Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Tiivistelmä

Liikuntatoimen arviointikohteena vuonna 2019 oli liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus. Vastaava arviointi toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Keskeiset liikuntapaikat sijoittuivat arvioinnin mukaan hyvin yhdyskuntarakenteeseen saavutettavuuden näkökulmasta eikä eri liikuntapaikkojen välillä ollut suuria eroja. Käyttäjien enemmistön näkökulmasta huonosti tai melko huonosti saavutettavia liikuntapaikkoja arvioitiin olevan vähän.

Uimahallien, jäähallien ja lähiliikuntapaikkojen saavutettavuutta tarkasteltiin arvioinnissa saavutettavuusanalyyseillä, joissa oli havaittavissa saavutettavuuden parantuminen vuoden 2013 tilanteeseen verrattuna. Erityisesti lähiliikuntapaikkojen saavutettavuus oli parantunut verrattuna vuoteen 2013. Uimahallien, jäähallien ja lähiliikuntapaikkojen saavutettavuus on kuitenkin Itä-Suomessa koko maahan verrattuna huonompaa.  

Uimapalveluita on saatavissa valtaosassa keskeisiä taajama-alueita, jonka seurauksena lähes 99 prosenttia Itä-Suomen väestöstä asuu 40 minuutin ajomatkan sisällä lähimmästä uimahallista tai kylpylästä. Myös jäähalleja on valtaosassa keskeisiä taajamia. 97 prosenttia Itä-Suomen väestöstä asuu 40 minuutin ajomatkan sisällä lähimmästä jäähallista. Lähiliikuntapaikkaverkosto on laajentunut verrattuna vuoteen 2013. Kevyelle liikenteelle sopivaa väylästöä pitkin mitattuna 55 prosenttia Itä-Suomen väestöstä asuu 2 kilometrin sisällä lähimmästä lähiliikuntapaikasta. Viiden kilometrin sisällä lähiliikuntapaikasta asuu 72 prosenttia väestöstä.

Käyttövuorojen kysyntä oli merkittävästi tarjontaa suurempaa liikuntasalien ja liikuntahallien kohdalla, jotka tarjoavat toimintamahdollisuuksia laajalle joukolle liikuntamuotoja. Kuntien välillä oli kuitenkin suuria eroja liikuntapaikkojen käyttövuorojen kysynnässä.

Poiketen valtakunnallisesta tuloksesta liikuntapaikkasuunnitelmien määrä Itä-Suomen kunnissa oli kasvanut runsaasti verrattuna vuoteen 2013. Liikuntapaikkojen saavutettavuuden näkökulmasta on tärkeää, että liikuntatoimi on osallisena maankäytön suunnittelussa ja kaavoitusprosessissa. Maankäytön suunnittelulla voidaan myös varmistaa, että yhdyskuntarakenteeseen muodostuu yhtenäisiä aktiivisen liikkumistavan mahdollistavia reittejä. Myös kuntien liikuntatoimien osallistuminen maankäytön suunnitteluun ja kaavoitusprosessiin oli lisääntynyt verrattuna vuoden 2013 arviointiin. Jatkossa kuntatalouden kiristyminen lisää pitkäjänteisen yhteistyössä tehtävän suunnittelun merkitystä.

Pelkkä liikuntapaikan olemassaolo ja käyttövuoro eivät vielä takaa liikuntapaikan saavutettavuutta. Liikuntapaikan tulee olla esteetön siten, että erilaisilla käyttäjäryhmillä on mahdollisuus sen käyttämiseen. Parhaiten esteettömyyden arvioitiin toteutuvan uimahalleissa, yleisurheilukentillä ja pallokentillä. Eniten puutteita esteettömyydessä arvioitiin olevan jäähalleissa ja kuntosaleissa.  

Liikuntapaikkojen saavutettavuutta ja esteettömyyttä voidaan kehittää myös vahvistamalla kuntalaisten osallisuutta. Kuntalaisilla ja eri käyttäjäryhmiä edustavilla tahoilla oli lähes kaikissa kunnissa mahdollisuus osallistua suunnitteluun jollakin tavalla silloin, kun kunta suunnittelee uutta liikuntapaikkaa tai olemassa olevan liikuntapaikan peruskorjausta.