Kulttuuripalvelut

Valtakunnallinen arviointi

Johdanto

Peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi vuonna 2019 koskee kuntien kulttuuripalvelujen osalta palvelujen saatavuutta ja resursseja. Saatavuudella tarkoitetaan sitä, paljonko ja minkälaisia kulttuuripalveluja kunnassa on tarjolla. Resursseilla tarkoitetaan tässä kunnan kustannuksia, henkilöstöresursseja sekä osaamista ja yhteistyötä kulttuuritoiminnan järjestämisessä.

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (166/2019) mukaan kuntien tehtävänä on järjestää kulttuuritoimintaa. Kunnan kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla kunta edistää kulttuurin ja taiteen tekemistä, harrastamista, saatavuutta ja käyttöä sekä taide- ja kulttuurikasvatusta ja kulttuuriperintöä. Tehtäviä ja niihin liittyviä palveluita järjestäessään kuntien tulee ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja voimavarat sekä eri väestöryhmien tarpeet. Lain mukaan kunnat osallistuvat myös peruspalvelujen arviointiin.

Uudistettu laki kuntien kulttuuritoiminnasta tuli voimaan maaliskuussa 2019. Siksi peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arvioinnissa kuntien kulttuuripalvelujen osalta haluttiin painottaa lain tavoitteita ja tehtäviä.

Arviointiaineistona käytetään Tilastokeskuksen kuntataloustilastoa, Kulttuuri kunnan toiminnassa -kyselyn tuloksia (TEAviisari) sekä Manner-Suomen kulttuurivastaaville kohdennettua kyselyä. Kyselyyn vastasi 11.2.2020 mennessä 75 prosenttia (221 kuntaa) kaikista Manner-Suomen kunnista. Vastanneiden kuntien jakauma vastaa suhteellisesti hyvin kaikkien Manner-Suomen kuntien jakaumaa tilastolliselta kuntaryhmitykseltään sekä AVI-alueiltaan. Tilastolliselta kuntaryhmitykseltään kaupunkimaisten kuntien osuus vastaajista oli 21 prosenttia (vuonna 2019 osuus kaikista Manner-Suomen kunnista 19 %), taajaan asuttujen 23 prosenttia (22 %) ja maaseutumaisten kuntien 56 prosenttia (59 %). (Taulukko 4.3.1.)

AVI-alueittain Etelä-Suomen kuntien osuus vastaajista oli 19 prosenttia (vuonna 2019 osuus Manner-Suomen kunnista 21 %), Itä-Suomen 17 prosenttia (15 %), Lapin kuusi prosenttia (7 %), Lounais-Suomen 15 prosenttia (15 %), Länsi- ja Sisä-Suomen 31 prosenttia (29 %) ja Pohjois-Suomen 13 prosenttia (13 %). Etelä-Suomen ja Lapin AVI-alueiden kunnat olivat siis hieman aliedustettuina, Itä-Suomen sekä Länsi- ja Sisä-Suomen kunnat taas yliedustettuina otoksessa. (Taulukko 4.3.2.)

Kyselyn tulokset eivät ole valtakunnallisesti kattavia. Ne tarjoavat kuitenkin suuntaa antavaa tietoa kuntien kulttuuritoiminnasta ja -palveluista.

Aiemmat arvioinnit ja tutkimus osoittavat, että kuntien lähtökohdat ja olosuhteet kulttuuripalvelujen järjestämisessä vaihtelevat suuresti. Myös kulttuuripalvelujen järjestämisen mallit ovat kunnissa hyvin erilaiset. Kunnat järjestävät kulttuuripalveluita tuottamalla niitä itse kunnallisen organisaation puitteissa, avustamalla yhteisöjä ja yksityisiä toimijoita, ostamalla palveluita tai muulla tavoin. Kulttuuripalvelujen järjestämistä rahoitetaan kunnissa pääasiassa valtionosuuksilla, verotuloilla sekä palveluista saatavilla toimintatuotoilla. Kuntien yleinen rahoitustilanne heijastuu kulttuuriin.

 

Lähitulevaisuuden näkymät

Uudistettu laki kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019) tuli voimaan maaliskuussa 2019. Uutta lakia on nyt toimeenpantu kunnissa noin vuoden ajan. Laissa säädetään kunnan kulttuuritoiminnan järjestämisestä sekä siihen liittyvistä tavoitteista, tehtävistä, yhteistyöstä, asukkaiden osallistumisesta, tiedon tuottamisesta ja toiminnan arvioinnista, valtionrahoituksesta sekä kehittämistehtävästä. Lain toimeenpanon seuranta ja esimerkiksi kehittämistehtävän edistäminen ovat ajankohtaisia lähitulevaisuudessa.

Julkisen talouden tilanne Suomessa on vaikea. Valtiovarainministeriön ja Suomen pankin ennusteiden mukaan julkisen talouden alijäämä on kasvussa (VM 2019, Suomen pankki 2019). Samalla tilannetta vaikeuttaa odotettu sosiaali- ja terveysmenojen kasvu väestön ikääntymisen myötä. Vuonna 2020 kuntien sopeutustoimet ovat jo näkyneet yt-neuvotteluiden kasvuna kunnissa ja kuntayhtymissä sekä kunnallisveroprosenttien nostona. (KT 2019.) Alkuvuonna 2020 maailmanlaajuisesti iskenyt koronapandemia vaikeuttaa oletettavasti julkisen talouden tilannetta entisestään. Pandemia vaikuttaa myös ihmisten kokoontumiseen ja esimerkiksi tapahtumajärjestämiseen. Nämä kehityskulut haastavat myös kuntien kulttuuripalveluiden järjestämistä, resursseja ja saatavuutta. Samalla muuttuneet olosuhteet voivat edistää ja vauhdittaa erilaisten etäosallistumisen mahdollisuuksien kehittämistä ja käyttöönottoa kunnissa ja niiden kulttuuritoiminnassa.

Kunnat voivat järjestää kulttuuritoiminnan itse taikka yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kulttuuritoiminta eri kunnissa on siten hyvin moninaista. Tietoa kerätään kuitenkin hyvin vaihtelevasti. Tiedon hajanaisuus ja yhteismitattomuus on havaittu kehittämisen kohteeksi. (Haanpää ym. 2020.) Kuntakohtaista tietoa kulttuuritoiminnasta tarvitaan niin tutkimuksessa kuin kunnissa itsessäänkin. Tietoa kuntien kulttuuritoiminnasta täytyy lisätä muun muassa siksi, että nyt on tarve seurata, miten uusi laki kuntien kulttuuritoiminnasta toteutuu. Lisäksi kulttuurin kasvava rooli osana alueiden kehittämistä ja hyvinvoinnin lisäämistä kunnissa sekä yhteistyö kulttuuritoiminnassa kuntien sisällä ja kunnan ulkopuolisten toimijoiden kanssa ovat asioita, jotka osaltaan lisäävät tiedon tarvetta.

 

Taulukko 4.3.1. Kuntien jakautuminen kuntatyypeittäin. Kyselyyn vastanneet kunnat ja kaikki Manner-Suomen kunnat.

Taulukko 4.3.2. Kuntien jakautuminen AVI-alueittain. Kyselyyn vastanneet kunnat ja kaikki Manner-Suomen kunnat.