Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Miten kunnan liikuntapaikat ovat sijoittuneet suhteessa väestön sijaintiin?

Keskeiset liikuntapaikat sijoittuivat kuntien liikuntatoimen viranhaltijoiden arvion mukaan hyvin yhdyskuntarakenteeseen saavutettavuuden näkökulmasta ja ne olivat hyvin käyttäjien enemmistön saavutettavissa. Erityisesti lähiliikuntapaikkojen saavutettavuus oli parantunut, mutta se on edelleen kansallista keskitasoa huonompi.

Uimahallien, jäähallien ja lähiliikuntapaikkojen sijoittumista suhteessa väestön sijaintiin tarkasteltiin saavutettavuusanalyyseilla, joissa selvitettiin saavutettavuutta matka-aikana autolla sekä etäisyytenä kevyen liikenteen väyliä pitkin. Matka-aikaan perustuen tarkasteltiin uimahalleja sekä jäähalleja ja etäisyyteen perustuen uimahalleja, jäähalleja ja lähiliikuntapaikkoja. Itä-Suomessa liikuntapaikkojen saavutettavuus oli koko maahan verrattuna huonompaa kaikkien kolmen saavutettavuusanalyyseilla tarkastellun liikuntapaikan osalta, vaikka saavutettavuus verrattuna vuoden 2013 arviointiin olikin parantunut. 

Uimapalveluiden saavutettavuus oli Itä-Suomessa kansallista keskitasoa huonompi. Lähes 99 prosenttia väestöstä asui 40 minuutin ajomatkan sisällä lähimmästä uimahallista tai kylpylästä, kun koko maassa lähes 98 prosenttia väestöstä asuu 30 minuutin ajomatkan sisällä. Alueen koko väestöstä 15 minuutin ajomatkan sisällä asui yli 74 prosenttia väestöstä, kun vastaava luku valtakunnallisesti oli yli 86 prosenttia. Iäkkäillä saavutettavuustaso eriytyi muusta väestöstä 6 minuutin saavutettavuusalueen jälkeen. Kartassa 6.6.2.1 on kuvattu uimahallien saavutettavuutta matka-aikana autolla Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella.

Kevyelle liikenteelle soveltuvaa väylästöä pitkin mitattuna 33 prosenttia Itä-Suomen väestöstä asuu kahden kilometrin etäisyydellä uimahallista ja 55 prosenttia viiden kilometrin etäisyydellä, kun vastaavat luvut valtakunnallisesti ovat 38 prosenttia ja 65 prosenttia. Verrattuna vuoteen 2013 saavutettavuudessa on havaittavissa pientä paranemista. Uimahallien saavutettavuutta kevyen liikenteen verkko pitkin on kuvattu kuviossa 6.6.2.1.

Myös jäähallien saavutettavuus on Itä-Suomessa kansallista keskitasoa huonompi. Lähes 74 prosenttia väestöstä asuu 15 minuutin ajomatkan sisällä lähimmästä jäähallista, kun koko maassa 15 minuutin ajomatkan sisällä asuu lähes 86 prosenttia väestöstä. 10 minuutin ajomatkan sisällä asuu lähes 63 % väestöstä. Jäähallien saavutettavuutta matka-aikana autolla Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella on kuvattu kartassa 6.6.2.2.

Kevyelle liikenteelle soveltuvaa väylästöä pitkin mitattuna 26 prosenttia Itä-Suomen väestöstä asuu kahden kilometrin etäisyydellä jäähallista ja 50 prosenttia viiden kilometrin etäisyydellä, kun vastaavat luvut valtakunnallisesti ovat 32 prosenttia ja 63 prosenttia. Lisäksi lapset ja nuoret saavuttavat jäähallit muuta väestöä huonommin 11 kilometrin saavutettavuusalueelle asti. Verrattuna vuoteen 2013 saavutettavuudessa on Itä-Suomessa tapahtunut pientä paranemista. Jäähallien saavutettavuutta kevyen liikenteen verkostoa pitkin Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella on kuvattu kuviossa 6.6.2.2.

