myös tietotekniikkaopastuksia ja lasten tapahtumia ja toimintaa pystyttiin järjestämään. Sen sijaan heikommin toteutettavissa olivat konsertit ja näytännöt, ohjattu harrastustoiminta, julkisten palvelujen neuvonta ja nuorten toiminta ja tapahtumat. Tilastojen perusteella kirjastot olivat aktiivisia toiminnan järjestäjiä, ja toiminnan volyymit ja osallistujamäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta (Taulukko 5.7.2.1. ja taulukko 5.7.2.2.).  

Itä-Suomen kirjastot ovat olleet avoimia toiminnan järjestämiseen myös yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tilastoissa tämä toiminta on erotettu omaksi seurattavaksi kokonaisuudekseen vasta pari vuotta sitten, joten pitkiä aikasarjoja tästä ei ole vielä olemassa. Tilastoista näkyy kuitenkin jo se, että yhteistyössä järjestettävän toiminnan suunta on kasvava (Kuvio 5.7.2.2.). Itä-Suomessa kirjastojen yhteistyötahoja ovat olleet ensisijaisesti kunnan asukkaat, järjestöt ja yhdistykset (94 % kirjastoista) ja kunnan muut toimialat (82 %). Tapahtumia kirjastoissa ovat järjestäneet myös kaupalliset toimijat (38 %) ja muut viranomaiset (26 %).

Itä-Suomen kirjastoissa kasvua on ollut ulkopuolisten toimijoiden järjestämien tapahtumien osalta lukuun ottamatta Pohjois-Savoa. Suuret paikalliset hankkeet ovat aiheuttaneet kasvua, esimerkiksi Etelä-Savossa Mikkelin kirjaston ”Lukemisen unelmavuosi”.

 

Kirjastotilojen maksuttomuus/maksullisuus

Itä-Suomen kirjastoissa järjestettävissä tapahtumissa tiloista perittävissä maksuissa oli vaihtelua kunnittain. Kolmannes kirjastoista ei perinyt maksua kirjaston tilojen käytöstä lainkaan. Maksuja perivistä kirjastoista peri maksua kaupallisilta toimijoilta 44 %, kunnan asukkailta 21 %, yhdistyksiltä ja järjestöiltä 21 % kirjastoista ja kunnan muilta toimialoilta 15 % kirjastoista. Itä-Suomen kirjastoista 15 % vastasi, että kirjastolla ei ollut käytössään vuokrattavia kokous- tai tapahtumatiloja ulkopuolisten toimijoiden käyttöön. 

 

Tilatiedotus

Itä-Suomen kirjastot tiedottivat kirjastossa käytettävissä olevista tiloista eri kanavia käyttäen. Lähes puolet kirjastoista tiedotti käytettävistä tiloista kirjaston nettisivujen kautta. Myös kunnan nettisivuja tiedottamiseen käytti lähes puolet kirjastoista. Kolmannes vastaajista tiedotti tiloista kirjaston tiloissa. Muita tiedotuskanavia olivat lehdet (3 %), kunnan julkaisut (3 %) ja kunnan infopiste (9 %). Kirjastoista peräti neljännes ilmoitti, että ne eivät tiedota tiloista mitenkään: ”Asia on pienessä kunnassa ns. yleisessä tiedossa”.

 

Kirjastotilan vahvuudet, mahdollisuudet, uhat ja heikkoudet 

Itä-Suomen kirjastot näkivät kirjastojen vahvuuksina ja mahdollisuuksina kirjaston sijainnin (”Tilojen ja sijainnen takia kirjastossa on mahdollista järjestää mitä tahansa”), muunneltavuuden (”Kirjastotilat muuntautuvat moneen”) ja viihtyisyyden (”Melko viihtyisä ja valoisaa tilaa on runsaasti”) (Kuvio 5.7.2.3.). Arviointikyselyn vastausten perusteella kirjastoissa on selkeästi sisäistetty uuden kirjastolain kirjastoille annetut tehtävät ja kirjastotilojen merkitys niissä.

Itä-Suomen kirjastot kokivat uhkaksi kuntien taloudellisen tilanteen heikkenemisen ja sen heijastukset kirjaston toimintaan. Kirjastoissa nähtiin, että kun kunnan taloustilanne heikkenee, kirjastojen tarpeet jäävät muiden jalkoihin, eikä kirjasto pysty vastaamaan kirjastolain vaatimuksiin ja asiakkaiden tarpeisiin. Kirjastoissa pelättiin, että kirjastotilojen korjausvelka kasvaa hallitsemattomaksi, jos korjaustoimenpiteitä ei pikaisesti saada tehtyä: ”Taloudellisten resurssien puute ja sitä myötä tilojen kunto heikkenee ja nykyaikaisten kirjastopalvelujen tarjoaminen on haasteellista”, ”Peruskorjaustarpeet uhkaavat jäädä koulurakentamisen jalkoihin”.

Kirjastotilojan heikkouksina Itä-Suomessa pidettiin heikkoa muunneltavuutta ja esteettömyyttä. Myös kirjastotilan sijaitseminen toimitilassa, jota ei alun perin ollut suunniteltu kirjastotilaksi, aiheutti ongelmia, jos tilaa ei oltu remontoitu kirjaston tarpeita vastaavaksi. 

Kuvio 5.7.2.1. Arviot kirjastotilojen käytettävyydestä: toteutunut erittäin hyvin tai hyvin, Itä-Suomen AVI-alueen kirjastot

Kuvio 5.7.2.2. Kunnan muiden toimijoiden ja ulkopuolisten järjestämät tapahtumat, muutosprosentti 2017 ja 2019 Itä-Suomen AVI-alueen kirjastoissa

Kuvio 5.7.2.3. Kirjastotilan vahvuudet ja mahdollisuudet, Itä-Suomen AVI-alueen kirjastot

Taulukko 5.7.2.1. Kirjastojen käyttäjäkoulutusten ja niihin osallistuneiden määrä Itä-Suomen AVI-alueen kirjastoissa 2012 ja 2019

Taulukko 5.7.2.2. Kirjastojen tapahtumat ja niihin osallistuneiden määrä Itä-Suomen AVI-alueen kirjastoissa 2012 ja 2019