Kulttuuripalvelut

Valtakunnallinen arviointi

Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Johtopäätökset

  • Lähes kaikissa Manner-Suomen kunnissa oli vuonna 2019 tarjolla kulttuuritapahtumia, taiteen perusopetusta ja muuta kulttuuriharrastustoimintaa sekä vierailevia musiikin ja esittävän taiteen esityksiä. Taiteen perusopetusta tarjottiin etenkin musiikin alalla. Pysyvää ja ammatillista toimintaa järjestävät lähinnä kaupunkimaiset kunnat.
  • Valtaosa kunnista pyrkii jollakin tavalla edistämään kuntalaisten osallistumista kulttuuripalvelujen suunnitteluun ja järjestämiseen. Vuonna 2019 yleisin tapa oli kunnan tekemä yhteistyö ja järjestämät tapaamiset paikallisten toimijoiden, kuten järjestöjen ja yritysten, kanssa.
  • Eri väestöryhmien osallistumismahdollisuuksia kulttuuripalvelujen suunnitteluun ja/tai järjestämiseen painotetaan kunnissa vaihtelevasti. Osallisuutta edistäviä toimintamalleja oli TEAviisari-kyselyn vastausten perustella muita useammin käytössä kaupunkimaisissa kunnissa.
  • Kuntien kulttuuritoiminnan laissa määritellyistä tehtävistä kunnat kokivat edistävänsä parhaiten kulttuurin ja taiteen harrastamista sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa. Heikoimmin laissa määritellyistä tehtävistä kunnat kokivat luovansa edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle sekä edistävänsä kulttuurista vuorovaikutusta ja kansainvälistä toimintaa. Kaupunkimaiset kunnat kokivat muita useammin toteuttavansa hyvin laissa mainittuja tehtäväalueita.
  • Kunnissa tehdään yhteistyötä kulttuuripalveluiden toteuttamisessa sekä kunnan sisällä eri hallintokuntien kesken että kunnan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. 75 prosentissa Manner-Suomen kuntia oli vakiintuneita rakenteita kulttuuripalvelujen järjestämiseen muiden hallintokuntien kanssa.
  • Yleisen kulttuuritoiminnan nettokustannukset Manner-Suomen kunnissa vaihtelivat vuonna 2018 välillä 0–88 euroa/asukas. Yleisen kulttuuritoiminnan osuus kuntien kokonaistaloudesta on pysynyt tasaisen pienenä.
  • Yli puolessa vastaajakunnista yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistui vuonna 2019 alle yksi henkilötyövuosi. Yleisestä kulttuuritoiminnasta vastaavan henkilön virka oli useamman toimialan tehtäviä sisältävä yhdistelmävirka tai -toimi 67 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista.
  • Kuntien kulttuuritoiminnasta vastaavalla henkilöllä oli useimmiten kulttuurialan ylempi korkeakoulututkinto tai muu kuin kulttuuri- tai kirjastoalan ylempi korkeakoulututkinto.
  • Kuntien arviot omasta osaamisestaan eri toiminnoissa vaihtelevat. Valtaosa kunnista koki osaavansa paljon yhteistyön tekemisestä eri toimijoiden kanssa. Kunnissa kaivataan lisää osaamista muun muassa digitaalisen teknologian hyödyntämisessä, asukkaiden osallistamisessa sekä markkinoinnissa ja viestinnässä.

 

Toimenpide-ehdotukset

  • Eri väestöryhmien osallisuutta vahvistetaan kaiken tyyppisissä kunnissa.
  • Henkilöstöresursseja pyritään lisäämään etenkin muissa kuin kaupunkimaisissa kunnissa.
  • Kulttuuritoiminnan järjestämiseen varataan kunnissa riittävä työaika myös silloin, kun käytössä on yhdistelmävirka tai -toimi.
  • Osaamista kehitetään toivotuilla kohdealueilla, etenkin digitaalisuuden hyödyntämisessä palveluiden järjestämisessä.
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Taiteen edistämiskeskus tuottavat kunnille tukea osaamiseen toteuttaa kuntien kulttuuritoimintaa koskevaa lakia. Tällaista tukea ovat opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus kuntien kulttuuritoiminnan kehittämistehtävään ja Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijapalvelut. Vastaavasti kunnat hyödyntävät toteutettavia valtakunnallisia ja alueellisia kehittämistehtävähankkeita.