Lähiliikuntapaikalla tarkoitetaan päivittäiseen liikuntaan tarkoitettua, vapaassa ja maksuttomassa käytössä olevaa liikuntapaikkaa, joka sijaitsee asuinalueella käyttäjiensä helposti ja turvallisesti saavutettavassa paikassa. Keskeisinä tavoitteina korostuvat myös lähiliikuntapaikan liikunnallinen monikäyttöisyys, ympärivuotisuus sekä viihtyisyys. Lähiliikuntapaikkojen koko, toiminnallinen laajuus ja monipuolisuus vaihtelevat hyvin yksinkertaisesta erittäin laajaan. Lähiliikuntapaikkojen peruslähtökohta on se, että ne ovat osa päivittäistä elinympäristöä eikä niille tarvitse siirtyä erikseen pitkää matkaa. Lähiliikuntapaikan osalta vuoden 2013 arvioinnissa määritettiin hyvän saavutettavuuden rajaksi kaksi kilometriä kevyen liikenteen väylää pitkin.

Kevyelle liikenteelle sopivaa väylästöä pitkin mitattuna 55 prosenttia Itä-Suomen väestöstä asuu kahden kilometrin sisällä lähimmästä lähiliikuntapaikasta. Viiden kilometrin sisällä lähiliikuntapaikasta asuu 72 prosenttia Itä-Suomen väestöstä. Verrattuna vuoden 2013 arviointiin saavutettavuudessa on tapahtunut merkittävä paraneminen. Vuoden 2013 arvioinnissa kahden kilometrin etäisyydellä asuvan väestön osuus oli 40 prosenttia ja viiden kilometrin etäisyydellä asuvan väestön osuus 60 prosenttia. (Kuvio 6.6.2.3.)

Huolimatta hyvästä kehityksestä, lähiliikuntapaikkojen saavutettavuus on Itä-Suomessa huonompi kuin valtakunnallisesti. Koko maassa kevyelle liikenteelle sopivaa väylästöä pitkin mitattuna 66 prosenttia Suomen väestöstä asuu 2 kilometrin sisällä lähimmästä lähiliikuntapaikasta ja viiden kilometrin sisällä lähiliikuntapaikasta asuu 81 prosenttia väestöstä.

Lähiliikuntapaikkojen määrän lisääntyminen parantaa saavuttavuutta ja lyhentää etäisyyksiä lähiliikuntapaikoille. Etäisyyden muutokseen voivat kuitenkin lähiliikuntapaikkojen määrän kasvun lisäksi vaikuttaa muun muassa väestön keskittyminen taajamiin, harvaan asuttujen alueiden liikuntapaikkojen tai huonokuntoisten liikuntapaikkojen lakkauttaminen sekä koulujen lakkauttamisen yhteydessä tapahtuvat lähiliikuntapaikkojen siirtymiset pois kuntalaisten käytöstä. Matkaetäisyydessä lähiliikuntapaikoille on Itä-Suomessa tapahtunut sekä etäisyyden lyhentymistä että etäisyyden kasvua. Arvioinnissa ei analysoitu muutosten syytä. Matkaetäisyyden muutosta lähiliikuntapaikoille on kuvattu kartassa 6.6.2.3

Keskeiset liikuntapaikat sijoittuivat kuntien liikuntatoimen viranhaltijoiden arvion mukaan hyvin yhdyskuntarakenteeseen saavutettavuuden näkökulmasta, ja ne olivat hyvin käyttäjien enemmistön saavutettavissa (Kuvio 6.6.2.4.). Eri liikuntapaikkojen välillä ei ollut suuria eroja saavutettavuuden näkökulmasta. Parhaiten saavutettavuuden näkökulmasta kuntien yhdyskuntarakenteeseen olivat sijoittuneet uimahallit, joita on 40 prosentissa Itä-Suomen kunnista.  Käyttäjien enemmistön näkökulmasta huonosti tai melko huonosti saavutettavia liikuntapaikkoja arvioitiin olevan hyvin vähän. Laajoja käyttäjäryhmiä palvelevat liikuntasalit ja liikuntahallit olivat myös saavutettavuuden näkökulmasta sijoittuneet erittäin hyvin.

