Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Onko esteettömyys huomioitu kunnallisilla perusliikuntapaikoilla?

Viidesosassa kunnista oli tehty esteettömyyssuunnitelmia. Yksittäisistä liikuntapaikoista niitä oli tehty eniten uimahalleille.

Pelkkä liikuntapaikan olemassaolo ja käyttövuoro eivät vielä takaa liikuntapaikan saavutettavuutta. Liikuntapaikan tulee olla esteetön siten, että erilaisilla käyttäjäryhmillä on mahdollisuus sen käyttämiseen.

Kyselyyn vastanneet kunnat arvioivat esteettömyyden toteutuvan parhaiten uimahalleissa, yleisurheilukentillä ja pallokentillä. Uimahalli on laajoja väestöryhmiä palveleva liikuntapaikka ja soveltavan liikunnan eri käyttäjäryhmille tärkeä liikuntapaikka, minkä takia niiden esteettömyyteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Kunnista 95 prosenttia ilmoitti, että ainakin osa kunnan uimahalleista on esteettömiä. (Kuvio 6.8.2.1.)

Eniten puutteita esteettömyydessä oli jäähalleissa ja kuntosaleissa. Mikäli kaikki kunnan liikuntapaikat eivät ole esteettömiä, tulee käyttövuoroja jaettaessa ottaa huomioon tilojen sopivuus eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Esteettömät liikuntapaikat tukevat yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikunnalliseen aktiivisuuteen.

Kuntien viranhaltijoilta kysyttiin, millaisia korjaustoimia liikuntapaikoilla tulisi tehdä, jotta ne saataisiin esteettömiksi. Avovastauksissa nousi esiin vanhempien liikuntapaikkojen osalta peruskorjaus, jonka yhteydessä esteettömyys voidaan huomioida kattavasti. Yksittäisiä korjaustoimia vaativia asioita tai tarvittavia korjaustoimenpiteitä olivat muun muassa opasteet ja värimaailma, kulkureitit, kynnykset, hissit, pysäköinnin sijainti, katsomotilat ja maansiirtotyöt esteettömyyden parantamiseksi.

Verrattaessa vuoden 2013 arvioinnin tuloksiin esteettömyyssuunnitelmien määrä oli lisääntynyt vain vähän. Vuonna 2013 18 prosenttia vastanneista kunnista ilmoitti, että kunnan liikuntapaikoille on tehty esteettömyyssuunnitelma. Vuonna 2019 liikuntapaikkojen esteettömyyssuunnitelmia oli tehty 22 prosentissa vastanneista kunnista. Eniten esteettömyyssuunnitelmia oli tehty Pohjois-Savossa ja vähiten Etelä-Savossa. (Kuvio 6.8.2.2) .Esteettömyyden turvaaminen liikuntapaikoilla vaatii suunnitelmallista työtä. Hyvällä suunnittelulla esteettömyys voidaan huomioida liikuntapaikkojen uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden kaikissa vaiheissa ja kaikki käyttäjäryhmät huomioiden.

Eniten esteettömyyssuunnitelmia oli liikuntapaikoittain tarkasteltuna tehty uimahalleille (44 % kunnista) ja liikuntahalleille (38 % kunnista).

Liikuntapaikkojen saavutettavuutta ja esteettömyyttä voidaan kehittää vahvistamalla kuntalaisten osallisuutta. Käyttäjien osallistaminen liikuntapaikkojen suunnitteluprosessiin parantaa sekä esteettömyyttä että eri käyttäjäryhmien mahdollisuuksia laajentaa ja kehittää toimintaansa yhdenvertaisemmaksi.

Kuntien liikuntatoimen viranhaltijoilta kysyttiin, onko käyttäjillä mahdollisuus osallistua suunnitteluun silloin, kun kunta suunnittelee uutta liikuntapaikkaa tai olemassa olevan liikuntapaikan peruskorjausta. Kuntalaisilla ja eri käyttäjäryhmiä edustavilla tahoilla oli lähes kaikissa kunnissa mahdollisuus osallistua suunnitteluun jollakin tavalla.

Yli puolessa Itä-Suomen kunnista järjestettiin kuulemistilaisuuksia kuntalaisille liikuntapaikkojen suunnitteluun liittyen. Vanhusneuvostolla oli mahdollisuus antaa lausunto uusien tai peruskorjattavien tilojen esteettömyydestä 38 prosentissa kunnista ja vammaisneuvostolla tai vammaisjärjestöillä 33 prosentissa kunnista. Paikallisilla liikuntajärjestöillä oli mahdollisuus vaikuttaa liikuntapaikkojen suunnitteluprosesseihin 42 prosentissa kunnista ja 40 prosentissa kunnista järjestettiin kuulemistilaisuuksia seuroille.

Myös nuorisovaltuustolla tai vastaavalla toimijalla oli 38 prosentissa kunnista mahdollisuus vaikuttaa liikuntapaikkojen suunnitteluprosesseihin, ja reilussa neljäsosassa kunnista heille järjestettiin kuulemistilaisuuksia ja viidesosassa kunnista oli mahdollisuus antaa lausunto uusien tai peruskorjattavien tilojen esteettömyydestä. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan järjestöillä oli 29 prosentissa kunnista mahdollisuus antaa lausunto uusien tai peruskorjattavien tilojen esteettömyydestä ja 31 prosentissa kunnista heille järjestettiin kuulemistilaisuuksia.

Osallistumisen tavat vaihtelevat kunnan koon ja liikuntapaikkojen mukaan. Lisäksi useilla kunnilla oli käytössä erilaisia kuntalaiskyselyjä sekä palautelomakkeita. Eri käyttäjäryhmien osallistumismahdollisuuksia uusien liikuntapaikkojen suunnitteluun tai olemassa olevien liikuntapaikkojen peruskorjauksen suunnitteluun on kuvattu kuviossa 6.8.2.3.

 

 

 

Kuvio 6.8.2.1. Uimahallien esteettömyys

Kuvio 6.8.2.2. Liikuntapaikkojen esteettömyyssuunnitelmat

Kuvio 6.8.2.3. Käyttäjien osallistumismahdollisuuksia kuntien liikuntapaikkasuunnittelussa