Kirjastotilat

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Miten kunnat kehittävät kirjastotilojaan ja niiden palveluja tulevaisuuden tarpeisiin kirjastolain mukaisesti?

Kirjastotilat muutoksessa

Useissa Itä-Suomen kirjastoissa oli suunnitelmia seuraavalle viisivuotiskaudelle kirjastotilojen suhteen. Kuntien investointisuunnitelmissa olivat kirjaston uudisrakentaminen (15 % kunnista), peruskorjaus (18 % kunnista) ja kirjastoauton hankinta (6 % kunnista). Kirjaston muuttoa muihin tiloihin suunniteltiin 12 prosentissa kuntia. Kirjastoista 35 % ilmoitti, että muutoksia ei ole suunnitteilla. Toimipaikkojen lakkautuksia suunniteltiin 6 prosentissa kuntia. 

Itä-Suomen kirjastoissa nähtiin kirjastotilojen tulevaisuuden trendeinä omatoimikirjastojen lisääntyminen, verkkoaineistojen ja -palvelujen tarjonnan lisääntyminen ja sen vaikutukset kirjastotiloihin, muuttuvien asiakastarpeiden huomioiminen entistä paremmin sekä tilojen yhteiskäyttö.

Omatoimikirjastopalvelut tulevat lisääntymään entisestään myös Itä-Suomessa. Omatoimikirjastopalvelun käyttöönotto oli suunnitelmissa monessa kirjastossa. Omatoimipalvelun nähdään lisäävän kirjastopalvelun saavutettavuutta ja kirjastotilan ja kokoelman mahdollisimman tehokasta käyttöä. Omatoimikirjastopalvelun konseptin laajeneminen perustoiminnoista laajempaan hyödyntämiseen oli suunnitelmissa monissa kirjastoissa. Kirjaston käyttö tapahtumien järjestämisessä myös omatoimiaikana nähtiin kirjaston mahdollisuutena yhteisöllisyyden lisäämisessä.

Verkkoaineistojen ja -palvelujen lisääntynyt kysyntä ja käyttö näkyy kirjastotilastoissa. E-aineistojen lainaus kasvaa samalla kun perinteisten aineistojen lainaus ja käyttö vähenee. Yli puolet Itä-Suomen vastaajista totesi, että e-aineistojen ja verkkopalvelujen käytön lisääntyminen lisäsi kirjastotilan muunneltavuuden tarvetta. Lisäksi e-aineistot ja verkkoaineistot lisäsivät ryhmätyö- ja työskentelytilojen tarvetta kirjastoissa. Myös kirjaston kalustukseen ja sisustukseen uusilla aineistoilla oli tarvetta (23 % vastaajista). Kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että e-aineistolla ei ole mitään vaikutusta kirjastotilaan.

Muuttuvat asiakastarpeet oli tunnistettu myös Itä-Suomen kirjastoissa. Monissa kirjastoissa on tehty asiakaskyselyjä asiakkaiden kirjastonkäyttöön liittyvien tarpeiden ja asiakastyytyväisyyden kartoittamiseksi: ”Kirjasto voi joutua miettimään kokoelmaa ja sen esillepanoa kirjastotilassa muuttuneiden asiakastarpeiden mukaan. Käyttäjien tarpeet kirjastotilalle ovat myös nykyisin moninaisia. Vaatimukset kirjastotilalle vaihtelevat hiljaisesta tilasta ryhmätyötilaan ja työskentelynurkkaukseen sekä tiloihin, joissa voi järjestää erilaisia tapahtumia, esim. musiikkiesityksiä ja näytelmiä”.

Moninaiset asiakastarpeet aiheuttavat myös haasteita kirjastoissa. Miten vastata vastakkaisiin asiakastarpeisiin, kun jotkut asiakkaat toivovat kirjastotilaan tapahtumia ja toimintaa, ja toiset puolestaan hiljaista kirjastotilaa, jossa saavat olla rauhassa. Muunneltavat tilat ja tilojen sekä aukiolojen vyöhykkeistäminen nähdään kirjastoissa tulevaisuuden ratkaisuina.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on lisääntynyt kirjastoissa myös Itä-Suomessa koko ajan. Kirjastoihin on tulossa eri toimijoiden yhteiskäyttötiloja, kun kuntien eri toimialat hakeutuvat tiiviimpään yhteistyöhön: ”Tavoitteena kustannusten jakaminen. Kuntalainen saa palveluita ja tiloja käyttöönsä yhdestä paikasta. Suuntana yhteistyön tiivistäminen, näin saamme lisäresursseja tilojen säilymiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon, keskiössä palveluja käyttävä kuntalainen”.

