Kirjastotilat

Valtakunnallinen arviointi

Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Johtopäätökset

  • Tarve kunnan toimialojen yhteistyöhön, yhteisiin palveluihin ja rakenteellisiin muutoksiin on kasvanut. Kuntiin on rakennettu monitoimitiloja, joissa esimerkiksi koulu, nuorisotila ja kirjasto toimivat samassa rakennuksessa.
  • Kirjaston tulee olla kaikkien käytettävissä ja saavutettavissa. Kuitenkin asiakkaiden tarpeet ja kyvyt käyttää kirjastoa voivat olla erilaisia, jolloin esimerkiksi kirjastossa järjestettävät tilaisuudet voivat vaikeuttaa joidenkin asiakkaiden kirjaston käyttöä.
  • Laki yleisistä kirjastoista tuli voimaan 2017. Kirjastojen henkilöstö tuntee uudistetun kirjastolain ja on sisäistänyt sen. TEA-viisari kuitenkin näyttää, että kuntapäättäjien kirjastoa koskevissa tiedoissa on parannettavaa.
  • Kirjastojen toimipaikkojen väheneminen on heikentänyt kirjastopalvelujen saatavuutta, mutta toisaalta kirjastojen omatoiminen aukioloaika on parantanut saatavuutta. Omatoimisen aukiolon osuus kirjastojen kokonaisaukioloajasta on yli kolmannes.
  • Kirjastot viestivät tiloistaan ja palveluistaan vaihtelevasti.  Kirjaston viestintä varmistaa osaltaan palvelujen tasavertaisen saatavuuden ja asiakkaiden tasa-arvoisen kohtelun. Kirjastotila itsessään viestii kirjaston palvelun laadusta ja houkuttelee asiakkaita.
  • Kirjastojen e-aineistot ja verkkopalvelut eivät ole poistaneet kirjastojen fyysisen tilan tarvetta. Aineisto- ja palvelumuotojen muuttuessa tilojen muunneltavuus on entistä tärkeämpää.

Toimenpide-ehdotukset

  • Kunnat jatkavat yhteisten tilojen käyttöönottoa ja toimialat ylittävää yhteistyötä. Kirjastojen pitää olla alusta lähtien suunnittelemassa sekä yhteisiä tiloja että toimintaa, jotta kirjasto voi kirjastolain mukaisesti ottaa huomioon kirjastotilan erilaiset käyttäjäryhmät ja kirjastotoiminnan muutokset.
  • Kirjastot suunnittelevat ja aikatauluttavat kirjastojen toimintaa siten, että jokainen asiakas pystyy käyttämään kirjastoa oman kykynsä ja tarpeensa mukaan myös pienissä kirjastotiloissa ja omatoimiaukiolon aikana. Tämä edellyttää, että kirjastotiloja on mahdollisuus muunnella tilanteen ja tilaisuuden mukaan.
  • Kirjastojen johtajat ja kuntapäättäjät parantavat keskinäistä yhteydenpitoaan. Kirjastojen johtajat tiedottavat päättäjille oman kirjaston asioista ja kirjastojen kehittämisestä sekä kutsuvat päättäjiä kirjastoon kokoustamaan ja keskustelemaan asiakkaiden kanssa.
  • Kirjastot kehittävät edelleen entistä tiiviimmässä yhteistyössä asiakkaiden kanssa myös omatoimiaukiolon palveluja ja toimintaa normaalien palvelujen rinnalla. Kunnat huolehtivat siitä, että kirjastossa on henkilöstöä riittävästi asiakkaita ja kehitystyötä varten.
  • Viestintä on jatkuva, aktiivinen prosessi, jossa kirjastot säännöllisesti kertovat asiakkailleen ja päättäjille uusien palvelujen lisäksi myös jo vakiintuneista palveluistaan. Viestintätapa vaihtelee kohderyhmien mukaan.
  • Kun kunnat suunnittelevat ja muuttavat kirjastotiloja, ne ottavat huomioon, että aineistoja ja palveluja on sekä sähköisessä että fyysisessä muodossa. Kirjastojen henkilöstön on pystyttävä opastamaan asiakkaitaan sekä fyysisessä että virtuaalisessa tilassa.