Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lähitulevaisuuden näkymät

Valtiovarainministeriön Kuntien tilannekuva -raportin (2020) mukaan odotettua nopeampi eriytymiskehitys jakaa Suomen kuntia. Eriytyminen vaikuttaa kuntien edellytyksiin hoitaa lakisääteisiä tehtäviään ja näkyy laaja-alaisesti muun muassa palveluiden saatavuudessa. Kuntien väliset erot väestörakenteen muutoksessa ovat edelleen kasvamassa. Välttämättömien peruspalvelujen järjestämistä vaikeuttavat lähivuosina pienenevät ikäluokat, kunta-alan voimakas eläköityminen, osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet sekä kuntatalouden heikot näkymät.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin jatkuu. Muuttoliike, väestön ikääntyminen ja syntyvyyden aleneminen muokkaavat kuntakenttää merkittävästi. Väestöään menettävien ja väestöpohjaltaan ikääntyvien kuntien tulot vähenevät, mutta toimintamenoja ja investointeja ei välttämättä voida tai kyetä vähentämään samassa suhteessa.

Itä-Suomessa taajama-aste on muuta maata alhaisempi, vaikka väestön keskittyminen taajamiin onkin lisääntynyt. Alle 14-vuotiaiden suhteellinen osuus väestöstä on hieman muuta maata pienempi ja yli 65-vuotiaiden taas muuta maata suurempi.  Väestön kokonaismäärä alueella on laskeva.

Kunta- ja palvelurakenteeseen liittyvät muutokset vaikuttavat myös liikuntapaikkojen ja liikuntapalvelujen saavutettavuuteen. Esimerkiksi kouluverkon harveneminen heijastuu usein suoraan lähialueen liikuntapaikkatarjontaan. Kun koulu lakkautetaan, sen sisäliikuntatilat, pihakentät ja lähiliikuntapaikat voivat jäädä pois kuntalaisten käytöstä. Tämä saattaa kaventaa alueen väestön mahdollisuuksia vapaa-ajan liikuntaan. Liikuntapaikkapalvelujen keskittyminen ja lähipalvelujen väheneminen heikentää myös eri väestöryhmien tasa-arvoa. Esimerkiksi lasten, nuorten ja ikääntyneiden riippuvuus erilaisista kuljetuksista lisääntyy, mikäli liikuntapaikka ei ole saavutettavissa jalan tai pyörällä. Arjen aktiivisuus vähenee siis myös kulkutapojen passivoituessa. Pitkät matkat liikuntapaikalle voivat olla este säännölliselle harrastustoiminnalle.

Liikuntapaikkarakentamisen korjausvelka rajoittaa uusien ja tarpeellisten liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksien luomista sekä jo olemassa olevien liikuntapaikkojen kunnostamista. Väestön ikääntyessä liikuntapaikkarakentamisessa täytyy kiinnittää tulevaisuudessa erityistä huomiota arki- ja lähiliikuntaolosuhteiden turvaamiseen ja esimerkiksi kevyen liikenteen väylien hyvään kunnossapitoon erityisesti talviolosuhteissa. Yksityinen liikuntapaikkarakentaminen tulee tulevina vuosina täydentämään kunnallista liikuntapaikkatarjontaa.

Liikunta ja arjen aktiivisuus ovat keskeisiä tekijöitä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden seuranta on tärkeä liittää nykyistä vahvemmin osaksi kuntien lakisääteistä hyvinvointikertomusta, joka toimii työkaluna kunnan hyvinvointistrategian seurannassa ja toteutuksessa. Muuttuvassa kuntarakenteessa seuranta- ja tutkimustietoon perustuvalla strategisella suunnittelulla voidaan tukea kunnan liikuntaolosuhteiden ja -palvelujen kehittämistä myös suhteessa pitkällä aikajänteellä tapahtuvaan maankäytön suunnitteluun. Liikunta on siis yhteiskunnan rakenteiden muuttuessa tulevaisuudessa entistä oleellisempi osa suomalaista ennaltaehkäisevää hyvinvointipolitiikkaa. Maankäytön suunnittelussa, liikuntapaikkarakentamisessa ja muussa liikkumisen edistämisessä täytyy luoda toimivat yhdyspinnat ja saumaton yhteistyö eri toimijoiden välille.