Lastensuojelun sijoittamien lasten opetus

Valtakunnallinen arviointi

Johdanto

Arvioinnin tehtävä ja taustaa arvioinnille

Tässä arviointiraportissa tarkastellaan oppivelvollisuusikäisten lastensuojelulain perusteella kuntiin sijoitettujen lasten ja nuorten opetuksen järjestelyjä Manner-Suomen kunnissa vuoden 2019 tilanteessa. Arviointiaineisto on kerätty pääosin aluehallintovirastojen kunnille lähettämällä kyselyllä. Arvioinnissa on hyödynnetty myös Tilastokeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aineistoja.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten opetus kytkeytyy läheisesti lastensuojelulakiin. Lain periaatteena on taata lapselle turvallinen kasvuympäristö, jossa tasapainoinen kehitys on mahdollista. Lastensuojelulaki on myös yhteydessä sosiaalihuoltolakiin, joka pyrkii turvaamaan lasten hyvinvointia säätämällä tarvittavia sosiaalipalveluja ja muita toimenpiteitä. Lasta koskevissa toimenpiteissä tulee taata lapsen turvallisuus, hyvinvointi, ruumiillinen koskemattomuus, oikeus huolenpitoon, itsenäistymiseen ja kasvamiseen. Julkinen valta (valtio ja kunta) puolestaan on

perustuslain mukaan vastuussa riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta. Yksi keino yllä mainittujen seikkojen toteutumiseen on sijoittaa lapsi kodin ulkopuolelle. (Lastensuojelulaki 2007/417, Sosiaalihuoltolaki 2014/1301, Perustuslaki 1999/731, Jääskeläinen 2017, Heino et al. 2016.)

Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta. Kunta voi järjestää laissa tarkoitetut palvelut joko itsenäisesti, yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai hankkia ne perusopetuslain 7 tai 8 pykälässä tarkoitetulta opetuksen järjestäjältä. Kunta on vastuussa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään edellä mainitun lain mukaisesti. (Perusopetuslaki 2020, Peruspalvelujen arviointi 2016.)

Suomessa on tutkittu sijoitettujen lasten koulunkäyntiä. Rädyn et al. (2014) tutkimuksessa havaittiin, että noin puolella sijoitetuista lapsista on psykologisia ja käyttäytymiseen liittyviä ongelmia, samoin kuin ongelmia työmuistin kanssa sekä asioiden verbaalisessa käsitteellistämisessä. Noin puolella sijoitetuista lapsista oli myös vaikeuksia matematiikassa. Ikosen et al. (2017) tutkimuksen mukaan sijoitetuilla lapsilla oli yli kaksinkertainen riski koulu-uupumukseen verrattuna vanhempiensa kanssa asuviin ikätovereihinsa. Lisäksi sijoitetuilla lapsilla todettiin olevan merkittävästi suurempi riski saada vaikeuksia oppimistaidoissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreimman tilastoaineiston mukaan (THL 2019) Suomessa oli vuonna 2018 yhteensä 18 544 kodin ulkopuolelle sijoitettua 0–20-vuotiasta lasta tai nuorta. Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1995, jolloin sijoitettuja lapsia ja nuoria oli 10 739. Yli 40 prosenttia vuonna 2018 sijoitetuista lapsista ja nuorista oli sijoitettuna perhehoitoon (7 721), mutta lähes yhtä paljon lapsia ja nuoria oli laitoshuollossa (7 173).

Aluehallintovirastojen kysely lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitettujen oppivelvollisuusikäisten lasten ja nuorten opetuksesta

Aluehallintovirastot lähettivät helmikuussa 2020 Manner-Suomen kunnille kyselyn lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitettujen oppivelvollisuusikäisten lasten ja nuorten opetuksesta. Kysely lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen 294 kuntaan ja sen tiedot koskevat kunnissa 20.9.2019 vallinnutta tilannetta. Kyselyyn vastasi 215 kuntaa, mikä on Manner-Suomen kunnista 73,1 prosenttia. Kyselyn tuloksia voidaankin pitää varsin edustavina ja kattavina.

Kuntia pyydettiin kyselyssä ilmoittamaan kuntaan lastensuojelulain perusteella sijoitettujen lasten ja nuorten määrät, sijoitusmuodot, opetuksen järjestämisen tavat sekä yhteistyöstä ja ongelmista eri toimijoiden välillä. Kyselystä saatuihin tietoihin yhdistettiin vastanneiden kuntien osalta myös Tilastokeskuksen tietoja kuntien väkiluvuista. Aineisto on käsitelty Excelillä ja SPSS-ohjelmalla korrelaatioita, ristiintaulukointia ja varianssianalyysiä

hyödyntäen. Tilastollisesti merkitsevät erot on esitetty 0.05 merkitsevyystasolla (p<0.05). Taulukossa 3.3.1. on esitetty kyselyyn vastanneiden kuntien lukumäärät maakunnittain.

 

Lähitulevaisuuden näkymät

Perusopetusta antavien oppilaitosten lukumäärä tulee Suomessa jatkossakin pienenemään. Ikäluokkien koot laskevat ja kunnat myös yhdistävät ala- ja yläkoulujaan. Sijoitettujen lasten lukumäärä vastaavasti jatkaa tulevaisuudessakin kasvuaan.

Taulukko 3.3.1. Kyselyyn vastanneet kunnat maakunnittain.