Nuoret ovat kirjastoille tärkeä mutta haasteellinen asiakasryhmä. Aluehallintovirastojen nuorisotoimen peruspalvelujen arvioinnissa arvioitiin palvelujen riittävyyttä nuorille. Kirjastopalvelujen riittävyyden arvioitiin olevan Itä-Suomessa jopa riittävämpiä kuin muilla alueilla. Riittäväksi tai melko riittäväksi kirjastopalvelut nuorille arvioi 97 % kunnista. Arvioinnissa todettiin myös, että kokonaisuutena vapaa-ajan palvelujen riittävyys on hyvällä tasolla, vaikka tarpeita esimerkiksi nuorten kokoontumistiloille ja viikonlopputoiminnoille tunnistetaankin.

Joihinkin Itä-Suomen kuntien kirjastoihin on perustettu nuorisotiloja. Nuoriso- ja kirjastotilan yhteensovittaminen on osoittautunut paikoitellen haasteelliseksi, koska nuori asiakkaana koetaan eri tavoin kirjastotilassa ja nuorisotilassa, ja näiden asiakkuuksien yhteensovittaminen vaatii yhteisten pelisääntöjen kirkastamista. Itä-Suomen aluehallintovirasto on tukenut yhteistoiminnan kehittämistä ja yhteistyömallien luomista hankeavustuksilla.

Kuntalaisten kuuleminen

Kirjastoilta kysyttiin arviointikyselyssä, onko kunnan asukkaita kuultu kirjastotiloja koskevissa päätöksissä kuten kuntalaki ja kirjastolaki edellyttävät. Suurin osa Itä-Suomen kunnista (62 %) oli kuullut asukkaita kirjastotila-asioissa. Kuulemismenetelminä oli käytetty kuulemistilaisuuksia, asiakaskyselyjä, asiakasraateja, työpajoja sekä antamalla palautemahdollisuus kirjastossa ja verkossa. Kuulemismenettelyä ei ollut käytetty vain muutamassa kunnassa. Syynä oli, että tilojen osalta ei ollut tehty niin suuria muutoksia, että kuuleminen olisi nähty tarpeelliseksi. Sen sijaan yllättävä tulos oli, että 23 % vastaajista ei osannut sanoa, onko kuntalaisia kuultu kirjastotila-asioihin liittyen.

Kuuleminen oli yleisesti vaikuttanut tiloja koskevaan päätöksentekoon. Kuulemisten kautta oli saatu toteutettua asiakkaiden näkökulmasta tärkeitä uudistuksia. Kuulemisessa vastaajat pitivät tärkeänä myös sitä, että kuulemisten kautta kirjastot saivat tietoa kuntalaisten toiveista ja tarpeista. Vain harva vastaaja arvioi, että kunta ei ollut motivoitunut kuulemaan kunnan asukkaita.

Palvelujen tärkeydestä

Omatoimikirjastopalvelun käyttöönoton ja kirjastotoiminnan monipuolistamisen rinnalla Itä-Suomen kirjastoissa näkyy kirjastohenkilöstön vähenemisen trendi. Vaikka kirjastopalvelun saatavuus paranee lisääntyneiden aukioloaikojen myötä, saattaa kirjastopalvelua uhata palvelujen yksipuolistuminen ja palvelun laadun heikkeneminen, jos henkilökohtaisen palveluajan vähetessä myös henkilökunnan määrä vähenee kirjastoissa. Etenkin kirjastojen kehittämistoiminnasta vastaavan korkeakoulutetun kirjastohenkilöstön määrä on vähentynyt Itä-Suomessa toisin kuin koko maassa (Kuvio 5.8.2.1.).

Kirjastoja pyydettiin asettamaan tärkeysjärjestykseen kirjaston palveluja ohjaavia periaatteita, jotka oli johdettu kirjastolaista. Tärkein periaate oli lukemiskulttuurin vahvistaminen, sen asetti tärkeimmäksi 12 vastaajaa. Itä-Suomen kirjastojen osalta palveluperiaatteiden arvottamisen järjestys oli seuraava:

  • lukemiskulttuurin vahvistaminen
  • yhdenvertaisuus
  • jatkuva oppiminen
  • sivistyksen edistäminen
  • yhteisöllisyys
  • erityisryhmien huomioiminen
  • tiedon vapaa saatavuus
  • moniarvoisuus
  • yhteiskunnallinen ja kulttuurinen vuoropuhelu
  • kulttuurinen moninaisuus

Vastaajien kommenteissa näiden periaatteiden laittaminen tärkeysjärjestykseen koettiin vaikeaksi, koska kaikki ovat tärkeitä ja niiden pitäisi ohjata toimintaa. Priorisointia on kuitenkin kirjastoissa tehtävä rajallisten resurssien puitteissa, ja ainakin tällä hetkellä perinteiset arvot nähtiin tärkeimmiksi kirjaston palveluperiaatteiksi.

Kuvio 5.8.2.1. Aukiolotuntien ja kirjaston palkkaaman henkilökuntamäärän muutosprosentti vuosina 201 –2019 Itä-Suomen AVI-alueen kirjastoissa