Liikuntapaikkojen saavutettavuuteen liittyvinä ongelmina nousivat avovastauksissa esiin muun muassa se, ettei liikuntapaikkojen sijainti ole optimaalinen väestön sijaintiin nähden, pitkät välimatkat kunnassa sekä haja-asutusalueiden asukkaiden etäisyys keskustoissa sijaitseviin liikuntapaikkoihin, liikenneturvallisuuteen liittyvät ongelmat ja lakkautettujen koulujen myötä käytöstä pois jäävät liikuntasalit.

Koska uimahallit ovat laajoja käyttäjäryhmiä palvelevia ja terveyttä edistävän liikunnan näkökulmasta merkittäviä liikuntapaikkoja, kuntien liikuntatoimen viranhaltijoilta kysyttiin, onko uimahalliin mahdollisuus saapua kevyen liikenteen väylää pitkin tai julkisella liikenteellä ja järjestetäänkö uimahallille kuljetuksia.

Kaikkiin uimahalleihin oli mahdollisuus saapua kevyen liikenteen väylää pitkin, mutta etäisyydet uimahalleihin vaihtelevat suuresti. Vain hieman yli puolella Itä-Suomen väestöstä oli alle viiden kilometrin matka kevyen liikenteen väyliä pitkin lähimpään uimahalliin ja vain kolmasosalla väestöstä alle kahden kilometrin matka. Julkisella liikenteellä oli mahdollisuus saapua uimahallille 12 kunnassa.

Uimahallien saavutettavuuteen on mahdollista vaikuttaa myös kuntalaisille järjestettävillä uimahallikuljetuksilla. Kuljetuksia voidaan järjestää joko oman kunnan tai muiden kuntien uimahalleihin.   Valtakunnallisesti tarkasteltuna eniten kuljetuksia ilmoittivat järjestävänsä Itä-Suomen kunnat, joista lähes puolet järjestää säännöllisiä uimahallikuljetuksia. Eniten uimahallikuljetuksia joko oman kunnan tai naapurikunnan uimahalliin järjestivät Itä-Suomessa Pohjois-Savon kunnat, joista reilusti yli puolessa järjestettiin kuljetuksia. (Kuvio 6.6.2.5.)

Uimahallikuljetusten järjestäminen on lisääntynyt verrattuna vuoden 2013 arviointiin. Uimahallikuljetuksia voidaan pitää merkittävänä osana terveyttä edistävän liikunnan tukemista, kun huomioidaan Itä-Suomen pitkät välimatkat ja se, että uimahalleja on alle puolessa kunnista.

Kartta 6.6.2.1. Uimahallien saavutettavuus autolla Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella

Kartta 6.6.2.2. Jäähallien saavutettavuus autolla Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella

Kartta 6.6.2.3. Ero lähiliikuntapaikkojen saavutettavuudessa kevyen liikenteen verkkoa pitkin Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella vuosien 2013 ja 2019 välillä

Kuvio 6.6.2.1. Uimahallien saavutettavuus kevyen liikenteen verkkoa pitkin Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella

Kuvio 6.6.2.2. Jäähallien saavutettavuus kevyen liikenteen verkkoa pitkin Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella

Kuvio 6.6.2.3. Ero lähiliikuntapaikkojen saavutettavuudessa kevyen liikenteen verkkoa pitkin Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella vuosien 2013 ja 2019 välillä

Kuvio 6.6.2.4. Keskeisten liikuntapaikkojen sijoittuminen

Kuvio 6.6.2.5. Uimahallikuljetusten järjestäminen kunnissa